keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

Arctic Circle Guzzi Rally 2019


Sopiva ajomatka
Tampereelta on juuri sopiva matka kyseiseen tapahtumaan. Tosin tällä kertaa se oli melko etelässä Pohjois-Pohjanmaalla Taivalkoskella Kylmäluoman opastuskeskuksessa. Matkan kesto on helposti sellaiset 12 tuntia jos pysähtelee muutakin kuin kahvitauoille.

Monen mutkan kautta
Välttelin mennessä kaksi- ja yksinumeroisia teitä eli ajelin jonkinlaista siksakkia Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla pikkukylistä ja -kaupungeista toisiin. Näkee paljon enemmän kuin pääteillä. Tosin palveluja on niukemmin.

Järjestyksessä neljäs
ACGR on järjestetty jo aiemmin kolme kertaa. Sijainti vaihtelee paikkaa runsaastikin nimessä mainitun Napapiirin tietämillä. Nyt varsin etelässä Pohjois-Pohjanmaalla. Lähimmälle kohtaan Napapiirille Sallan kunnan eteläpäähän olisi ollut matkaa noin 130 kilometriä. Aika lähellä kävin sillä piipahdin lauantaina Kuusamossa. Alle sata km napapiiristä.

Suunnitelma kahdessa osassa
Tarkoitus oli yöpyä matkalla mutta se suunnitelma muuttui sillä säätila oli erinomaisen hyvä matkantekoon. Noin 16 astetta ja pilvipoutaa. Myöhemmin Keski-Pohjanmaalla sain sadettakin ja lämpötila putosi kymmenen asteen tuntumaan.


Karstulassa lounaalla.

Ensimmäinen etappi
Tampereelta oli sopiva matka ja aika Karstulaan sillä lounasta piti syödä että jaksaa. Ravintola NättiJussissa oli seisova pöytä: perunoita ja paistia. Jälkimmäinen oli ehkä parasta pitkään aikaan.

Paikoitellen ripsi vettä
Kuten kuvastakin näkyy niin maa on paikoin märkänä. Samalla laitoin lähtiessä sadehousut nahkahousujen päälle. Ei sitten enää satanutkaan.

Oulujärven Niskanselkä aallonmurtajalta nähtynä.

Toinen etappi
Olin kuullut Säräisniemen maisemista Oulujärven länsipäässä ja kävin sen vilkaisemassa. Ihan oli kuollutta koko paikassa. Ketään ei näkynyt ja mökit olivat tyhjinä. En sinne jäänyt. Lokit luulivat minua munavarkaaksi ja jouduin hyökkäysten kohteeksi.

Kolmas etappi
Poikki Suomen noin Puolangan korkeudelta. Puolangalla poikkesin pizzaa syömään. Puolet jaksoin, puolisko foliokääreeseen ja mukaan. Kyllä se nuukalle yöpalasta käy.

Jossain Pohjois-Pohjanmaalla Puolangalta koilliseen.

Karjatiloja
Merkillepantavan isoja navettoja lypsy- ja lihakarjaa varten. Siksi tarvitaan isoja peltoja heinän viljelyyn.

Perillä Kylmäluomassa
Alkoi kääntyä illaksi ja ilma viiletä. Perille pääsin pientä vaille leirinnän sulkemisaikaa. Sain pikkumökkiin avaimen ja muutaman kalliin oluen iltapalan painimeksi.

Mökki ja kulkuneuvo.

Yksin mökissä torstaina
Luulin että vain torstain ja perjantain välisen yön olisin yksin mökissä mutta ilmeisesti oli tullut peruutus joten sain kuorsata koko viikonlopun
häiritsemättä muita.

Pysäköinti jyrkähkössä rinteessä.

Taivalkosken keskustaan perjantaina
Jokijärven kautta ajelin maisemallista tietä kauppapaikoille ostamaan hieman ravintoaineita ja juomia. Jalavan kaupalta oli tarkoitus ostaa flanellipaita. En ostanut. Oli varsin suolainen hinta. Muuten itse kauppa on nähtävyys sisältä ja ulkoa. Ei siis ollut hukkareissu. Toki poikkesin tavan S-marketissa hankkimassa tarpeita viikonlopuksi.

Jalavan kauppa.

 Kalle Päätalon ensimmäinen koti.

Laajennettu rakennus
Oikea puoli on vanhempi osa. Vasen puoli on rakennettu joitakin vuosia myöhemmin. Kuten kuistikin.

Rallitapahtumia
Niihin en juurikaan ottanut osaa. Oli yhteisajelua tarjolla Suurpetokeskukseen ja Hossaan. Sen sijaan lähdin tutkimaan Jokijärven maisemia. Poikkesin Kalle Päätalon syntymäkodissa. Olen lukenut hänen Iijokisarjansa lukuisat kirjat. Nyt näin kirjassa kerrotut asiat omin silmin. Paikka ei ollut vielä avoinna turisteille mutta henkilökuntaa oli asiaa valmistelemassa. Maksoin vapaaehtoisesti pääsymaksun ja sain juuri keitettyä kahvia kupillisen samaan rahaan. Maisema on upea ja uskoakseni kokolailla sama kuin Kallen kuvailema,

Perjantai leirialueella
Pyhitin päivän levolle ja osallistujien pääjoukon odotteluun. Heistä on pitkähkö kuvasarja jonka laitan myöhemmin tähän kunhan olen kuvat nimennyt ja käsitellyt esityskuntoon.

Kansainvälistä
Paikalla oli Guzzisteja Ruotsista ja Norjasta. Pääsin puhumaan kielillä. Tosin ei mitään pidempiä jaarituksia.
 

Lauantaina Kuusamoon
Monen monta kertaa olen kyseisen kylän ohittanut päätietä myöden. Nyt kävin ajelemassa pääkatua edestakaisin ja totesin kylän varsin vilkkaaksi ja myös lapsirikkaaksi.  Muut kylät kun olivat enemmänkin hiljaisia paikkoja joissa tulomatkalla poikkeilin. Myöhemmin visiteerasin pari päivää paikkakunnalla. Enkä turhaan. Nähtävyyksistä ei siina ajassa tullut pulaa. Sodan jälkeen kylästä ei ollut juuri mitään jäljellä.

Ravintoa
Kuusamon Shellin baarissa lounas napaan seisovasta pöydästä. Ei kovin kummoista. Kanaa ja perunaa. Toki hoiti energian tarpeen. Seuraavalla käynnillä, hieman myöhemmin, löysin erinomaisia ravitsemuspalveluita.

 Maisema mökin kuistilta.

Ei pieneläimiä
Hyttysistä ei ollut riesaa. Viikonlopun saldona yksi pistos. Luulisi näin soisessa paikassa olevan enemmänkin verenimijöitä.

 Keskiyöllä mökissä.

Nukkumaanmenoaika
Verhot ikkunoiden eteen mutta siltikin sisällä oli varsin valoisaa. Kun uni ei tullut heti niin suunnittelin tulevaa kesän pääreissua kaksi kertaa pidemmälle pohjoiseen. Oli karttoja mukana.

 Aamuaurinko harjun laen männyissä.

Sunnuntaina aamupalaa ja ajoa 
Leirinnän ravintolassa aamiainen naamaan ja baanalle. Alkumatka Viitostietä pääosin muutamaa poikkeamaa lukuun ottamatta. Muuta liikennettä ei ollut.

Suomussalmen keskustaa.

Autioitunut
Kun kyläkeskus jää matkan päähän päätiestä niin näin käy. Nämä eivät ole ainoat liiketilojen tyhjät ikkunat. Koko kylänraitti on hiljennyt kun palvelut ovat siirtyneet Ämmänsaareen muutaman kilometrin päähän. Matkustajakoti Wanha Kaleva on enää vain baari. Siellä on tullut joskus 80-luvulla huilittua matkanteon lomassa. Silloinkin Guzzilla liikkeellä. GT850 oli matkalaitteena.

Kajaanin Shell.

Kahvia ja sämpylää
Normaalia matkaruokaa. Jos syö raskaammin niin matkantekokin on raskaampaa ja huomiokyky saattaa heikentyä. Terassilla sain juttukaverin. Tiesikin aika paljon paikallisasioita. Entinen rekkakuski. Myös entinen motoristi.

Iisalmen keskustaa sunnuntaina etelään ja pohjoiseen.

Yksin liikennevaloissa
Muuta liikennettä ei ollut. Oli jo kuitenkin päivä pitkällä. Alakuva on pohjoiseen päin. Etelän puoli, yläkuva, oli ihan yhtä hiljainen.

Pois Viitostieltä
Iisalmen jälkeen suunta Peltosalmea ja Pielavettä kohti. Pikkutiet ovat mukavampia ajaa vaihtelun vuoksi. Kuopiota lähestyttäessä 5-tietä myöden liikenne lisääntyy runsaasti. Viimeistään Lapinlahden jälkeen kannattaa etsiä useampinumeroinen tie jos haluaa ajaa omaa vauhtia ilman isompia häiriöitä. Vaihtoehtoja on useita. Voi lähteä vaikka Tervon suuntaan.

Tauko Keiteleellä
Tuttu taukopaikka Lossisaaren St1. Hieman vettä ja ravinteita. Jouduin kieltäytymään hyvästä tarjouksesta ja yösijasta rantamökissä.

Vesanto - Istunmäki - Hirvaskangas
Istunmäkeen saakka on mukavaa mutkatietä. Jonkunlainen pätkä kantatie Kuusysiä Hirvaskankaalle. Siitä Nelostien ali kohti Uuraista, tie 627, Multiaa ja tie 58 kohti Keuruuta. Keuruulla St1:llä tankkaus ja suuntana Vilppula tietä 348 jossa muutama haastava kurvi. Sieltä tietä 344 Ruhalaan, pätkä Kantatie 66:tta Jäminkipohjaan ja siitä melko tylsää tietä 338 Teiskon kautta Kämmeniemeen viimeiselle tauolle. Nähtävyytenä siro kivisilta. Pientä purtavaa ja pieni olut. Kohta olin jo kotitallissa.

 Pakokäyrässä palaneita raatoja.

Pleksissä exitusta myös.

Yhteenveto
Menomatkan viileämpi sää sai koneen syömään, ajotietokoneen mukaan, 6 litraa sadalle. Paluumatka lämpimämmässä säässä puoli litraa vähemmän sadalle kilometrille. Tosin paluumatka oli pidempi kuin menomatka. Niin kauan on hyvä kun kaikki kuluu mitä tankkiin laittaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti