Jyrsinkoneen käynnin tasaaminen

Resonanssin haittoja
Erityisesti kun työstää kaksileikkuisella tappiterällä vain osaleveydellä tapahtuu hyvin herkästi resonointia. Se taas vaikuttaa työnopeuteen ja tarkkuuteen. Sekä tuottaa tarpeetonta melua. Alkuperäisestä tilanteesta värinät ovat vähentyneet hammaspyörävedon vaihduttua moniurakiilahihnavetoon. Silti ongelma ilmenee joissakin työstötilanteissa.

Edellinen muutos
Tänään koetin sitten erästä ideaa: moottorilta lähtee voimansiirto hihnalla jyrsimen sivulla olevaan apukaraan. Se pyörii noin viidesosan siitä mitä moottori. Siitä voima siirtyy jyrsimen vaihteistolle ja sieltä valitun vaihteen välityksellä kara-akselille.

Massavaimennin
Apukaran päähän kiinnitin pyöreän n. puoli kiloa painavan teräspalikan. Kone ryhtyi käymään erittäin tasaisesti ja salli kaksileikkuiselle tapille suuremman pyörimisnopeuden ilman värinöitä.

Mikäli kokeilu toimii
Viritys on väliaikainen mutta todennäköisesti teen paremmin tarkoitusta vastaavan asennuksen apukaran akselille niin ettei se häiritse jyrsimen tai apukaran käyttöä.

Ensimmäinen havainto
Pyörivä massa auttoi myöskin isompien porien käyttöä. Nyt ylikuormitussuoja ei laukea niin herkästi poratessa koska "vauhtipyörään" kertynyt inertiaenergia pyörittää tasaisemmin terää ja kuormituksen kasvaessa vastustaa hidastumista.

 Vasemmalla väliaikainen pyörivä apumassa.

Oikealla porausta 13 mm poralla.

Väliaikainen apumassa on peräisin neuvostoliittolaisesta sorvista.

 

Paikka vaihtuu
Pysyvä vauhtipyörä tulee poraistukan yläpuolelle kuvassa näkyvään vapaaseen akselinpätkään kiinni. Koska jyrsimen kara liikkuu keventimen avustamana ylöspäin on jo puolen kilon massa liian suuri että jyrsimen käyttö olisi enää kevyttä.

Fysiikkaa
Siksi teen niin isoläpimittaisen vauhtipyörän kuin on mahdollista asentaa kyseiseen paikkaan. Kun massa, vaikka pienikin, on pitkän varren päässä niin sen pyörivä liike-energia, inertia, kasvaa etäisyyden neliössä.

Aiemman muutostyön jutut täältä.