Ikääntyneiden Guzzien tiivisteitä

Lähimyymälä
Ikkunasta näkyy Storm Motorin liikepaikka joten moottoritietä matka autotallista Stormille kestää vain muutaman minuutin. Alle viisi jos ei tarvitse seisoa punaisissa valoissa. Tilasin taannoin muutaman tiivistesarjan. Kaksi Guzzi 950cc konetta varten ja yhden 1060cc koneeseen.

Sisältö
Sen lisäksi että mukana on moottorin tiivisteet niin on myös vaihdelaatikon ja perävaihteen tiivisteet pois lukien kaikki kumiosat. Ne ovat tuoretuotteita ja ostetaan erikseen uusina tiivisteinä. Joskus olen saanut kovettuneita kumiosia. Niiden asentaminen on hankalaa ja saattaa olla että eivät pidä öljyä takanaan.

Tiivistesarjat

Edullisia

Nämä eivät kauheasti maksa. Pakkaus ei sisällä kumitiivisteitä. Ne pitää tilata muualta. Suurin osa löytyy erikoistuneesta tiivisteliikkeestä vielä lähempää mutta kampiakselin takapään tiiviste pitää tilata muualta. Tavallinen huulitiiviste ei, kokemukseni mukaan, tiivistä tarpeeksi. Sama koskee vaihdelaatikon kytkinakselin ja vetoakselin tiivisteitä. Ovat hieman erikoisempia.

Tärkeimmät

Ovat kannentiivisteet ja pakoputkentiivisteet. Niitä on hankala tehdä itse. Muut ovat paperitiivisteitä ja ne voi tehdä itsekin. Marketeissa on myynnissä tiivistepaperia useita vahvuuksia. Jos vaikka öljypohjan tiiviste rikkuu avatessa öljypohjaa niin tiivistepaperista saa nopeasti korvaajan. Silikonia tai muuta liima-ainetta ei pidä käyttää kuin hätätilassa.

Jälkikikiristys
Näiden tiivisteiden käytön yhteydessä on hyvä käyttää jälkikiristystä. Ajetaan 1000 - 2000 kilometriä remontin jälkeen. Annetaan moottorin jäähtyä yön yli viileässä. Suoritetaan kaikkien 12 kannepultin jälkikiristys. Ei sen kummenpi homma. Samalla tietenkin säädetään venttiilit.

Tulevassa käytössä

Useissa Guzzeissani on ollut tämän merkkiset tiivisteet. Tosin nyt ei ole itsellä ajossa yhtään pyörää johon olisin tehnyt koneremontin. Ovat sen verran uusia. Mutta olen tehnyt niihin varamoottorit ja -vaihteistot. Niissä on Centauro-merkkiset tiivisteet.

Isolohkot ja pikkulohkot
Yllä olevat ovat vanhemman V7-konetyypin tiivisteitä. 70-luvulla tuli pikkulohkoinen moottori. Sillä ei ole yhteistä V7-malleihin muuta kuin että molemmat ovat 90-asteen pitkittäisiä V-koneita. Niitä olen remontoinut varsin monta. Useimmiten mallia 650 Lario. Hauska ja vauhdikas pikkupyörä. Haluttu pyörämalli edelleen.

Kokoluokkia ja venttiileitä
Pikkulohkoa on ollut tarjolla kokokoluokissa 350, 500, 650 ja 750. Sekä 2-venttiilisillä kansilla että neliventtiilisillä.
Päivitettyjä versioita pikkulohkosta on myös malleissa V7, V850 ja V9. Tuolla nykyisellä V7:lla ei ole muita yhtymäkohtia kuin sama merkki verrattuna alkuperäisiin V7-malleihin vaikka markkinamiehet niin uskottelevat. Ei se silti tee V7-malleista huonoja. Vain tehottomampia mutta myös kevyempiä.