tiistai 8. marraskuuta 2016

California 1400 GTS Takakaatumaraudat sivulaukkujen suojaksi osa 14


Kolmastoista työvaihe.
Jutun ensimmäinen vaihe.

Muuta rakentelua ja etukaatumaraudat.
Ohjaustangon vaihto. 

Maalaamon suuntaan
Eilen vein kaatumaraudan kiinnitysosineen maalarille. Tänään sain osat maalarilta. Toimenpide oli pulverimaalaus ja se on varsin hyvää ainetta kovaa maailmaa vastaan. Kromautetuksikin olisin saanut mutta kromipinnassa on huono piirre se että kun kaatuu niin kromiin tulleet naarmut ovat vaikeat kunnostaa näkymättömiin. Naarmuuntunut maali on helpompi korjata.

Miellyttävä ulkonäkö
Pinta on lähinnä satiinikiiltoinen eikä täysin kiiltävä. Katoaa mukavasti pyörän muihin, kiiltävämpiin rakenteisiin. Äänenvaimentimet ja sivulaukut on nyt suojattu pikku kolhuja vastaan. Isommassa keikauksessa menee aina vääjäämättä rikki osia vaikka rautaa olisi ympäriinsä.

Kaatumarauta maalattuna kiinnitysosineen.

Esityöt tärkeät
Pulverimaalauksessa on tärkeää että kierrereiät on tulpattu vastaavilla pulteilla maalauksen ajaksi. Muutoin on työlästä saada kierteet avatuksi edes kierretyökalulla.

Kaikista suuritöisimmät osat.

Ahdas paikka
Takahaarukan sivuilla ei ole juurikaan tyhjää tilaa. Raudat piti taivutella tuon muotoisiksi tilanpuutteen vuoksi ja takahaarukan vapaan liikeradan turvaamiseksi.

Kiinnitysraudan yläpään sijainti oikealla puolen.

 Vasemman puolen tukirauta.

Kapea väli
Oikean reunan pitkä putki on takahaarukan vasen aisa. Tällä kohtaa haarukka liikkuu noin 50 mm:n matkaa pystysuunnassa maksimissaan. Kuvan kuvakulma ei kerro ihan kaikkea: tukiraudan alapään kiinnitysmutteri on noin 5 mm:n etäisyydellä haarukkaputkesta. Paljon ei siis tilaa jäänyt.

 Takahaarukan välys kiinnittimen mutterin kohdalla.

Vain millejä
Kuva on alhaalta ylöspäin otettu. Vasemmalla on kiinnityslatan kiinnitysmutteri ja latta. Alareunassa takahaarukan vasen aisa. Oikealla vinotuen kiinnityspultti. Kromattu pölyinen levy on äänenvaimentimen kiinnitysosa. Korimutterikin näkyy olevan mutta sillä ei ole mitään tarkoitusta.

Mieluimmin rosteria
Kiinnityslatan pultti on hiukan liian lyhyt: se pitää vaihtaa pidempään että se yltää kunnolla mutterin nailonlukituksen läpi. Mutta ei yhtään pidemmälle. Pultti on M8 uppokantainen kuusiokolopultti. Sellaisia pitää löytää pari tarpeeksi pitkää, Tietenkin ruostumattomasta teräksestä. Vakiopultit ovat sinkittyä terästä.

Kantakoot poikkeavia
Pyörässä alkuperäisenä käytetyt pultit ovat normaalia pienempikantaisia kuin mihin on totuttu. Esimerkiksi M8 -pultin normaali avainkoko on 13 mm mutta Guzzissa pääsääntöisesti 10 mm. Se asettaa hieman haasteita kiristämiseen ja avaamiseen varsinkin kun kannat ja mutterit ovat tavallista pehmeämpää 8.8 terästä. Siksi olenkin uusinut useita pultteja suurempilujuuksisilla jotka ovat mielestäni kriittisissä kohteissa.

Kaatumaraudan oikean puolen kiinnitys takaviistosta.

Kumin välityksellä
Molemmat etupään kiinnityspisteet ovat kumiholkkien varassa. Samat pultit ja kumiholkit kannattelevat äänenvaimentimia. Takimmainen pultti piti laittaa pidempi ja tietenkin ruostumattomasta teräksestä. Molemmin puolin. Välissä ovat sorvaamani jatkoholkit.

Takatapeilla riittävästi tilaa
Takajalkatapit ovat lähellä kaatumarautaa mutta mahtuvat kääntymään "lepoasentoonsa" käyttöasennosta. Sen takana oleva uppokantapultti riitti mitaltaan juuri ja juuri.

Takaa ja edestä.

Seuraavaksi sivulaukut
Kaatumarauta on asennettu ja sen jälkeen ei ole kuin sivulaukkujen asennus. Siinäkin oli "pientä säätöä".

Keskellä näkyy kierre josta on haittaa.

Kahden ruuvin lyhennys
Sivulaukun M8 kiinnityspultti on pitkä ja tulee ulos korimutterin läpi noin 10 mm. Se koskettaa iskunvaimentimen painesäiliön putkea ja ajan kanssa saattaa hinkata putken poikki. Lyhensin pultin. Samoin oli toisella puolella.

Vasen sivulaukku ja kaatumarauta.

Oikea sivulaukku ja kaatumarauta.

Kohta kaikki osat valmiit
Myös lokasuojan jatkeen prototyyppi on paikoillaan. Rekisterikilpi jatkaa kurasuojan linjaa. Kaatumarauta on myös kiinni takalokasuojan runkorakenteessa.  

Takalokasuojan tukirakenne.

Sähkötöitä tehtäväväksi
Kaksi isokantaista rosteriruuvia kiinnittävät takavaloja lokasuojaan. Roikkumassa näkyvä liitin on rekisterivalon johtimen liitos. Rengas ei ole lähelläkään näitä rakenteita joten johdin mahtuu kulkemaan oikein hyvin. Sähkötyöt rekkarivalon kytkemiseksi on vielä tekemättä.

Takanäkymä.

Suojaus myös takaapäin
Tämä kaatumarauta, verrattuna alkuperäisiin, suojaa myös takaa. Helposti ahtaissa paikoissa tulee kolhuja. Kerhollakin on talvisäilytyksessä ahdasta ja pyöriä siirrellään vuoron perään huoltoon tai muuhun asennukseen.

Paino luonnollisesti nousi
Painoa tuli lisää 3,5 kg. Eiköhän kone senkin jaksa kiskoa. Muutama muu painonlisä on vielä "tilauksessa" mutta niistä myöhemmin kun tulee ajankohtaiseksi.

Välittömät kulut
Kaatumaraudan materiaalikustannukset ja maalauskulut jäivät alle sadan euron. Omaa työtäni en ole hinnoitellut kun teen itselle.
Välillisiä kuluja syntyi matkustellessa Sääksjärven ja Ylöjärven väliä.


Vertailua alkuperäinen vs omavalmiste
 
 Alkuperäinen kaatumarauta.

Tyyli ennen turvaa
Ihan tyylikäs ja kevyen näköinen laitos. Kiinnitystapa viittaa siihen että kovin kovaa tömäystä rauta ei kestä. Kestäneekö pyörän painoakaan kun se on kyljellään?

Hutera kiinnitys
Alkuperäiskaatumarauta kiinnittyy vain hentoon sivulaukun telineeseen. En ole mitannut alkuperäisen putken paksuutta ja seinämävahvuutta mutta näyttää siltä että on ohuempaa. Oma versioni on kiinni myös muualta pyörän muihin rakenteisiin.

Ei suojaa takaapäin
Alkuperäisrauta ei myöskään suojaa takaa tulevaa uhkaa vastaan. 
Samalla pääsin eroon muusta muotoilusta poikkeavasta rekisterikilven telineestä. Ihme tötterö. Tosin harvoin rekisterikilpi ja tyylikkyys ovat samassa paketissa. Mutta sietää sitä täytyy.

Monta asiaa tekemättä
Tästä on hyvä jatkaa pyörän varustelua. Monta perusvarustetta puuttuu vielä.

Lisäys syksyllä 2019
Kesällä California 1400 GTS meni oikealle kyljelleen nurin ja vaurioita syntyi. Etukaatumarauta ja roiskesuoja sillä puolella naarmuuntuivat mutta kestivät muodossaan. Takakaatumaraudan kiertävä kromilista särkyi ja itse raudan maaliin tuli lieviä naarmuja. Kuten myös sivulaukkuun. Se ala- että yläosaan. Mutta sivulaukku säilyi muodossaan mutta maalaria tarvitaan.

Kaatumisvaurioiden väliaikainen korjaus

Talven viihteeksi
Onpa talveksi taas jotain askartelemista. Molemmat sivulaukut todennäköisesti maalataan. Sivulaukut voi purkaa, kummankin viiteen eri osaan: saranat, lukot, sisäsivut, ulkosivut ja kannnet. Vain jälkimmäiset tarvitsee maalata.

Maalaus suoritettu
Kaatumarautaa ei tarvinnut muutoin korjata kuin sen kiertävän kromilistan uusinta. Kromilistoja laitoin muuallekin suojaksi iskuilta. Tässä jutussa viimeistelyn tulokset.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti