Siirtyminen digitaalitekniikkaan
Eräästä projektista jäi yli kaksi kappaletta ehyehköjä läppärunkoja joissa myös suuttimet tallella. TPS puuttuu mutta se ei ole ongelma. Korvaan alkuperäisen tarvikkeella.
Taitaa olla kohta viisi vuotta kun aloitin tämän projektin. Paljon ei ole tapahtunut mutta osat tulivat vastaan Verstaan muutossa uudelle paikkakunnalle. Pitää yrittää loppuun saattaa tämäkin juttu.
Uudet alumiiniset imukurkut
Muodot piti kaivaa esiin paksusta alumiinilevystä jota jotkut kutsuvat "billet" -nimellä. Usein markkinoidaan ja mainitaan aineen olevan "billettiä" eli aivan mitä tahansa seostettua ja valssattua alumiinilevyä. Seostettua siksi että se on koneistettavissa jota puhdas alumiini ei ole. Lisäksi varsin edullista. Keveys ja mekaaninen lujuus ovat myös sen ominaisuuksia. "Billettinä" myydään yleisesti myös kauttaaltaan koneistettuja alumiinivalukappaleita joiden lujuus voi vaihdella. Kaikki siis ei ole sitä miltä näyttää. Tässä projektissa käyttäisin mieluimmin alumiinivalua sen helpon koneistettavuuden vuoksi mutta sitä en löytänyt niin kelvatkoon sitten tämä lentokonealumiini.
Kumiset imukurkut
Sylinterikansiin kiinnitettävät alumiiniset imukurkut tarvitsevat jatkeekseen kumiset kurkut joilla läppärungot tulevat kiinni. Lisäksi tarvitaan kahta eri letkusidekokoa. Tietenkin ruostumattomasta teräksestä.
Mahdollisimman lyhyet kanavat
Koska imukurkut ja läppärungot tulevat sylinterikansista taapäin täytyy ne saada kuljettajan ergonomian vuoksi käännetyiksi takaviistoon kohti pyörän keskilinjaa. Siksi alumiinisten imukurkkujen päädyt ovat vinossa sylinterikansien suhteen.
Aihiot. Vasemmalla jo aloitusreikä porattuna. Oikealla vanha kurkku josta sain reikäjaon mitoituksen.
Kumikurkun sovitus imukurkkuaihioon.
Sovitus sivulta.
Vinot reiät ja upotukset
Levyä on paksulti sillä se pitää saada vinoksi sekä sen "sisään" pitää tehdä M6-kuusiokoloruuvien kannoille upotukset.
Vanha moottorityyppi
Moottori on peräisin 80-luvun lopun 950cc Moto Guzzi California III:sta niin sen imu- ja pakokanavat ovat vakiona melkoisen ahtaat. Tehoa koneesta irtoaa näillä kansilla vajaat 70 hevosvoimaa. Tosin vääntöalue on laaja. 90-luvun läppärungon suuremman läpimitan vuoksi piti kaventaa imukanavan liki alkuperäistä mittaa että se sopii sylinterikanteen. Toisaalta läppärungon läpimitta on niin suuri että imukurkun kiinnitysreikien, kolme reikää, kehä on niin pieni että reiät eivät mahdu olemaan normaalisti. Siksi kaksi imukurkun kiinnitysreikää pitää tehdä ns. kaksoisreikänä joista toisen kautta ruuvi pujotetaan paikoilleen ja kiristetään sitten toiseen edellisen vieressä olevaan reikään.
Moottori on kauttaaltaan peruskorjattu
Tein peruskorjauksen jo kaksi vuotta sitten. Kansissa on uudet, kevyemmät venttiilit, venttiilinohjurit, venttiilien seetit koneistettu ja läpätty. Männät ovat alkuperäiset mutta niissä on uudet männänrenkaat ja männäntappien lukkorenkaat. Kiertokankien ja kampiakselin laakerit uudet ja tietenkin kaikki tiivisteet. Kaikki muukin on uutta vastaavaa tai uutta osaa. Lisäksi moottori on kauttaaltaan ensin hiekkapuhallettu ja sitten lasikuulapuhallettu sekä annettu oksidoitua rauhassa lämpimässä tilassa pari vuotta. Kiiltävät osat pysyvät kiiltävinä ja himmeät himmeinä ja yksivärisinä.
Imukurkkuja voi tehdä useampia
Käsivaraista jyrsintää
Yllä olevan kuvan mukaan imukanavassa on pykälä joka tietenkin pitää poistaa paineilmatoimisella käsijyrsimellä. Tuosta on helppo piirtää poistettava alue kanteen ja tehdä imukanavasta seoksen virtaavuudelle sopiva. Imukanavassa ei saisi olla pyörteilyä aiheuttavaa epäjatkuvuutta. Päinvastoin kuin palotilassa venttiilin takana. Silloin pitäisi olla mahdollisimman paljon pyörteisyyttä: squish band.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti