Uran huipulla
Ammattitöissä ollessani teimme suhteellisen pienellä porukalla silloisen Kuoreveden (Nyk. Jämsä.) Hallissa ja Italian Torinossa avaruusluotain Rosettan runkorakenteen. Itse asiassa niitä tehtiin kaksi: toinen jäi varalle. Alunperin Rosettan laskeutujaosan, Philaen, piti laskeutua komeetta Wirtanen pinnalle mutta sattuneiden viivästysten (Kantoraketti Arianen vikaantuminen.) vuoksi varalle valittu vastaava komeetta Chyryumov-Gerasimenko saa toimia kohteena.
Pitkälle matkalle avaruuteen
Rosettan matka komeetalle kesti toistakymmentä vuotta. Mukava katsella miten omin käsin muokatut osat tekevät tehtäviään.
Suomessa asiaa seurasi Ilmatieteenlaitos
Ilmatieteen laitoksen julkaisussa on linkkejä ja tarkempaa tietoa Rosettasta ja sen tehtävistä selvittääkseen maailmankaikkeuden salaisuuksia: http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/29234710
Rosetta luotain. Keskellä laskeutuja Philae.
Innostavaa hommaa
Projekti oli kaikenkaikkiaan varsin mielenkiintoinen tehdä vaikkakin materiaalin käsittelyssä oli yksitoikkoisiakin jaksoja. Kuten testausvaiheet. Osat valmistettiin suljetuissa puhdastiloissa tarkkojen vaatimusten mukaan.
Joitakin matkoja ulkomaille
Projekti sisälsi myös työmatkailua eri Euroopan maihin. Itse olin muunmuassa reilun viikon mittaisen keikan yksin Sveitsissä opettamassa tarkkuustyötä sikäläisessä alan yrityksessä joka valmisti projektiin laitealustoja.
Sveitsin Tullin tarkkuuta
Homma meni hyvin mutta lähtiessä maasta sikäläinen Tullilaitos takavarikoi tarkkuustyövälineeni koska Sveitsistä ei saa luvatta viedä ulkomaille moista välineistöä. Eivät uskoneet kun selitin että kävin maassaan ohjaamassa tarkkuustyön tekoa. Työnantajani hoiti työkalut seuraavalle keikkapaikalle Torinoon. Sainpa lentomatkustaa kyttäämättä matkatavaroita. Kävin siinä välissä BCB:n ajokaudenpäättäjäisissä Lahdessa.
Toinen projekti
Toinen avaruusprojekti oli maata kiertävän röntgensatelliitin rungon kokoonpano. Se valmistettiin ennen Rosettaa ja tehtiin kokonaan hiilikuidusta ja alumiinikennosta toisin kuin Rosetta jonka materiaali on alumiinia.
XMM
Satelliitin nimi on XMM-Newton ja se tutkii kaukaisten kohteiden säteilyä ilmakehän ulkopuolella maan kiertoradalla. http://en.wikipedia.org/wiki/XMM-Newton
Myös kaksi kappaletta
Niitäkin tehtiin kaksi runkorakennetta: toinen testauksia varten ja varaosaksi.
XMM-Newton
Isokokoinen
Laitteen runko on toistakymmentä metriä pitkä eli mistään kovin pienestä hiilikuitualumiinikennorakennelmasta ei ole kyse. Kartiokas runko-osa tehtiin kahdesta kappaleesta jotka taasen koostuivat kukin kolmesta kaarevasta kennolevystä. Liitoskohdassa ja päissä on alumiiniset kehät jotka kytkevät pulttiliitoksilla rakenteet toisiinsa. Pääosa perusrakenteen liitoksista on tehty liimaamalla.
Laitteen runko on toistakymmentä metriä pitkä eli mistään kovin pienestä hiilikuitualumiinikennorakennelmasta ei ole kyse. Kartiokas runko-osa tehtiin kahdesta kappaleesta jotka taasen koostuivat kukin kolmesta kaarevasta kennolevystä. Liitoskohdassa ja päissä on alumiiniset kehät jotka kytkevät pulttiliitoksilla rakenteet toisiinsa. Pääosa perusrakenteen liitoksista on tehty liimaamalla.
ESA:n sivuilta perustietoa XMM-Newtonin toiminnasta: http://www.esa.int/Our_Activities/Space_Science/XMM-Newton_overview
Cernille suodattimia
Välitöinä tehtiin joitain filttereitä hiilikuidusta Cernin hiukkaskiihdytin LHC:hen. Tarkkoja tehtäväksi mutta paljon toistoa. Tylsä homma.
Yleensä lentokoneiden valmistusta
Muutoin aiemmat työni olivat tavanomaisempia lentokoneiden kokoonpanotöitä kuten USA:n merivoimien ilmavoimille toimitettuja Hornet F/A18 hävittäjäkoneita tai Embraerin ja Saabin matkustajakoneita joissa olin tosin vain väliaikaisena apupoikana.
Tutkia Ruotsiin
Paria sorttia tutkalaitteita tehtiin Ericssonille myös. Giraffe ja Erieye. Aiemmin aloittelin hommiani silloin kun harjoitussuihkukone Redigoa alotettiin valmistamaan sarjatyönä. Avaruusvehkeitten jälkeen parasta hommaa oli juurikin Redigon valmistus. Tuotanto myytiin Italiaan Aermacchille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti