Ulkoilua eli lähimatkailua

Rouvan kera
Kiersimme Peltolammi nimisen järven jalan vastapäivään. Pyöreähkö vesialue pääosin metsän ympäröimänä. Metsä on suurelta osalta suojelualuetta. Kasvisto ja eläimisto hyvin monipuolista. Asunnoltamme matka Peltolammin rantaan on joitain satoja metrejä. Alamäkeen.

Keskellä luontoa
Asumme niin kutsutussa luontolähiössä. Se tarkoittaa että kerrostalot ovat sen verran erossa toisistaan että naapurin ikkunoiden kyttäämiseen tarvittaisiin moottorisaha ja kiikarit. Talojen väleissä kasvaa puistometsää näkö- ja melueristeenä. Talot ovat 3 ja 6-kerroksisia. Korkeilla paikoilla matalia ja alhaalla korkeampia. Poikkeuksiakin on kuten asuntomme. Näköaloja on.

Keväistä aluskasvillisuutta.

Polkuverkosto
Lammen ja kahden puron ympäristössä on polkuverkostoa riittämiin. Isoimmat reitit ovat valaistuja. Talvella, jos on lunta, myös tekolatuverkosto. Myös polkupyörällä voi edetä.

Vesistöt
Puroista, voidaan puhua lähes joista, yksi, Arranmaanjoki, tulee eteläpäästä vieden Sääksjärven vedet Peltolammiin ja laskujoki lähtee länsireunasta, Myllyoja tai Multioja, molempia nimiä käytetään, ja jatkuu Härmälässä Härmälänojana Pyhäjärveen. Tosin osin maan alla koska reitillään on isohko teollisuusalue ja paikallinen messuhallikompleksi.

Virtavesi
Peltolammissa vesi vaihtuu kokonaisuudessaan noin kerran kuussa. Vesi on yleensä koko kesän uimakelpoista vaikka muualla olisi leväkasvustoja tai pöpöjä. Kaupungin ylläpitämiä uimarantoja on kaksi. Vesi on sameaa.

Itärannan viimeiset jäät.

Elikoita
Talvella kävimme katselemassa koskikaran edesottamuksia laskujoessa. Siinä ei paljon kertomista ole: melkein joka sukelluksella se löysi ravintoa. Virkeä
keikuttelija.

 Laskureitin, Myllyojan tai Multiojan, alku Peltolammista Pärrinkoskea kohden. Pärrinkoskessa oli parhammillaan kaksikin myllyä.

Pohjapato

Kuvan alareunassa lähinnä kivistä koottu rakennelma säätää Peltolammin vedenkorkeuden suhteellisen vakioksi. 

Täällä näki koskikaran viime talvena.

Lisää elikoita
Harmaalokkeja, heinäsorsia, joutsenpari sekä lauma rastaita sekä lukuisa joukko pikkulintuja asustelee lammen rannoilla jo. Seurasimme joutsenten ruokailua aikamme. Viime vuonna niillä oli pesä lammella mutta emme nähneet lainkaan poikasia. Toivottavasti tänä vuonna muninta onnistuu.

Joutsenia, yksi koirassorsa ja lokkipariskunta.

 Metsää lammen rannalla.

Entistä peltoa

Metsässä näkee vielä vanhat sarkaojat. Rannat lähes ympäriinsä olivat monen torpan viljelyksessä 1800-luvulla Hatanpään Kartanon alusmailla. Vielä viime vuosisadan alussakin osaa pelloista viljeltiin aktiivisesti. Sittemmin, viimeistään 60-luvun lopulla, kun alueelle rakennettiin betonilähiöitä, kuten Peltolammi ja Multisilta, kaikki viljelys loppui ja pellot jäivät virkistysalueeksi. Osa alueen luonnosta on suojeltua. Vanhat sarat kasvavat nyt, suojelualueella, tulevaa ikimetsää.

Viimeiset jäät. Uimaranta vastapäätä. Avataan toukokuussa.

Uimaan pääsee

Vaikka heti ja koko talvenkin on uimarannassa avanto. Vedet lämpenevät uimakelpoisiksi, yleensä, jo toukokuussa. Itse pääsin talviturkista eroon viime vuonna jo toukokuun puolessa välissä lämpimissä vesissä.

Arranmaanjoen suiston lievä tulva.

Heijastus Arranmaanjoesta.

Lahonnut puu kaadettu reitin varrelta.

Ihmiset ihmettelevät

Valaistulla kiertoreitillä Peltolammin ympäri on useita kaadettuja puita jätetty metsään makaamaan ja lahoamaan. Maannousemasieni on ollut monen kaadon syy sillä kaupunki välttää vaaratilanteet kaatamalla arvelluttavat polkujen lähellä olevat puut ennen kuin ne kaatuisivat itsekseen ja mahdollisesti kulkijoiden päälle. Puita kaadetaan vain reiteiltä. Muualla ne saavat tuhoutua luonnon määräämää tahtia. Onhan se sekaisen ja rytöisen näköistä siisteihin puistoihin tottuneelle. Mutta niin luonto toimisi itsekin.

Lahoavat rauhassa 

Puut jätetään sinällään lahoamaan ja antamaan pieneläimille ja sienille hyvän lisääntymisympäristön. Luontaisen nokkimisjärjestyksen mukaan muumuassa hyönteissyöjät kuten lepakot ja useat linnut lisääntyvät alueella. Alue kuuluu kolmen kunnan haltuun: Tampere, Lempäälä ja Pirkkala.

Ihmisiä
Yleensä lenkin lammen ympäri saa kiertää varsin rauhassa. Nyt oli pariskuntia, perheitä ja joukko lapsiakin kiertämässä lampea. Vilskettä siis tavanomaista enemmän. Lämpötila aurinkoisilla alueilla noin +6C. Kevyttä lounaistuulta.

Parkkialueella
Muutama autokuorma perheellisiä. Paikalle siis tullaan kauempaakin lenkkeilemään. Vasta kesällä on yleensä autolla kulkijoita enemmän kun pohjoisrannan uimaranta avataan. Rannalla on myös kuntoiluvälineitä vapaasti käytettäväksi. Silloin myös matonpesupaikka houkuttelee väkeä. Toinen, pienempi, uimaranta itäpuolella laitureineen on tarjolla mutta ilman palveluita.

Hiljaa
Kiirettä pitämättä, lounaan jälkeen, kävelimme kyseisen kierroksen. Saimme pari tuntia siihen kulumaan. Normaalisti vain korkeintaan puoli tuntia jos ollaan liikkeellä kuntoilumielessä. Osa reitistä oli hieman niljakasta astella. Pääosin varsin hyväkuntoista. Kiitokset kaupungille näiden reittien ylläpidosta.

Lähellä
Pärrinkoski, Pirunkivi, Kipinäaita ja Taaporinvuori. Pirunkivi ja Taaporinvuori ovat Pirkkalan puolella. Kipinäaitaa on sekä Tampereella että Lempäälässä.
Noita kun nettihaulla etsii niin kuluu hetki tai kaksi luonnonkuvien parissa.