Samalla kun testailin TPS-testeriä niin sain samoilla tuloksilla laitettua ja kytkettyä TPS-säätimen kuntoon ohituskytkimineen. Tein omalla pyörälläni testausta kajoamatta TPS:n kiinnityksiin. Tarkoitus oli nimenomaan laihentaa seosta keski- yläkierrosalueella joten kytkin potentiometrin vähentämään TPS:n jännitelukemaa (Voltteja) keinotekoisesti.
Laite on helppo kytkeä. Irrotetaan TPS:lle tulevan kaapelin liitin ja liitetään se säätörasian kyljen vastaavaan urosliittimeen. Rasiasta lähtevä naarasliitin vastaavasti kytketään TPS:n kyljen urosliittimeen.
Muuta ei tarvitse tehdä jos ei näe tarpeelliseksi seurata tehtyjä muutoksia. Jos niitä halutaan seurata niin kytketään digitaalinäyttöinen yleismittari liitinrimaan.
Lähtökohtaisesti asetus on niin että rasian kannessa oleva kytkin on johtavassa asennossa eli 500 Ohmin säätövastus on ohitettu. Sillä ei siis ole vaikutusta. Sama tulos on jos säätövastus on kierretty minimiarvoonsa ja kytkin ei-johtavassa tilassa jolloin jännite kulkee säätövastuksen kautta.
Alla kuvia siitä mitä tapahtuu kun laite on kytketty ja virta pyörään myös.
Virta päällä mutta ei käynnissä.
Tässä kuvassa säätölaitteen asetukset nollassa eli laitteella ei ole vaikutusta. TPS:n perussäätö on näköjään 0,203 Volttia eli 203 tuhannesosavolttia. Se ei ole oikein. Perussäätö pitäisi olla noin 150 tuhannesosavolttia.
Tässä yksi havainto joka voi vaikuttaa siihen että TPS:n perussäätö menee hiukan hutiin. Asia selviää seuraavassa kuvassa.
Moottori käy tyhjäkäyntiä.
Edelleenkään säätimen namikoihin ei ole koskettu. Moottori on käynnistetty ja välittömästi käynnistyttyään TPS:n jännite osoittaa 0,149 Volttia eli yhtä tuhannesosavolttia vaille tälle TPS:lle asetetun säätöarvon. Asia on lähes mitätön eikä siis vaadi säätötoimenpiteitä.
Mutta miksi jännitearvo muuttuu kun moottori käynnistetään? Selitys on yksinkertainen: moottorin imupaine sulkee kaasuläpät säädettyyn tyhjäkäyntiasentoon. Tämä on, ainakin tässä tapauksessa, tärkeä tieto tulevia säätötarpeita ajatellen.
Kyseinen moottori on mekaanisesti ahdettu joten säätöarvo saattaakin muuttua juuri toisin päin vapaastihengittävässä moottorissa.
Kyseinen moottori on mekaanisesti ahdettu joten säätöarvo saattaakin muuttua juuri toisin päin vapaastihengittävässä moottorissa.
Moottori käy tyhjäkäyntiä ja säädintä on käytetty.
Säädin on käännetty "tappiinsa" eli jännitettä on moottorin käydessä tyhjäkäyntiä vähennetty säätimellä 0,068 Volttia. (Kymmenen kierrosta eli n. 500 Ohmia) Eli jäljelle ECU:a ohjaavaa jännitettä ei ole jäänyt kuin hieman yli puolet siitä mitä oikea tyhjäkäyntiarvo on. Tämä säätömäärä ei ole tyhjäkäynnille lainkaan merkittävä mutta keskikierroksille ei enää polttoainetta kunnolla riitä saati että moottorissa olisi voimaa sen yläpuolella.
Tämä johtuu siitä että TPS-säätimen vastuslisäyksen vaikutus kumuloituu eli moninkertaistuu jännitteen noustessa kaasuläpn avautuessa. Valitettavasti en pääsyt tekemään koeajoa koska ko pyörä ei ole vakuutettu. Todennäköisesti olisin päässyt tallista ulos ja ajanut pikkukierroksilla ison tien risteykseen suht normaalisti mutta kovempaan nopeuteen moottori ei suostusi. Vaarana ylikuumeneminen.
Saman voi tehdä tietysti toisinkin päin.
Kyseessä tieteellisesti ilmaistuna on, tässä tapauksessa, ruiskutuskartan origon siirto alaspäin. Parhaiten, ehkä, voisi kuvata karttaa pöytälevyksi joka normisäädöllään seisoo jaloillaan vinossa vasen etukulma alimpana. Lyhimmän jalan varassa on tyhjäkäynti. Säätö vaikuttaa tähän jalkaan lyhentävästi vain hitusen mutta muihin jalkoihin, varsinkin pöydän oikean takakulman jalkaan, myös lyhentävästi siten että kohta kyseessä on hyvin matala mutta edelleenkin vino sohvapöytä jossa vinous on oiennut merkittävästi.
"Pöydän" eli kartan jalat ovat:
Toimenpide vaikuttaa myös sytytykseen myöhäistämällä sytytyshetkeä: vähempi polttoaine tarvitsee vähemmän palamisaikaa.
Huom!
Toimenpide ei vaikuta ruiskun muihin "karttoihin" kuten kiihdytysrikastukseen, käynnistysrikastukseen, kylmäkäyntirikastukseen tai muhin itsenäisesti säätyviin toimiin. Eikä tämä toimenpide sovellu suoraan lambda-takaisinkytkennällä varustettuihin moottoreihin.
Saman voi tehdä tietysti toisinkin päin.
Kyseessä tieteellisesti ilmaistuna on, tässä tapauksessa, ruiskutuskartan origon siirto alaspäin. Parhaiten, ehkä, voisi kuvata karttaa pöytälevyksi joka normisäädöllään seisoo jaloillaan vinossa vasen etukulma alimpana. Lyhimmän jalan varassa on tyhjäkäynti. Säätö vaikuttaa tähän jalkaan lyhentävästi vain hitusen mutta muihin jalkoihin, varsinkin pöydän oikean takakulman jalkaan, myös lyhentävästi siten että kohta kyseessä on hyvin matala mutta edelleenkin vino sohvapöytä jossa vinous on oiennut merkittävästi.
"Pöydän" eli kartan jalat ovat:
- vasen etu: ruiskutusmäärä kuormittamattomana
- vasen taka: ilmanpaine
- oikea etu: kierrosluku
- oikea taka: ruiskutusmäärä kuormitettuna.
Toimenpide vaikuttaa myös sytytykseen myöhäistämällä sytytyshetkeä: vähempi polttoaine tarvitsee vähemmän palamisaikaa.
Huom!
Toimenpide ei vaikuta ruiskun muihin "karttoihin" kuten kiihdytysrikastukseen, käynnistysrikastukseen, kylmäkäyntirikastukseen tai muhin itsenäisesti säätyviin toimiin. Eikä tämä toimenpide sovellu suoraan lambda-takaisinkytkennällä varustettuihin moottoreihin.
Lisää kokeita ja kokemuksia kun saan tehtyä laitteen jossa liittimet uudempiin TPS-mallehin. Osan liittimistä joudun tekemään itse. Muutoin tekniikka on sama.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti