Iltapäiväajelulla

Mittumaarin viettoon
Matkustin Juhannuksen viettoon hyvissä ajoin anoppilaan Enonkosken Hanhijärvelle. Koska aikaa oli runsaasti ja tankissa bensaa (Tällä kertaa liikkeellä 1100 Brevalla.) tuumailin hieman risteillä pienempiä teitä perille.

Vettä alhaalta ja ylhäältä
Alkumatka meni nautiskellessa matalapaineen jälkeisestä kosteudesta jota oli Oriveden jälkeen jo muuallakin kuin tiellä. Korpilahden Nesteen baarissa pidin sadetta ja kun se hieman helpotti (Noin 1,5 tunnin perästä.) käännyin Päijänteen toiselle puolelle Joutsan suuntaan. Päijänteen kohdalla oli lyhyt väli ettei satanut yhtään mutta tihkusade jatkui jo Tammikoskella.

Pikkuteitä kuten yleensä
Joutsassa en pysähtynyt vaan otin suunnaksi vasemmalle Mikkelin jota tietä ajoin Kälään saakka ja siitä Hirvensalmelle ja viitostien yli Mäntyharjulle ja sieltä Ristiinaan. Ennen Ristiinaa on jokin vanha silta ja sen vieressä hirsinen katos. Söin evääksi ottamani mustanmakkaran ja puolukkahilloa. Maitoa ei valitettavasti ollut matkassa.

Pienellä kulutuksella
Ristiinan Shellillä tankkasin tankin täyteen. Sinne meni vain 14,14 litraa ja matkamittarissa lukema 302km. Kohtuullista oli kulutus vaikka koko matkalla ylin lämpötila oli 13 astetta Celciusta.
Talviaikaiset pienet säädöt ilmeisesti auttoivat.

Koukkaus
Sade alkoi olla riesana joten en enää paljon pohjoisemmaksi tunkenut matalapaineen sekaan vaan käännyin, Porrassalmen museotien ajettuani, kohti Anttolaa. Äkkiä sekin jäi taakse kuten jäi Puumala (6km sivussa reitistä.) ja samoin Sulkavakin.

Kallistellen
On muuten kohtuullisen mukava moottoripyöräilypätkä tuo Puumala - Sulkava tieosuus vaikka tie olikin märkä.

Öljyä tiellä ja ojassa
Yksi ansa oli tällä tiellä: jostain kulkuneuvosta oli vuotanut polttoöljyä (tai sen hajuista) asfaltille. Märän tien pinnassa sen erottaa ohuena värillisenä kalvona. Muutaman kilometrin päässä jälki loppui. Sen kohdalla oli maantien ojissa purua. Ilmeisesti imemässä kyseistä öljyä itseensä. En langennut.

Ei pysähdyksiä enää
Savonlinna tuli ja oli. Läpi Enonkosken kirkonkylän pääsin näkemättä yhtäkään henkilöä. Anopin karjalanpaisti sekä mahdollinen kylmä olut ja sauna houkuttelivat joten viimeinen viidentoista kilometrin soratieosuus meni endurokokemuksella katupyörää komentaen varsin reippaasti.

Tällä kertaa tätä kautta.

Sateesta saunaan
Sade päättyi pihaan päästyäni. Pääsin saunaan. Sain olutta ja karjalanpaistia. Homma toteutui kohtuullisesti ja pääsin vaimoni viereen aittaan nukkumaan. (Hän oli jo autoillut päivää aiemmin.)

Pieni keskinopeus
Matkaa tuli kahta kilometriä vaille 500. Aikaa tosin meni 8 tuntia kun piti pitää sadetta ja kahvitella välillä. Samoilla kilometreillä pääsisi pidemmällekin mutta kun ei ollut tarvis...

Paljon mutkia ja mäkiä
Mutta sain kallistella mutkateitä liki koko matkan lukuun ottamatta alkumatkaa. 

Yöllinen sade hieman puhdisti.

Palatessa eri teitä
Paluumatka Varkauden ja Pieksamäen kautta eli jälleen varsin pieniä teitä Korpilahdelle asti.