Tyyppikilpi on pakollinen EU:ssa
Jokaisessa moottoripyörässä on tyyppikilpi tai sitä vastaavat meistinnät josta löytyy sen aikaisen lainsäädännön vaatimat tiedot. Tiedot voivat olla myös runkoon liimatuissa tarroissa. Ne pitää kuitenkin löytyä eikä niitä saa "hukata" esimerkiksi rungon maalauksen yhteydessä.
Eroja vuosien myötä
Vuosimallista riippuen tyyppitiedoissa (Meistinnöissä, tarroissa tai tyyppikilvessä.) kerrotaan eri asioita. Toisinaan samojakin.
Ylivoimaisesti tärkeintä
Nykyisin tärkein tuntuu olevan tieto melupäästölukemasta.
Lainsäädännön mukaan tyyppikilpi ja/tai runkonumero tulee olla sellaisessa paikassa että se on helposti viranomaisen, tulli- poliisi- ja katsastushenkilön luettavissa.
Vanha tulkinta
Tässä aluksi hieman vanhemman moottoripyörän identifiointimerkinnät 80-luvun alusta.
Emäputkeen meistetty tyyppimerkintä.
Runkonumero
Numero tarkoittaa pyörän rungon tyyppiä. Kyseessä on Guzzi T3 California, vm 1980. Tällä numerolla on tehty koko kyseinen mallisarja pyöriä.
Numero tarkoittaa pyörän rungon tyyppiä. Kyseessä on Guzzi T3 California, vm 1980. Tällä numerolla on tehty koko kyseinen mallisarja pyöriä.
Yksilöintimerkintä emäputkessa.
Sarjanumero
Tätä tähdillä erotettua numeroa ei ole olemassa kuin yksi kutakin pyöräyksilöä kohti. Jos löytyy samalla numerolla jokin muu niin kyse saattaa olla veronkierrosta tai muusta vilpistä.
Tätä tähdillä erotettua numeroa ei ole olemassa kuin yksi kutakin pyöräyksilöä kohti. Jos löytyy samalla numerolla jokin muu niin kyse saattaa olla veronkierrosta tai muusta vilpistä.
Moottorin yksilöintinumero.
Tällä numerolla ei ole mitään merkitystä
Löytyy öljytikun etupuoleta lohkon kyljestä. Kahta tai useampaa moottoria ei tällä numerolla pitäisi löytyä.
Löytyy öljytikun etupuoleta lohkon kyljestä. Kahta tai useampaa moottoria ei tällä numerolla pitäisi löytyä.
Ketään ei kiinnosta
Moto Guzzin tapauksessa ei tällä tähdillä rajatulla numerolla ole suurtakaan merkitystä eikä viranomaiset ole olleet siitä kiinnostuneita. Lähinnä kyse on "hyvä tietää"-asiasta. Esimerkiksi oikean varaosan hankkimininen juuri tähän moottoriyksilöön.
Ristiriita lainsäädännössä
Lainsäädännöllisesti moottorin vaihto johtaa prosenttimenetyksiin ja laajasti toteutettuna uudelleen verotukseen. Guzzin tapauksessa moottoreita on saanut vaihdella kuitenkin varsin vapaasti minkään viranomaistahon siitä kiinnostumatta ilman prosenttimenetyksiä.
Merkeillä on eroa, käytännössä
Moottorin numeroa ei löydy pyörän identiteettitiedoista toisin kuin joidenkin muiden merkkien kohdalla joissa edellytetään samaa numeroa moottorissa ja rungossa tai noudatetaan vain moottorin lohkossa olevaa merkintää.
Eriarvoistettua
Eurooppalaisten ja japanilaisten pyörien moottoreita on saanut vaihtaa uusiin tai erityyppisiinkin ilman prosenttimenetystä saati verotusperusteen muutosta. Muutoskatsastusta ei ole vaadittu tai ei ole siitä kerrottu kuluttajalle asti. Viranomaisia asia ei ole kiinnostanut, käytännössä.
Alkuperäisen äänenvaimentajan yksilöintitunnus.
Päästöt
Tämä tieto saattaa löytyä tyyppikatsastustodistuksesta mutta ei välttämättä. Käytännöt ovat vaihdelleet. Äänenvaimentimen saa vaihtaa tämän ikäisessä huoletta toiseen kunhan se alittaa ensimmäisen rekisteröintipäivän aikaan voimassa olevan melurajan.
Moto Guzzi Centauro KK V10
Takaisin nykyaikaan
Tyyppikilpi vuodelta 1996.
Hyväksyntätarra.
Eivät kestä kun maailma laahaa
Tarrat on alunperinkin liimattu epätasaiseen pintaan ja ilmeisesti sen vuoksi osa tarrasta on lähtenyt maailman tuuliin. Pitänee ottaa selvää kuinka tärkeitä nämä merkinnät ovat koska osa niiden tiedoista on paremmin näkyvissä alumiinikilvessä ja olisiko parempi jos näitä ei näkyisi lainkaan niin ei tulisi kenenkään mieleen edes kysellä.
Melutarra.
Alla erinomainen maalaus
Runko on jo tehtaalla jauhemaalattu ja muutoin ei aika ja käyttö ole sitä juurikaan kuluttanut.
Runko on jo tehtaalla jauhemaalattu ja muutoin ei aika ja käyttö ole sitä juurikaan kuluttanut.
Melutarran sijainti.
Kulutusosia
Vasemmassa yläkulmassa on ohjausvaimennin. Tarran oikealla puolella jakohihnan kotelo. Näyttää siltä että pitänee uusia pakoputken pintakäsittely. Matkamittarin vaijeri on toiseksi alkuperäinen. Yksilö kestänyt jo yli 70.000 km. Alkaa siitä näköjään kuori olla huonossa kunnossa.
Vasemmassa yläkulmassa on ohjausvaimennin. Tarran oikealla puolella jakohihnan kotelo. Näyttää siltä että pitänee uusia pakoputken pintakäsittely. Matkamittarin vaijeri on toiseksi alkuperäinen. Yksilö kestänyt jo yli 70.000 km. Alkaa siitä näköjään kuori olla huonossa kunnossa.
Tyyppimerkinnät emäputkessa.
Mainosta
Valmistusnumero on myös meistitty erikoisella pistemeistauksella emäputken toiselle puolelle. Sieltä ei ole kuvaa kun pyörä on vielä talvisäilöpaikassaan. Tarra tankissa on kaverini pajan mainos Jämsästä. Suosikaa Huolto-Kaksikon palveluja!
Tyyppikilpi tuli pakolliseksi 17.6.2003 ja sen jälkeen käyttöönotetuissa moottoripyörissä.
Kilpi piilossa
Etsin joskus kyseistä kilpeä pyörästäni mutta en löytänyt. Eilen löysin. Siihen meni vain 8 vuotta! Vaihdoin ajovalon polttimoa ja jouduin irrottamaan ajovalon paikoiltaan. Siellähän tyyppikilpi piili. Emäputken etuosassa lampun takana. Ei taatusti ole helposti luettavissa.
Tyyppikilpi vm 2005.
Saa selvän
Sähköjohtimien suojat ovat hieman hieroneet kilpeä mutta toistaiseksi se on luentakelpoinen. Tämä Euro3-päästöluokan pyörä saa metelöidä korkeintaan 96 dB(A) kierrosluvulla 3750 rpm. Kyseistä kierrolukua ei mittauksen aikana mittaaja(t) saa ylittää. (Merkintä kilvessä 91 dB(A)) Toleranssia on siis merkittävän paljon.
Sähköjohtimien suojat ovat hieman hieroneet kilpeä mutta toistaiseksi se on luentakelpoinen. Tämä Euro3-päästöluokan pyörä saa metelöidä korkeintaan 96 dB(A) kierrosluvulla 3750 rpm. Kyseistä kierrolukua ei mittauksen aikana mittaaja(t) saa ylittää. (Merkintä kilvessä 91 dB(A)) Toleranssia on siis merkittävän paljon.
Melumittaus
Aiheesta on ollut paljon polemiikkia ja oikeusmurhiakin väitetään aiheutuneen.
Aiheesta on ollut paljon polemiikkia ja oikeusmurhiakin väitetään aiheutuneen.
Toimenpiteeseen vaikuttavat seikat. (Lainaus MMAF)
Jotta paikallaanmittaus olisi pätevä, edellytetään ainakin seuraavia asioita:
- Direktiivin mukainen kalibroitu mittalaitteisto
- Direktiivin mukaiset mittausolosuhteet
- Tieto moottorin maksimitehon kierrosluvusta (mittaus puolella tästä)
- Keino todentaa kierrosluku mittauksen aikana
- Käsitys siitä, miten mittaus suoritetaan (mikrofonin sijainti, moottorin kierrosluku mittauksen aikana jne.)
- Tieto paikallaanmittauksen raja-arvoista (vaihtelevat pyöräkohtaisesti; vakioputkien raja-arvo kirjattu tyyppikilpeen, mutta hyväksytylle tarvikeputkelle sama arvo ei automaattisesti päde)
Tässä ajantasainen tieto siitä mitä mitataan ja miten:
1. EY-tyyppihyväksytyt moottoripyörät
EY-tyyppihyväksyntä tuli täysimääräisesti voimaan 17.6.2003. Tämän jälkeen käyttöönotettuihin moottoripyöriin saa asentaa vain direktiivin vaatimukset täyttävän E-hyväksytyn pakoputkiston tai moottoripyörän valmistajan alkuperäisen pakoputkiston. EY-tyyppihyväksytyssä moottoripyörässä on ns. valmistajan kilpi, johon on merkitty valvonta-arvo (dB(A)) melulle. Mittaustapa on jäljempänä kuvattu staattinen mittaus. Uuden lain mukaan mittaustulos ei saa olla enempää kuin 5 dB(A) korkeampi kuin valmistajan kilpeen merkitty arvo.
Omien mittaustemme mukaan tämä 5 dB(A) toleranssi joutuu koetukselle jo alkuperäisilläkin pakoputkilla, joten otaksun, että tästä tulee paljon sanomista.
2. Muut kuin EY-tyyppihyväksytyt moottoripyörät
A. Kaksi mittaustapaa
Ensisijainen mittaustapa on ns. staattinen mittaus, joka voidaan suorittaa kaikilla katsastuskonttoreilla. Mittauksen aikana moottorin kierrosluvun on vastattava 1/2 maksimitehon kierrosluvusta, minkä jälkeen kaasu käännetään nopeasti täysin kiinni. Desibelimittari sijoitetaan 0,5 metrin päähän pakoputkesta 45 asteen kulmaan. Jos staattisen testin raja-arvo ei ylity, moottoripyörä hyväksytään muutoskatsastuksessa.
Jos staattisen mittauksen raja-arvo ylittyy, peli ei välttämättä ole vielä menetetty, vaan siirrytään toissijaiseen mittaustapaan, ohiajomittaukseen. Siinä ajetaan rauhallisesti viivalle, jonka kohdalla kaasu avataan kokonaan ja kiihdytetään 20 metrin matka, jonka jälkeen kaasu suljetaan täysin. Mittaus tapahtuu 7,5 metrin etäisyydeltä sivusuunnasta ja molemmilta puolilta. Jos ohiajotestin raja-arvo ei ylity, katsastus hyväksytään huolimatta siitä, että kohdassa 1. mainitun staattisen testin raja-arvo ylittyisikin. Tällöin suoritetaan uusi staattinen testi, jonka tulos kirjoitetaan rekisteriotteelle ja se toimii valvonta-arvona tien päällä. Jos ohiajotesti menee läpi, staattisen testin tulos saa olla mitä vain.
Ohiajomittaus
Ohiajotestin saa uuden lain mukaan suorittaa myös katsastuskonttorilla, mutta kaikilla konttoreilla ei ole tarkoitukseen soveltuvaa mittausaluetta. Lisäksi sen voi tehdä hyväksytty asiantuntija, MMAF tulee hakemaan valtuuksia tehdä myös melumittauksia.
B. Raja-arvot
Staattinen testi
Ennen 1.1.1992 käyttöönotetut moottoripyörät (yli 175 cc) 106 dB(A)
1.1.1992 tai sen jälkeen käyttöönotetut moottoripyörät (yli 175 cc) 103 dB(A)
Ohiajotesti
Uuden lain mukaan raja-arvo ohiajotestille on pyörän käyttöönottoajankohtana sovellettu ohiajotestin raja-arvo + 5 dB(A):
Ennen 1.1.1992 käyttöönotetut moottoripyörät (yli 500 cc) 91 dB(A)
1.1.1992 - 30.9.1995 käyttöönotetut moottoripyörät (yli 175 cc) 87 dB(A)
1.10.1995 tai sen jälkeen käyttöönotetut moottoripyörät (yli 175 cc) 85 dB(A)
Melumittausohje FINLEX 1078/2009
14 §
Käytönaikaisen melun mittaus
1. Ajoneuvon käytönaikainen äänitaso on mitattava
ajoneuvon ollessa paikallaan ja moottorin käydessä nopeudella, joka
vastaa puolta moottorin suurimman tehon pyörintänopeudesta. Kun tasainen
pyörintänopeus on saavutettu, kaasu päästetään mahdollisimman nopeasti
nolla-asentoon. Testitulos on testisarjan korkein lähimpään
kokonaislukuun pyöristettynä ilmoitettava LAF-tulos, eli
enimmäistaso määritettynä taajuuspainostusta A ja aikapainotusta F
(Fast) käyttäen, koko mittausjaksolta alkaen tasaisista kierroksista ja
päättyen heti kun moottori saavuttaa tyhjäkäynnin pyörintänopeuden.
Huomioon otetaan vain kolmessa peräkkäisessä mittauksessa saadut
mittaustulokset, joiden väliset erot eivät ole yli 2 dB(A).
2. Mittalaitteena käytetään äänenpainetason mittaria, joka täyttää vähintään standardin ISO/IEC 61672 tarkkuustason 2 tai vastaavat vaatimukset. Mittarin tulee olla kalibroitu valmistajan ohjeiden mukaan. Mittarin tuloksen pysyvyys tulee testata ennen testisarjaa ja sen jälkeen. Mittauslaitteen virhemarginaali vähennetään mittaustuloksesta ennen pyöristystä.
3. Mittalaite asetetaan vaakasuunnassa 0,5 m etäisyydelle poistoaukosta 45 asteen kulmaan pakoputken poistoaukon suuntaan nähden sekä pystysuunnassa pakoputken ulostulon tai vähintään 0,2 m korkeudelle testiradan suuntaisesti. Jos pakoputkessa on useampia ulostuloja, mittalaite asetetaan niistä korkeimmalla sijaitsevan korkeudelle. Jos ulostulot sijaitsevat eri puolilla ajoneuvoa tai yli 0,3 m päässä toisistaan, melutaso mitataan eri ulostuloille erikseen ja testituloksena käytetään korkeinta arvoa.
4. Melutaso mitataan asfaltti- tai betonialustalla taikka muulla vastaavalla alustalla, joka ei aiheuta merkittäviä akustisia häiriöitä. Mittauspaikalla 3 m etäisyydellä ajoneuvosta ei saa olla muita akustisia esteitä kuin enintään kaksi mittauksen suorittajaa. Mittauspaikan taustaäänitason on oltava vähintään 10 dB(A) pienempi kuin mitattavan ajoneuvon äänitaso.
5. Jos ajoneuvossa ei ole kierroslukumittaria, oikea pyörintänopeus tulee määrittää erillisellä laitteella.
Voi valittaa
Jos tuntuu siltä että on tullut kohdelluksi väärin asiassaan niin voi tehdä vastustamisen.
Vanhempaa lakia asiasta: (Huom! Nämä määräykset koskevat edelleenkin aikakautensa laitteita.) (Otteet katsastajan käsikirjasta.)
01.01.1971 tai sen jälkeen tyyppikatsastetun moottoripyörän melu ei saanut ylittää
- 75 dB (A) enintään 50 cm3 moottorilla
- 82 dB (A) yli 50 cm3, enintään 125 cm3 moottorilla
- 84 dB (A) yli 125 cm3 kaksitahtimoottorilla
- 84 dB (A) yli 125 cm3, mutta enintään 500 cm3 nelitahtimoottorilla
- 86 dB (A) yli 500 cm3 nelitahtimoottorilla
Moottorin äänenvoimakkuus sai olla enintään
- 78 dB (A) enintään 80 cm3 moottorilla
- 82 dB (A) 81 - 125 cm3 moottorilla
- 84 dB (A) yli 125 cm3 kaksitahtimoottorilla
- 84 dB (A) 126 - 500 cm3 nelitahtimoottorilla
- 86 dB (A) yli 500 cm3 nelitahtimoottorilla
01.01.1990 tai sen jälkeen tyyppikatsastetun moottoripyörämallin
äänenvoimakkuus sai olla enintään
- 77 dB (A) moottorin tilavuus enintään 80 cm3
- 80 dB (A) moottorin tilavuus enintään 175 cm3
- 82 dB (A) moottorin tilavuus yli 175 cm3
01.01.1992 tai sen jälkeen käyttöön otetut moottoripyörät
äänenvoimakkuus sai olla enintään
- 77 dB (A) moottorin tilavuus enintään 80 cm3
- 80 dB (A) moottorin tilavuus enintään 175 cm3
- 82 dB (A) moottorin tilavuus yli 175 cm3
01.01.1993 tai sen jälkeen käyttöön otetussa moottoripyörässä äänen voimakkuus ei saanut ylittää
- 77 dBA moottorin tilavuus enintään 80 cm3
- 79 dBA moottorin tilavuus 81 - 175 cm3
- 82 dBA moottorin tilavuus yli 175 cm3
01.10.1993 tulee täyttää E-sääntö 9/04 vaatimukset, 85 dB (A) ARVA 113 §, 1256/92 tai sen jälkeen tyyppihyväksytyn moottoripyörän äänenvoimakkuus sai olla enintään
- 75 dBA moottorin tilavuus enintään 80 cm3
- 80 dBA moottorin tilavuus yli 175 cm3
Moottoripyörän katsotaan täyttävän meluvaatimukset, jos se on mallia, joka täyttää 78/1015/ETY *89/235/ETY vaatimukset.
01.01.1995 tai sen jälkeen tyyppihyväksytyn moottoripyörän äänenvoimakkuus saa olla enintään
- 77 dBA moottorin tilavuus yli 80, mutta enint. 175 cm3
89/235/ETY tai E 41/02 vaatimukset.
01.01.2003 alkaen, pakoputkiston mitoitukselle ja suuntaukselle ei erityisiä määräyksiä. Huomioitava kuitenkin yleiset turvallisuusmääräykset.
Suomessa tyyppikatsastettu tai EY tyyppihyväksytty ajoneuvomalli:
- Tarkastetaan, että putkisto vastaa alkuperäistä.
- Sovelletaan ajoneuvon käyttöönottoajankohtana Suomessa voimassa olleita määräyksiä.
- Muutokset sallittuja, kunhan ajoneuvon käyttöönottoajankohtana voimassa olleita määräyksiä noudatetaan.
Noita kun noudattaa niin pitäisi pärjäillä tai sitten virkapäällä pipan alla vipottaa.
Linkki: lisää aiheesta.
Linkki: muutoskatsastusohjeet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti