Näpertelypäivä

Vanha tekniikka kiukuttelee
Ilmeni kaikenlaista pientä kuten murtuneen sivulaukkutelineen kiinnityskorvakkeen hitsaus, akkutelineen teko, akun plusnavalta lähtevien kaapeleiden murtuneiden liittimien vaihto ja suojaus, peräytysvaihteen käyttönamikan asennus parempaan asentoon vasemman käden peukaloon nähden ja komposiittiosien paklauksien hiontaa sekä maalausta. Maali pahus loppui kesken.

 Akku telineessään.

Pienempi on parempi
Paikassa on normaalisti 32 amppeeritunnin akku. Annan latauslaitteille hieman armoa ja laitoin 18 Ah:n akun joka täyttyy jo lyhyelläkin ajomatkalla.

Tukeva kiinnitys
Kuten näkyy niin akku on kauttaaltaan tuettu kumeilla: alla on ohut kumilevy, oikealla puolen rungossa olevat alkuperäiset puskurikumit ja alumiinisen "kiinnitysraudan" alla kumitallat. Kiinnityspuikot siipimuttereineen Biltemasta. Niitä piti hieman lyhentää. Näin ei johtimet joudu kuormittumaan liitoskohdistaan jotka olivatkin jo melkoisen heikossa kunnossa.

Liittimet ja liitokset uusiksi
Vaihdoin pari napakenkää uusiin ja laitoin kutistesukkaa tukemaan liitoskohtia.

Akku on nyt telineen oikeassa laidassa joten vasemmalla on runsaasti tilaa sähköjohdoille ja tuleville komponenteille kun asennan digitaalisen moottorinohjauksen paikoilleen. Suurin osa komponenteista on jo hankittu mutta tekeminen vielä puuttuu. 

Startilta parempi
Akun plus-napaan on kiinnitetty jo alunperin useita johtoja. Siitä pyrin eroon ja seuraavalla johtoremonttikerralla eli laitan haaroitukset lähtemään startin solenoidin navasta. Yksinkertaisempaa ja toimintavarmempaa. Ei ole kuin yksi johdin akun napaa kohti hapettumassa.

 Hitsaamalla korjattu sivulaukkutelineen korva.

Peruutusvaihteen käyttökatkaisin.

Pakin käyttönappi
Lähin riittävän tukeva kiinnityskohta painikkeen kiinnitysraudalle (ruostumatonta terästä) löytyi peilin kiinnityksestä johon piti sorvata pieni väliholkki. Kiinnitysrauta nojaa myös katkaisinkoteloon.

Tuntuu pysyvän paikoillaan.

Sama namikka etupuolelta.

Peräytyslaitteen vetolaite.

Off ja on

Yläkuvassa veto on pois päältä, alakuvassa "pakki päällä". Kyse on yksinkertaisesta kiilahihnakytkimestä jollaisia on esimerkiksi päältä ajettavissa ruohonleikkureissa. Kun hihna on löysällä niin isompi hihnapyörä pyörii sen sisällä "tyhjää". 

Porakoneen moottori

Moottorina on 10 Nm vääntävä 12 voltin sähkömoottori ja pari alennusvaihdetta. Peruutus tapahtuu melko hitaasti mutta varmasti. 

Peruutus on hidasta

Alunperin järjestelmään kuului kierrosluvun säätö mutta luovuin siitä tarpeettomana kun hidasta liikettä ei tarvitse säätää vielä hitaammaksi. Kuvassa oikealla näkyy kytkimen käyttövivulta tuleva vaijeri jonka avulla hihna kiristyy vivusta vedettäessä. 

Varoitusvalo peruutuksen päällä ollessa

Varoitusvalopaneelissa on pakin päällä oloa ilmaiseva kirkas punainen ledi. Tähän mennessä pyörällä on, nykyisessä muodossaan, ajettu hieman vajaat 1000 km ja pakilla ehkä parisenkymmentä kertaa noin 5 metrin suorituksia. 

Toistaiseksi toiminut

Hihna on edelleen aivan kunnossa mutta alumiinisen hihnapyörän kulumisesta olen hieman huolissani. Aika näyttää miten se kestää. Kaikki osat sähkömoottoria, käyttövaijeria, alennusvaihdetta ja hihnaa lukuun ottamatta omaa valmistettani.

Sysäyksenvaimennin

Kuvissa näkyy myös kardaanin takapäässä oleva kumikiekko jonka läpi kaikki moottorista lähtevä voima kulkee. Sen tehtävä on vaimentaa nykäyksiä ja tehdä voimansiirron toiminnasta pehmeämpää. Raattaat vaihteistossa kiittävät. Kumivaimennin on peräisin BMW henkilöautosta jossa sillä on sama tehtävä.

Vasemmassa reunassa ovat pakin ja käsijarrun päälläolon varoitusvalot

 Oikean pakoputken suoja pakkelointivaiheessa.

Vasen suoja sai jo ryppymaalin pintaansa.

Paremmasta aineesta

Tein alkuperäisten muovisuojien jäännösten pohjalta muotit lasikuidusta ja valmistin modifioidut pakoputkensuojat myös lasikuidusta. Suojat sijaitsevat molemmin puolin astinlautojen ja sylinterilohkon välissä alapuolellaan pakoputki. Nämä estävät ettei vahingossa työnnä kenkäänsä kuumaan putkeen. Maalatun osan etupäässä on soikea aukko. Se on peräytysvaihteen kytkimen vivun reikä. Kohoutuma sen vieressä liittyy myös kytkinvivun toimintaan.

Koulutustehtävä

Huomenna ei ehdi paneutua S. Trikeen vaan pitää Kerholla suorittaa tietokoneen käyttökoulutusta digitaalisen moottorinohjauksen alalta. Vaihtelua näpertelyyn ja siistiä sisähommaa. Palkkaahan siitä ei saa mutta vaihtelu virkistää...

Ryppymaali

Ylempänä toissapäivänä muovivalmiina ollut pakoputken suoja on nyt maalattu. On hauska huomata että ryppymaali reagoi eri tavalla lähes joka kerta kun maalaan. Nyt tuli taas erilaista struktuuria. Se ei haittaa. Tällä kertaa oli erona se että pyyhin muovipinnan ennen maalausta asetonilla mitä en edelliselle muoviosalle tehnyt.

Kuva ei tee oikeutta pinnan struktuurille.

Kameran salamavalossa pinta näyttää muhkuraiselle mutta se on suhteellisen sileä ja säännönmukainen. Osaa on myös muotoiltu uudelleen. Pari - kolme päivää kovetusta huoneenlämmössä niin päreen voi asentaa paikoilleen eikä ajosaapas sula pakoputkeen. Edes vahingossa.

Oikean puolen muovipäre paikoillaan.

Matalakantaisempia

Pitänee etsiä sopivaisempia kooltaan ja väriltään olevia kiinnitysosia. Kuusiokoloruuvi ja korialuslaatta on asiallinen mutta ei kovinkaan kaunis.