Ahtopainemittarin asennus

Mittauskohta yhteinen
Ahtopainemittareita on monenlaisia mutta niillä kaikilla on yhteinen tekijä: Paineanturin tai painejohtimen sijainti ahtimen ja imuventtiilin välillä.

Mistä painetieto otetaan
Joskus näkee että mittari on asennettu näyttämään ahtopainetta heti ahtimen jälkeen. Silloin saadaan toki selville ahtimen paineen tuotto mutta sillä ei ole mitään tekemistä sen ahtopaineen kanssa joka saapuu imuventtiilille saakka.

Järjestelmän tyyppi ratkaisee
Riippuu toki järjestelmästä onko kaasuläppä ennen vai jälkeen ahtimen. Jos kaasuläppä on ilman virtaussuunnassa ennen ahdinta heti ahtimen jälkeen asennettu anturi tai painejohdin saa mittari likimain oikean painetiedon. Tämän tyyppisiä järjestelmiä ei vain enää juurikaan rakenneta niiden epätaloudellisuuden ja säätämisen hankaluuden vuoksi.

Normaali rakenne
Tyypillisempi ja toiminnaltaan helposti hallittava rakennejärjestys on asentaa ilmansuodattimen jälkeen ahdin, sen jälkeen paine- tai sähköohjattu paluukiertoventtiili, kaasuläppä, painejohdin tai -anturi, ruiskutussuutin, kannen "imukanava" ja imuventtiili.

Todellisen ahtopaineen mittaus
Tällöin todellinen ahtopaine löytyy kaasuläpän ja imuventtiilin väliltä. Haittana Isokokoisilla 1 ja 2 sylinterisillä on alhaisilla kierrosluvuilla sykkivä paine joka rasittaa mittaria mutta painevaihtelua voi tasata kuristimella ja pienellä painekammiolla.

Sama tieto muuallekin
Samasta liittymästä menee painetieto myös moottorinhjausyksikön paineanturille eli MAP-anturille. Kuten myös paluukiertoventtiilille jos se ei ole ECUn eli moottorinohjusyksikön sähköisesti hallitsema laite.

Alipainekin on ahtopainetta
Pettymyksenä voi olla että ajossa ahtopainelukemat ovat enimmäkseen "pakkasen" puolella eli puhekielessä puhutaan alipaineesta. Tällöin moottori toimii kuten vakionakin ja vasta kun halutaan kiihdyttää nopeasti tai ajaa lujaa sulkeutuu takaisinkiertoventtiili ja ahdin ryhtyy vasta tällöin ahtamaan. Jos käytetään mekaanista ahdinta ei synny havaittavaa viivettä paineen muodostumiselle ja voiman tuottoon.

Ahdin ei rasitu tarpeettomasti
Kun tehon tarvetta ei enää ole ei järjestelmässäkään ole muuta painetta kuin moottorin itse aiheuttama imupaine. Ahdin ei siis ahda eikä kuluta energiaa kuin sen verran mitä sen sisäinen kitka vie sekä, ahtimen kannalta, paineeton ilmavirta mikä sen läpi kulkee.

Paineen tasaus
Järjestelmässä missä kaasuläppä on ilman virtaussuunnassa ahtimen jälkeen on toiminnan ja ahtopaineen tasaamiseksi suositeltavaa olla plenumi eli painekammio ahtimen ja kaasuläpän (läppien) välissä. Plenumin tilavuuden laskukaava on noin 3 x moottorin iskutilavuus. Kammiossa on täten "ladattuna" ahtopainetta siltä varaa että kaasuläppä avataan äkkiä. Ei siis synny hetkellistä tehonalenemaa kyseisessä tilanteessa vaan kiihtyvyys on välitöntä.

Mittarin valitsemisesta juttua.