Sivut

maanantai 17. kesäkuuta 2019

California 1400 GTS: lisää kuljetuskapasiteettiä


Lastia
Usein näkee matkamotoristeilla melkoisia kuormia pyöränsä päällä. Olen yrittänyt välttää kovin korkeita ja takapainoisia kuormia. Mutta aina ei voi.

Kiinnityspisteitä
Osin Rouvan toivomuksesta halusin välttämättä tehdä uudempaankin takalaukkuun saman muutoksen kuin edelliseenkin eli kiinnittää sen kanteen korvakkeita joiden avulla laukun päälle saa pakattua lisäkuormaa. Runsaastikin. Tosin tavaratelineen kantavuudeksi on ilmoitettu vain 20 kg.

Vanha laukku
Edellinen takalaukku on tallessa ja sen voisi laittaa tilalle mutta vaatisi noin kolmen vartin työskentelyn nykyisen kiinnityksen irrotuksen ja vanhan laukun kiinnityksen kanssa. Kohta taas toisinpäin.

Kaksi erilaista takalaukkua
Aiemmin mainittu vanha takalaukku, joka oli maalattu pyörän väreihin, on vain yhden koon laukku eli siinä kaikki päälle pantu on valmiiksi korkealla. Lisäksi sen kannen muoto on puolipyöreä joten tavarat pitää siihen sitoa todella hyvin.  Tämä uudempi Shad-merkkinen laukku on säädettävissä korkeutensa eli tilavuutensa suhteen ja yläasennossaan korkeampi kuin vanha laukku. Siitä alempia asentoja on kaksi joista alin tkee laukusta aika lituskaisen. Päälle pakatun kuorman tason voi siten valita. Tason alas laskeminen tekee laukusta 35-litraisen mutta yläasennossaan 59-litraisen. Tai jotain niiden väliltä.

Helpoimman kautta
Päädyin hankkimaan sopivat kiinnityspisteet rautakaupasta muutamalla eurolla ja sovittamaan ne laukun eteen ja taakse niin että irtohihnoilla voi laukun päälle laitettavat putkimaiset tavarat sitoa riittävän lujasti.

 Rautakaupan alumiininen, eloksoitu kaapin oven vedike.

Muokkauskohde ja muokkausväline.

Kaarevaan pintaan
Vaikka laukun muovi onkin pehmeää niin muotoilusta on se hyöty ettei tule pistemäistä kuormaa ja syviä jälkiä kiinnityskohtaan. Tukevuuskin paranee. Siksi viilaus laukun kannen säteen mukaisesti.

 Oikean sivun kiinnityskahvat.

Kahvan värin valintasyy.

Look-a-like
Arvelin kaupassa valitessani kahvoja että minkä väriset ne pitää olla. Kromatut olisivat olleet muun pyörän värityksen ja sivulaukkujen kahvojen mukaista. Takalaukussa on oma muotokielensä ja värityksensä. Siksi halusin samanlaista kuin laukussa jo on. Laukun kannessa on kiiltävää mustaa muovia. Kahvat näyttävät lähes samankaltaisilta. Se ratkaisi.

Oikea etukulma ja selkänoja. Vasen kahva pilkottaa.

Tarkka mitoitus
Kuten kuvasta näkyy on kahva milteipä liian pitkä kiinnityskohtaansa. Mahtuu siis niukasti. Etureunan kahvat ovat kaksinkertaisen reunan muovikannen läpi kiinnitettyjä M4 rosteriruuveilla ja niiden kannan alla olevilla korialuslaatoilla.

Takakahvat takaa.

Kahvan paikka sivulla.

Harkittava
Sidontaa tukisi kovasti jos sormien osoittamaan paikkaan laittaisi vielä molemmin puolin kahvat. Mutta jos siihen sitoo jotain niin laukun kantta ei voisikaan avata kuorman kanssa. Toisaalta se tukevoittaisi sidontaa. Yksi huoli on se että kestääkö kannen saranat ja rajoittimet kannen avaamisen kun sen päällä on teltta ja putkikassi. (Myöhempi havainto: saranat kestävät hyvin aukomista tavarat kannessa. Tosin kävi vahinko: vasemman puolen muovinen avausrajoitin katkesi kun se jäi liian suuren laukun täytön vuoksi kannen rakoon. Vaiva on korjattavissa vaihtamalla tilalle tavallisen metalliketjun.)

Ensin testataan
Laukun kannen lukko vaikuttaa tukevarakenteiselta kuten kannen saranatkin joten homma voi toimia ihan hyvin näinkin. Juhannusriennosta tulee testimatka. Kaikki tarpeellinen kyytiin ja tien päälle. Pitää varautua isolla rullalla ilmastointiteippiä vaurioiden varalle. Viime Juhannuksena oli vielä vanha laukku käytössä.

Takakahvat muutenkin kuin sitomiseen
Alunperin Shadissa ei ole kahvaa mistä kantta nostaa aukipäin. Nyt on. Voi tarttua kiinni kunnolla eikä tarvitse tunkea sormia ahtaaseen kannen rakoon.

Harmaa alumiininen kannen pinta
Lienee kulutuksen kannalta hankala asia. Ensin sen päälle pitää laittaa jotain suojaavaa ennen matkatavaroiden pakkausta. Muutoin pehmeä alumiini naarmuuntuu tai klommoutuu. Se olisi ikävää.

Kokemuksia myöhemmin J:n jälkeen.
Juhannusretki suoritettu ja simat juotu sekä makkarat kärvennetty ja muutettu hiljalleen kompostin muokattaviksi ruoansulatuskanavassa.

Kuormaus takalaukun päälle
Kuorman ja takalukun kannen väliin laitoin vanhan t-paidan kaksinkerroin. Sen päälle tuli putkikassi jossa makuutarpeita yöstämiseen ja telttapakkaus. Menettelee mutta ajettavuus selvästi kärsii. Kuorma pitäisi pitää alempana.

Kuorman pysyminen
Taisin saada kaappien vedikkeet sen verran hyvin kiinni takalaukun kanteen että soljellisilla nailonliinoilla sain tavarat pysymään hyvin ja liikkumatta kyydissa pelkkien neljän vedikkeen varassa. Kuorma ei siirtynyt kuin haluttuun suuntaan eli pysyi kyydissä. Kaksi 2,5 metristä liinaa riittivät hyvin kiinnitykseen.

Käytännöllisyys
Takalaukun kansi ja sen saranointi ovat varsin jämäköitä. Oikein hyvin sai kannen käännettyä auki ja kuorma pysyi kannen päällä sekä kannen aukiollessa sen pidättimet kestivät. Jos pidäkkeet hajoavat niin ne voi korvata väliaikaisesti narullakin. Kyse on yli kymmenen kilon painoisesta lisäkuormasta pelkän kannen varassa silloin kun pyörä on lastattuna.

Ajettavuus
Kyseisen kuormauksen voi tehdä ja ajettavuus heikkenee vain hidasajossa. Normaaleissa matkanopeuksissa ei huomaa mitään kunhan ei tee hyvin äkkinäisiä liikkeitä. Juhannuksen menomatkalla takalaukku oli suurimmassa tilavudessaan ja osa niistä oli painavia eväitä. Palatessa laukku oli matalimmassa asennossaan ja laukun päällä olevaa painoa ei niin helposti huomannut ajettaessa.
Pyörän kiihtyvyyteen, hidastuvuuteen ja polttoaineen kulutukseen en tällä reilun 300 km matkalla huomannut eroa yksinmatkaamiseen verrattuna. Kulutus oli 5,5 litraa sadalle. Matka yksi- ja kaksinumeroisia teitä.

Loppupäätelmä
Laukun päälle ei kannata pakata mitään jos ei ole ihan pakko. Niin aiommekin toimia kun seuraavan kerran lähdemme pidemmälle matkalle maan rajojen ulkopuolelle. Majoitukset ostetaan niitä tarjoavilta yrityksiltä ja ison teltan (3 henkilöä plus etuteltta.) raahaminen jätetään näiden pikkutapahtumien ja lyhyiden matkojen vaivaksi.

Määräaikaishuolto
Lähipäivinä teen pyörään isomman huollon. Öljyt koneeseen ja moottoriin säätöjä. Siis normaalia toimintaa pyörän hyvinvoinnin eteen. Teen aina huollot itse. Liikkeissä eivät koskaan tee kaikkea mitä pitää. Tekevät vain ne toimenpiteet mitkä huoltolistauksessa on mainittu. Kaikki muu tarkistelu ja säätö jää omistajan vastuulle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti