Lambdojen sijoittelua
Pakoputket on hepattu ja hitsaamista vaille. Tähän väliin laitettiin lambda-antureille holkit asianmukaisiin paikkoihin. Käytössä "kylmät" yksijohtoiset anturit. Ne saavat lämpönsä pakokaasusta eli eivät anna luotettavaa tietoa kuin silloin kun pakokaasu on sopivan lämmintä. Lämmön varmistamiseksi anturit ovat noin 30 cm päässä pakoventtiileistä.
Kapeakaistamallit kustannussyistä
Kyseessä kapeakaistaiset lambdat jokaiseen pakoputkeen vertailutiedon saamiseksi ja läppärunkojen säätämisen helpottamiseksi. Läppärunkojakin on neljä kappaletta.
Kapeakaistalambdan toiminta-alue on kapea.
Seossuhde
Lambda-arvo 1 on stökiömetrisen seoksen arvo. Silloin ilman ja bensiinin seossuhde on noin 14,5/1.
Lambda-arvo 1 on stökiömetrisen seoksen arvo. Silloin ilman ja bensiinin seossuhde on noin 14,5/1.
Kapeakaistaisen lämpötilaherkkyys.
Etusylinterien lambda-anturien sijainti.
Vastaavasti takasylinterien jäännöshappiantureiden paikat.
Laajakaistainenkin asennetaan
Takimmaiset anturit jäävät näppärästi satulan alle helposti tavoitettavaan paikkaan. Vielä pitäisi löytää asennuspaikka laajakaistalambda-anturille. Se on lämmitettävää mallia eli ei ole riippuvainen ympäristön lämpötilasta kuten kapeakaistainen. Kapeakaistaisen "lukemisessa" pitää ottaa siis huomioon että se ei kykene aina antamaan varmaa tietoa.
Takimmaiset anturit jäävät näppärästi satulan alle helposti tavoitettavaan paikkaan. Vielä pitäisi löytää asennuspaikka laajakaistalambda-anturille. Se on lämmitettävää mallia eli ei ole riippuvainen ympäristön lämpötilasta kuten kapeakaistainen. Kapeakaistaisen "lukemisessa" pitää ottaa siis huomioon että se ei kykene aina antamaan varmaa tietoa.
Laajakaistalambdan toiminta-alue.
Selkeää tietoa seoksesta
Laajakaistaisen jäännöshappianturin "käyrä" on suora linja eli toiminta lineaarista. Se on tulkinnallisesti helppo. Siinä missä kapeakaistainen tuottaa mittausjännitteen itse tarvitsee laajakaistainen oman jännitelähteensä joka tuottaa 5 V vertailujännitettä jonka kulkua anturin läpi seurataan mittarilla ja/tai jännite siirretään suoraan moottorinohjaukseen siellä käsiteltäväksi.
Laajakaistaisen jäännöshappianturin "käyrä" on suora linja eli toiminta lineaarista. Se on tulkinnallisesti helppo. Siinä missä kapeakaistainen tuottaa mittausjännitteen itse tarvitsee laajakaistainen oman jännitelähteensä joka tuottaa 5 V vertailujännitettä jonka kulkua anturin läpi seurataan mittarilla ja/tai jännite siirretään suoraan moottorinohjaukseen siellä käsiteltäväksi.
Aiempaa juttua pakoputkien teosta.
Monenlaista tarjolla
Kapeakaistaisia lambda-antureita on myös lämmitettävää mallia mutta moottoripyörässä neljän tai viiden lämmitettävän lambdan sähköinen ylläpito olisi hankalaa koska laturin teho ja akun varaustila olisivat koetuksella. Tarvittaisiin isompi laturi. Näillä koetetaan pärjätä.
Näyttöjen käyttö
Pitänee miettiä minkä tyyppiset näytöt asennetaan mittaristoon. Niitä pitäisi olla neljä identtistä. Tai ainakin kaksi ja vaihtokytkin niille että voi vertailla sylinterikohtaisia seoksia vuorotellen.
Monenlaista tarjolla
Kapeakaistaisia lambda-antureita on myös lämmitettävää mallia mutta moottoripyörässä neljän tai viiden lämmitettävän lambdan sähköinen ylläpito olisi hankalaa koska laturin teho ja akun varaustila olisivat koetuksella. Tarvittaisiin isompi laturi. Näillä koetetaan pärjätä.
Näyttöjen käyttö
Pitänee miettiä minkä tyyppiset näytöt asennetaan mittaristoon. Niitä pitäisi olla neljä identtistä. Tai ainakin kaksi ja vaihtokytkin niille että voi vertailla sylinterikohtaisia seoksia vuorotellen.
Kaasuläpät
Jokaisella kaasuläpällä on oma säätönsä. Toiminta on seuraavanlainen: jokaisesta sylinterikohtaisesta suuttimesta tulee sama määrä polttoainetta. Kaasuläppien keskinäisellä asennolla säädetään seossuhde samaksi jokaisessa imukanavassa.
Kaksi settiä ja säätö
Kaasuläppiä on kahdessa kahden läpän ryhmässä: etu- ja takaryhmä. Kaasukahvan komennot välittyvät vaijerilla takaryhmään jonka oikeanpuolimmainen kaasuläppä on kiinteäasetuksinen "referenssiläppä". Siitä asentotieto siirtyy sekä vasemmalle takaläpälle että eturyhmälle. Vasemmalla takaläpällä on oma säätönsä jolla se säädetään samaan virtaus/seosarvoon kuin oikeakin läppä. Eturyhmässä oikean puoleinen läppä kääntyy takaryhmältä tuleva välitangon avulla.
Välitangon ajoitus
Tangon vipujen asentoa ja tangon pituutta muuttamalla saadaan eturyhmän oikeanpuolimmainen läppä samaan säätöön kuin taaempi oikea. Sen jälkeen on vain säädettävä vasemmanpuoleisen etuläpän asento. Aluksi perussäätö tehdään painemittarien avulla, jatkossa jäännöshappimittauksen keinoin. Yksinkertaista ja selkeää.
Jokaisella kaasuläpällä on oma säätönsä. Toiminta on seuraavanlainen: jokaisesta sylinterikohtaisesta suuttimesta tulee sama määrä polttoainetta. Kaasuläppien keskinäisellä asennolla säädetään seossuhde samaksi jokaisessa imukanavassa.
Kaksi settiä ja säätö
Kaasuläppiä on kahdessa kahden läpän ryhmässä: etu- ja takaryhmä. Kaasukahvan komennot välittyvät vaijerilla takaryhmään jonka oikeanpuolimmainen kaasuläppä on kiinteäasetuksinen "referenssiläppä". Siitä asentotieto siirtyy sekä vasemmalle takaläpälle että eturyhmälle. Vasemmalla takaläpällä on oma säätönsä jolla se säädetään samaan virtaus/seosarvoon kuin oikeakin läppä. Eturyhmässä oikean puoleinen läppä kääntyy takaryhmältä tuleva välitangon avulla.
Välitangon ajoitus
Tangon vipujen asentoa ja tangon pituutta muuttamalla saadaan eturyhmän oikeanpuolimmainen läppä samaan säätöön kuin taaempi oikea. Sen jälkeen on vain säädettävä vasemmanpuoleisen etuläpän asento. Aluksi perussäätö tehdään painemittarien avulla, jatkossa jäännöshappimittauksen keinoin. Yksinkertaista ja selkeää.
Läppärunkovivusto.
Vivusto
Kuvan alareunassa käsi kääntää vaijerikehää. Siitä on vipu läppärunkojen takaparille. Keskellä näkyy välitanko etuparille. Melkoinen koneistaminen ja sovittelu että toimii. Läppärunkoja lukuun ottamatta mekanismit ja osat omaa valmistettani.
Kuvan alareunassa käsi kääntää vaijerikehää. Siitä on vipu läppärunkojen takaparille. Keskellä näkyy välitanko etuparille. Melkoinen koneistaminen ja sovittelu että toimii. Läppärunkoja lukuun ottamatta mekanismit ja osat omaa valmistettani.
Lämmitettävä laajakaistalambda.
Suojainen paikka
Laajakaistalambdan sijoituspaikka löytyi oikean etusylinterin pakoputkesta satulan alta.
Laajakaistalambdan sijoituspaikka löytyi oikean etusylinterin pakoputkesta satulan alta.
Sama sivulta.
Paljon hitsaamista
Putkistolle täytyy laittaa vielä kannake ja sen jälkeen purkaa irti pyörästä ja hitsata saumat umpeen. Vuoden 2015 juttuja. Eli tehdään kun keretään.
Edullisista mittareista pulaa
Laajakaistalambdalle on näyttö ja keskusyksikkö. Näytölle pitää tehdä vielä teline mittariston kupeeseen. Lisäksi tarvittaisiin neljä ledeillä (min 10 kpl) toteutettua kapeakaistalambdan näyttöä.
Kova hinta
Koska niitä ei kohtuuhintaan tunnu saavan (keskihinta noin 100€ per yksi näyttö) ajatuksena on hankkia mikropiirit ja muut osat ja tehdä yksi rasia näille neljälle näytölle. Siis kolvata itse koko laite valmiiksi asti. Kaksi liitintä: toisesta maa ja virta kaikille yhteinen ja toiseen liittimeen neljä signaalia. Ledit tulisivat toistensa liki siksi että siten on helpompi tarkastella sylintereiden palotapahtuman keskinäistä suhdetta.
Putkistolle täytyy laittaa vielä kannake ja sen jälkeen purkaa irti pyörästä ja hitsata saumat umpeen. Vuoden 2015 juttuja. Eli tehdään kun keretään.
Edullisista mittareista pulaa
Laajakaistalambdalle on näyttö ja keskusyksikkö. Näytölle pitää tehdä vielä teline mittariston kupeeseen. Lisäksi tarvittaisiin neljä ledeillä (min 10 kpl) toteutettua kapeakaistalambdan näyttöä.
Kova hinta
Koska niitä ei kohtuuhintaan tunnu saavan (keskihinta noin 100€ per yksi näyttö) ajatuksena on hankkia mikropiirit ja muut osat ja tehdä yksi rasia näille neljälle näytölle. Siis kolvata itse koko laite valmiiksi asti. Kaksi liitintä: toisesta maa ja virta kaikille yhteinen ja toiseen liittimeen neljä signaalia. Ledit tulisivat toistensa liki siksi että siten on helpompi tarkastella sylintereiden palotapahtuman keskinäistä suhdetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti