perjantai 7. helmikuuta 2020

Viitosella vinyyliviihdettä


Vinyyliä
Keskimäärin kerran viikossa teen kirpputorikierroksen. Joskus osuu hyvään ostokseen, joskus ei.
Yleensä kyttään että jos joku on laittanut myyntiin 50 - 80-luvun vinyylilevyjä kohtuulliseen hintaan.
Onhan niitä. Joskus levyn kunto on huono ja jätän muille "löydöksi" ja jatkan hankintakierrosta.

Kaikkea ei löydy helposti
Tampereen kokoisessa kirkonkylässä riittää valikoimaa. Pop-, rock- ja viihdemusiikkia on enimmäkseen tarjolla. Klassista valitettavasti vähemmän.

Levymyymälät
Varsinaisten vinyylilevyjen ammattilaiskauppoja Tampereella on kaksi. Niissä myytävät levyt ovat varsin hyväkuntoisia mutta hinnakkaita. Muut ovat antikvariaatteja joissa taso (Levyjen kunto ja valikoima.) ja hinta on alempi ja kirppiksiä joissa taso voi olla samassa hyllyssä hyvästä surkeaan tai suorastaan käyttökelvottomaan. Sellainenkin, valitettavasti on sattunut matkaan. Olikin iso mutka levyssä jota äänivarsi ei kykene seuraamaan. Keskihinta kirpputoreilla viiden ja kymmenen euron välillä yhdestä levystä.

Tänään kaksi tallennetta
Matkaan tarttui kaksi levyä kirpputorilta, molemmat 5€ kappaleelta. Siedettävä hinta. Toinen on Bob Seger & Silverbullet band:in Stranger in the town ja vielä jyräävämpi ja soundeiltaan jämäkämpi Kansas:in Power. Aika jännä että on monofoninen-tallenne. Ainakaan stereoääntä en siitä löytänyt. Joka tapauksessa jytkettä löytyi jopa naapurin tarpeiksi. Edelleenkään Opp:ssa ei voi laittaa äänenvoimakkuutta edes kakkosasentoon. Äänimassa on melkoinen jo silloin.

Vanhassa Montussa
Anniskelupaikka Hämeenkadun kupeessa kellaritiloissa kätkee katseilta mutta kerää paikalle päivittäin henkilöitä jotka harrastavat enemmän tai vähemmän musiikkia. Jos eivät soita jossain bändissä niin ainakin kuuntelevat aktiivisesti eri musiikkityylejä. Löytyy muutama High End-harrastaja mutta enemmän niitä jotka tyytyvät vain HiFiin. Montussa on myös silloin tällöin tarjolla elävää musiikkia.

Kolme CD:tä, kaksi DVD:tä ja yksi 3D BluRay taloudessa
Merkki on joko B&O tai halvemmissa Samsung. Ei ole isoimmin valittamista. Tilaäänet toistuvat hienosti mutta ei niin hienosti kuin vinyylilevyltä. Alumiinivaluisissa aktiivikaiuttimissa on kuitenkin potkua kivasti.

TV-lähetyksen ja elokuvatallenteen ero
Kaapeli-TV-lähetyksissä on yleensä melkoisen lattea äänimaisema eikä tilavaikutelmakaan aina toteudu. Sen sijaan DVD- ja BluRay-tallenteissa voi olla dynamiikkaa ja tilavaikutelmaa ihan kunnolla. Erityisesti 3D-tallenteita on kiva kuunnella ja katsella.
 
Tavallinenkin kuullostaa hyvätä
Joissain elokuvatallenteissa on jämäkkä äänimaisema. Ei kuitenkaan, ainakaan meikäläisen vehkeillä, kykene samaan kuin Ortoperspekta ihan jo alkupään vahvistuksella. Liukusäätimistä löytyy asetuksia 0 - 10. Ei tarvitse edes kakkosta tarjota kun ääni, ja varsinkin matalat äänet, ovat sitä tasoa että näin vuokralaisella voi olla uuden kämpän etsintä lähellä. Käytännössä matalia on leikattava. Syntyy helposti seisovia aaltoja jotka aiheuttavat hankaluuksia. Pitäisi olla noin 100 neliömetriä samaa huonetilaa että voisi edes hiukan luukuttaa. Joskus sellaisessa paikassa asuin jossa pelkän pirtin pinta-ala oli 110 neliötä eikä naapureita kuin kilometrin päässä. Hirsirakennus.

Toistin
Toistolaitteena on Thorensin levysoitin Shuren äänirasialla ja Saloran liki viisikymmentä vuotta vanha tilaäänijärjestelmävahvistin jyrää helposti nykyiset systeemit penkin alle. Sehän tässä hämmentää vanhaa hifistiä jolla on ollut, ja on, kaikenlaisia toistovehkeitä. Miten voikin olla ääni täyteläinen.

Vinyyleissä on eroja
Alkuperäiskaiverruksissa, joita ei ole prässätty liikaa tai ainakin on tehty hyvissä puhdastiloissa, on soundit kohdillaan. Sen lisäksi mukana myös dynamiikka. Huonoimmasta päätä voin mainita K-Tel-levyt. Joskus persaukisena niihinkin sortunut.

Tätä kirjoittaessa
Kuuntelen parhaillaan Bob Segeria ja yhtään en uskalla enempää perjantai-iltana klo 21 jälkeen tarjota äänenpainetta. Asento 1 (Kymmenpykäläisellä asteikolla.) riittää normikuunteluun. Kakkosasento on jo naapurirasite sillä elementtitalon rakenteet alkavat resonoida. Vahvistimen takana on laitteen mittainen jäähdytysrivoitus. Normikäytössä se ei juurikaan lämpene. Iso äänenpaine ei sinällään ole edes tarpeen sillä kolmen elementin tila-ääni täyttää huoneen perinpohjaisesti. Nam.
Rouva katselee tv:tä seinän takana eikä valita yhtään. Sohva vain kammarissa täräjää. (Valittaa hän jos laittaa yli kakkosasennon. Myös naapurit. Tuli kokeiltua. Erityisesti ovet rappukäytävässä pitävät räminää matalien äänien tahtiin ja rapussa kumisee.)

Olohuoneessa
B&O:n elokuvatoisto, vaikka papereissa lukee isohkot wattimäärät, ei kykene valualumiinisin kaiuttimineen samaan. Lähellekään.
Taidan viedä Opp-laitteet mökille keskelle metsää ja katsoa, tai kuulla, vapaassa tilassa, miltä ääni tuntuu kun oikein luukutetaan. Tulevatko vastarannan venäläiset kommentoimaan. Pitänee hommata pari kossua ja pikkuisen zakuskaa vierasvaraksi. Rouville ehkä portviiniä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti