Liimausta ja painoja
Lämpökahvojen asennuksessa pääsin loppusuoralle. Vasen kahva piti liimata ohjaustankoon ja asentaa tangonpääpainot. Siihen ei kauaa mennyt. Liimaa on helppo levittää paljain sormin. Nyt on tietysti hiukan nahassa kiinni jäämiä. Saunassa sitten irtoavat.
Takuulla pysyy
Mutta vasen lämpökahva pysyy taatusti paikallaan. Lähtee irti vain puukolla. Kaasukahvan puoli oli tiukempi jo asennusvaiheessa. Ei tarvinnut liimaa.
Suojaa kaatuessa, paikaltaan
Tangonpääpainot toimivat myös suojana jos pyörä keikahtaa. Voi olla ettei jarru- tai kytkinkahva katkeakaan sulakekohdastaan. Joskus kuulee ihmettelyä miksi kahvoissa sellaiset on. Parempi että kahva katkeaa kuin lohkeaa pala jarrusylinteristä. Kahva on halvempi ja helppo vaihtaa. Lisäksi katkenneen tyngän kanssa voi vielä ajaa.
Kahvanpääpaino paikoillaan.
Kevytmetalliset painot ja teflonia
Painon ja kaasukahvan kumin välissä on ohut, musta teflonrengas koska kumin ja alumiinin välinen kitka voi olla haitaksi kaasua käännellessä.
Painon ja kaasukahvan kumin välissä on ohut, musta teflonrengas koska kumin ja alumiinin välinen kitka voi olla haitaksi kaasua käännellessä.
Kevyet painoiksi
Paino on hieman harhaanjohtava nimitys tässä tapauksessa kun tein ne kevytmetallista. Jotkut moottoripyörät tarvitsevat tangonpääpainoja siksi että se vähentää ohjaustangon resonointia.
Tärinätön moottorin käynti
Värinät johtuvat yleensä moottorin käynnin välittymisestä tankoon. Tässä pyörässä tärinä ei ole ongelma. Jos joku muuta väittää niin hän ei ole kokeillut tämän pyöräsarjan ominaisuuksia.
Paino on hieman harhaanjohtava nimitys tässä tapauksessa kun tein ne kevytmetallista. Jotkut moottoripyörät tarvitsevat tangonpääpainoja siksi että se vähentää ohjaustangon resonointia.
Tärinätön moottorin käynti
Värinät johtuvat yleensä moottorin käynnin välittymisestä tankoon. Tässä pyörässä tärinä ei ole ongelma. Jos joku muuta väittää niin hän ei ole kokeillut tämän pyöräsarjan ominaisuuksia.
Lämpökahva-asennus valmiina.
Leveyttä on runsaasti
Kuten kuvasta näkyy niin ohjaustangon kokonaismitta on huomattavasti leveämmällä kuin jarruvivun pää.
Edullista kun tekee itse
Tämä juttu onnistui varsin vähällä vaivalla. Lämpökahvat maksoivat kirpputorilla muutaman euron ja alumiiniset tangonpäät materiaalinsa verran. Ehkä pari euroa. Liitinrunko 0,20€ ja itse liitin muutaman sentin. Kutistesukka ei paljoa maksanut. Asennus ja sorvaus omana työnä.
Ajoasennosta
Alkuperäinen ohjaustanko on ihan hyvä ilman tuulisuojaa ajoon. Mutta kun ilmavirta ei kannattele, vaikka ajoasento ei mikään äärimmäinen olekaan, alkoi asento tuntua selässä ja väsyessä ylävartalon paino siirtyi herkästi käsille. Ja kädet puutuivat sekä edellytykset rivakoihin ajolinjan muutoksiin heikentyivät. Myös selkä laskeutui kaarelle joka on omiaan heikentämään hengitystä.
Fysiikka kiittää
Nyt selkä on suorassa ja satulan muodosta saa alaselälle tukea. On paremmat edellytykset ajaa selkä suorana ja käsivarret miellyttävästi kulmassa joten käsille ei tule nojaamisesta kuormitusta. Painostaan huolimatta pyörä on melko helppo käsitellä ja voimaa siihen ei kauheasti tarvita. Olen ajanut pienempiä ja kömpelömpiä pyöriä.
Kylmiä tyyppejä
Ohjaustanko on myös huomattavasti alkuperäistä leveämpi. Ohjaaminen on silloin tietenkin kevyempää. Tosin ei tarvitsisi olla. Vaikka tanko on leveämpi ei se silti ole käännön laidassa sen kauempana kuin edessä ollut kapeampi tanko. Nämä siis kokemuksia ajamatta pyörällä. Vain kylmiä "tyyppejä" olen ottanut.
Toukokuuta 2017 odotellen
Tulevan toukokuun aikana kertynee kokemuksia ajamisesta uudella ohjaustangolla. Edellä oleva on siis siinä mielessä vain aiemman kokemuksen tuomaa oletusarvoista tietoa. Sitä ennen on monta muuta puuhaa tämän ja muiden pyörien parissa.
Kokemuksia 2017, 2018 ja 2019
Kolme kesää kyseisellä ratkaisulla. Eräällä lapinreissulla kaatui pyörä mutta isoja vaurioita ei tullut ja vaurioiden korjauksista selvisin itse paitsi oikean puolen sivulaukku piti maalauttaa. Myös sen teippaukset piti uusia. Sen tein omana työnä.
Kokemuksen tulos
Pyörää ei tarvitse toistaiseksi muutella mitenkään. Toimiva ja silmää miellyttävä kokonaisuus. Myös kyytiläinen pitää sillä matkaamisesta. Seuraava ajokausi (2020) jo odotteessa.
Tässä iässä
Ei koskaan tiedä milloin on viimeinen ajokausi. Sehän saattaa olla se viimekesäinenkin. Siksi odotukset ovat suuremmat kuin nuorempana vaikka silloin oli intoa pikkuisen enemmän. Nyt osaa suunnitella reissut omaehtoisesti ja omiin tarpeisiin omaan vauhtiin. Ennen menin paljon enemmän porukan mukana.
Tämä juttu onnistui varsin vähällä vaivalla. Lämpökahvat maksoivat kirpputorilla muutaman euron ja alumiiniset tangonpäät materiaalinsa verran. Ehkä pari euroa. Liitinrunko 0,20€ ja itse liitin muutaman sentin. Kutistesukka ei paljoa maksanut. Asennus ja sorvaus omana työnä.
Ajoasennosta
Alkuperäinen ohjaustanko on ihan hyvä ilman tuulisuojaa ajoon. Mutta kun ilmavirta ei kannattele, vaikka ajoasento ei mikään äärimmäinen olekaan, alkoi asento tuntua selässä ja väsyessä ylävartalon paino siirtyi herkästi käsille. Ja kädet puutuivat sekä edellytykset rivakoihin ajolinjan muutoksiin heikentyivät. Myös selkä laskeutui kaarelle joka on omiaan heikentämään hengitystä.
Fysiikka kiittää
Nyt selkä on suorassa ja satulan muodosta saa alaselälle tukea. On paremmat edellytykset ajaa selkä suorana ja käsivarret miellyttävästi kulmassa joten käsille ei tule nojaamisesta kuormitusta. Painostaan huolimatta pyörä on melko helppo käsitellä ja voimaa siihen ei kauheasti tarvita. Olen ajanut pienempiä ja kömpelömpiä pyöriä.
Kylmiä tyyppejä
Ohjaustanko on myös huomattavasti alkuperäistä leveämpi. Ohjaaminen on silloin tietenkin kevyempää. Tosin ei tarvitsisi olla. Vaikka tanko on leveämpi ei se silti ole käännön laidassa sen kauempana kuin edessä ollut kapeampi tanko. Nämä siis kokemuksia ajamatta pyörällä. Vain kylmiä "tyyppejä" olen ottanut.
Toukokuuta 2017 odotellen
Tulevan toukokuun aikana kertynee kokemuksia ajamisesta uudella ohjaustangolla. Edellä oleva on siis siinä mielessä vain aiemman kokemuksen tuomaa oletusarvoista tietoa. Sitä ennen on monta muuta puuhaa tämän ja muiden pyörien parissa.
Kokemuksia 2017, 2018 ja 2019
Kolme kesää kyseisellä ratkaisulla. Eräällä lapinreissulla kaatui pyörä mutta isoja vaurioita ei tullut ja vaurioiden korjauksista selvisin itse paitsi oikean puolen sivulaukku piti maalauttaa. Myös sen teippaukset piti uusia. Sen tein omana työnä.
Kokemuksen tulos
Pyörää ei tarvitse toistaiseksi muutella mitenkään. Toimiva ja silmää miellyttävä kokonaisuus. Myös kyytiläinen pitää sillä matkaamisesta. Seuraava ajokausi (2020) jo odotteessa.
Tässä iässä
Ei koskaan tiedä milloin on viimeinen ajokausi. Sehän saattaa olla se viimekesäinenkin. Siksi odotukset ovat suuremmat kuin nuorempana vaikka silloin oli intoa pikkuisen enemmän. Nyt osaa suunnitella reissut omaehtoisesti ja omiin tarpeisiin omaan vauhtiin. Ennen menin paljon enemmän porukan mukana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti