Välitöitä välillä
Onneksi on lämmin Verstas jossa hääräillä kun ulkona on 20 astetta pakkasta. Silti hommat tuntuivat etenevän laiskanlaisesti. Tosin välillä piti korjata isoa kompressoria. Siinä on moottorin ja lamellipumpun välinen kytkinvika, purimme vanhan irti mutta nyt on osat haussa ja teemme siihen järeämmän kytkimen. Lupailin koneistaa uudet osat kunhan aihiot löytyvät. Pääsee korjauksen jälkeen taas hiekka- ja lasikuulapuhaltamaan. Eli blingblingiä tulossa.
Sorvin ääressä ja vähän jyrsimenkin
Sorvissa valmistui pikkuosia kuten ahtimen akselin moniurahihnapyörälle tuki ja akselilukitus sekä välyspala kannatinlaakeripesälle. Jyrsimessä syntyi laturille hihnankiristin ja muutamia kierteityksiä porauksineen. Laakeripesien sorvaus on aikaa vievää ja tarkkaa työtä.
Koeasennuksia ja lisää suunnittelua
Puolivalmiita osia pääsin sovittelemaan paikoilleen. Hieman ahdasta mutta ei niin paljoa etteikö asia onnistuisi tällä tietoa. Alla muutama kuva.
Kahden tukilaakerin laakeripesä. Akseli lyhenee vielä ja päähän tulee kierre.
Helpoin olisi kiinnittää runkoon
Siinä on vain se ongelma että runko on joustava rakenne vaikka onkin ala-etuosastaan kiinni moottorissa. Siksi katson selvemmäksi tehdä kiinnitykset moottoriin ja vaihteiston yläpintaan kuten ahdinkin on kiinnitetty.
Tukilaakerit pesässään. Lukkorengas puuttuu vielä. Ura sille on sorvattu.
Ahtimen akseli, hihnapyörä hihnoineen ja akselin tukilaakereiden pesä.
Tukilaakerille tulee tuki
Taivuttelen paksusta alumiinlevystä tuen. Tulee siten siromman näköinen. Laakeripesän kiinnitys kolmella tai neljällä M6-ruuvilla levyyn. Itse levy kiinnittyy kampiakselin etupäässä oleviin tukirakenteisiin ja samoille seuduille kiinnittyvien ohjain- ja kiristinpyörien rakenteisiin. Kuorma tulee näillä opein jakopään kotelon ruuveihin.
Laturin hihnankiristin kokeeksi paikoillaan mutta nurinpäin.
Hihnankiristin oikeassa paikassa. Viimeistely puuttuu.
Hihnan ohjaimen laakerit. Hihnapyörä laakereille/moniurahihnalle vielä sorvaamatta. Vasemmalle tulee hihnan kiristinpyörä.
Lukkorengas urassaan hihnan ohjaimen laakereille. Ulkokehä vielä puuttuu.
Laturin kiilahihnan ohjain. Ulkokehä puuttuu vielä.
Edistystä hiljalleen
Erityisesti moniurapyörät työllistävät mutta muutakin Verstaalla on tekeillä: ison
kompressorin kunnostus. Siitä meni kytkin rikki moottorin ja pumpun väliltä. Nyt olen rakentanut uutta kytkintä. Tosin materiaalit ja muut osat tulevat talon puolesta eli vuokraisäntä maksaa kulut. Itse teen homman talkoilla. Kompressorista on suuresti iloa esimerkiksi hiekka- ja lasikuulapuhalluksessa. Kompressori nopeuttaa harrastusta mutta sen korjaaminen hidastaa.
Hihnankiristimen ja -ohjainten ulkokehät
Alumiinistä lämpösovitteella niin pysyvät paikoillaan eikä tarvita erityisiä lukkorenkaita tai muita lukituksia. Ei edes liimaa. Kehät syntyvät sorvaamalla.
Rulla-aihioita sorvissa ulkokehä raakasorvattuna.
Sorvarin jalanjäljet matolla.
Etualalla ahtimen hihnan kiristinrulla-aihio. Kärkien välissä hihnojen ohjurien aihiot.
Aihioista valmiiksi
Vähän päivässä, paljon viikossa.
Lauantaityötä sen verran että edes yksi osa tuli valmiiksi ja toinen melkein valmiiksi. Sorvailin noista yllä olevista kappaleista osia jotka tulevat laakereiden ympärille. Ulkopinta siistiksi ja sisäpuoli siten että laakerit saan osan sisään lämpösovitteella. Silloin ei tarvita, välttämättä, lukkorenkaita tai muita lukitustapoja. Sorvaaminen on vain tarkempaa.
Ahtimen hihnan ohjuri
Se on nyt kokonaan valmis. Akselin tein jo aiemmin ja nyt alumiinista läpösovitteisen ulkokehän.
Hihnanohjain akselissaan. Lukitusrengas estää laakereiden liikkumisen akselilla. Akselilla on epäkeskeinen kiinnitys joten sen asentoa voi säätää.
Laturin hihnan ohjain
Laturin hihnan kulkureittiä pitää hieman muuttaa kuuman pakokäyrän läheisyyden vuoksi ja se tulee olemaan liki identtinen yllä olevan ahtimen hihnan ohjurin kanssa. Kaksi laakeria rinnan ja alumiininen kehä ympärillä.
Hihnan kiristimen laakeri malliksi ja oikealla ahtimen hihnan ohjain.
Kierroslukumittarin vaijerin pyöritin
Hihna kiertää nyt niin että varvikellon vaijerin saa niukkanaukka paikoilleen niin voin käyttää alkuperäistä kierroslukumittaria.
Sorvissa vielä hihnankiristimen laakerien ulkokehä vailla viimeistelyä.
Hihnankiristimen sijainti
Ylempänä olevassa kuvassa jossa laakeri on malliksi on se kokolailla sillä kohdalla mihin hihnankiristin tulee. Kiinnitystapa on vielä suunnittelematta mutta eiköhän sekin selviä kunhan ahtimen akselin laakerointi tulee valmiiksi. Jos hyvin käy niin ensi viikon lopussa sekin on tehty. Aikaa kuluu yllättävän paljon näihin suunnittelu- ja sorvaushommiin. Enemmän sorvaukseen.
Lämpöliitokset
Ulkokehä kuumailmapuhaltimella hyvin kuumaksi ja laakerit kylmiksi pakastimessa sekä nopea asennus prässissä kaiken varalta.
Hihnankiristimelle takalevy
Päädyin tekemään mahdollisimman tukevan rakenteen hihnankiristimelle. Myös mahdollisimman yksinkertaisen. Siksi kiristinpyörälle tulee sen takapuolelle levy jossa se pääsee liikkumaan kiristysmatkansa verran. Tänään en ehtinyt tekemään kuin karkean version takalevystä. Jyrsimessä saan siitä tehtyä katseenkestävän säteineen ja muine muotoineen. Nyt vain kulmahiomakonetta käyttäen. Levy on 5 mm vahvaa lentokonealumiinia. Helppoa työstää mutta varsin jäykkää, alumiiniksi.
Hihnankiristimen pyörä ilman laakereita ja sen takana takalevyaihio.
Takalevyaihio näkösällä ja siihen piirretty hihnan kiristyspyörän kohta.
Takalevy siirtyy vielä pari milliä taaemmas. M6 ruuvit ja tukiholkit.
Mitoitukseen menee aikaa
Mittailua, sovittamista, sorvausta ja levyn leikkaamista. Siinä tämän päivä harrastustoimet. Jatkossa pääsen tekemään siistimpää koneistustyötä mutta sitä ennen pitää tutkia kiristinpyörän kiristysliikerata että sillä on tilaa kiristää. Tilaa ei ole paljoa.
Kiristinpyörän etulevy
Se on, todennäköisesti, sama levy joka kannattelee ahtimen akselin laakerointia. Levy pitää taivuttaa loivan s-kirjaimen muotoiseksi. Alapäästään se tulee parilla ruuvilla kiinni ison tukilevyn ylempiin ruuveihin ja yläpäästään ahtimen akselin laakeripesään. Ison kiristinpyörän paksu akseli, 30 mm, on takapäästään kiinni tukilevyssä ja edestä etulevyssä. Saan siten tukevan rakenteen aikaiseksi.
Jousikiristin vai manuaalikiristys
Moniurahihna, kuluessaan, venyy näennäisesti ja siksi kiristinpyörällä pitää olla muutaman millin, ehkä noin 15 mm, säätövaraa. Jos saan jämäkän vetojousen vetämään pyörän akselista kiristinpyörää toimii kiristin siten että sen akselin sisällä takalevystä etulevyyn kulkevaa pulttia löysätään ja pingoitettu jousi vetää kiristinpyörää hihnan suuntaan. Toinen kiristysmenetelmä on porata epäkeskeinen reikä kiristinpyörän paksun akselin läpi josta kulkee paksuhko pultti jota löysäämällä ja akselia kiertämällä hihna kiristyy.
Kiristinpyörän takalevyn siistintää
Ylempänä on kuva takalevyaihiosta jonka tänään ajoin jyrsinkoneessa siistimmäksi. Keveni samalla. Myös sen kiinnitinholkkeja piti lyhentää 1,5 milimetriä että levy on samassa tasossa kuin jakopään kotelon alkuperäisen laturin kopan reuna.
Kiristinpyörän takalevy koneistettu sopiviin muotoihin. Viimeistely puuttuu.
Taka- tai tukilevy kiinni kahdella
Oli tarkoitus että olisi ollut kiinni kolmella ruuvilla mutta keskimmäistä ei sopivasti saanut kohdistumaan kun on runkoputki osittain sen tiellä joten kiinnitys vain kahdella ruuvilla. (Kolmas ruuvi näkyy kuvassa vasemmalla.) Kikkailemalla asentuisi ehkä siten että rungon saisi pois purkamatta koko kiristyskonstruktiota jos tuon kolmannenkin tukiruuvin laittaisi. Teen vastaavasti etulevystä tukevamman ja sille riittävästi kiinnityskohtia.
Takalevy ja hihnankiristimen kehä sovituksessa.
Ahtimen akselin fiksausta
Nyt kun hihnalinja on lopullisesti selvillä lyhensin akselin siihen mittaan että kaikki osat ovat paikoillaan. Tarvittiin kaksi välyslevyä akselille: yksi kaksi milliä vahva akselin hihnapyörän etupuolelle ja toinen neljä milliä paksu hihnapyörän ja akselin tukilaakeroinnin väliin.
Akselin päässä on kierre jolla tukilaakerointi kiinnittyy akseliin.
Hihnapyörän etupuolelle tuli parin millin paksuinen säätölevy.
Lopullinen akseli teräksestä
Alumiininenkin kestänee mutta kun on hyvää akseliterästä hyllyssä niin siitä saa tehtyä jämptimmän ja jämäkämmän akselin hihnapyörän ja ahtimen välille. Koekäyttö tapahtunee kuitenkin tämän alumiinisen akselin kanssa. Teräsakseli tulee sitten tehdyksi kun olen varma että kaikki toimii.
Ahtimen akselin laakeroinnille tuki
6 mm:n kovahkoa alumiinilevyä jota voi taivuttaa varovasti mutta ei kovin jyrkästi sillä se karkenee helposti ja murtuu. Siis loivia kulmia isolla säteellä. Kyseinen levy tukeutuu alapäästään laturin hihnavedon etulevyyn sekä ahtimen hihnan kiristinpyörän paksuhkon akselin välityksellä takalevyyn. Jos lujuutta tarvitaan enemmän niin levyjen väliin voi lisätä tukia tarpeellisen määrän niin että rakenne on vakaa ja hihnan kireys pysyy vakiona.
Hydrauliprässillä taivutukset
Taivutusten tekeminen hyvin mittatarkasti eli alle puolen millimetrin tarkkuudella vaatii laskemista ja tietoa paljonko taivutuksen säde "syö" mittaa. Onneksi lentokonehommissa opin kyseisen taidon eikä se vielä ole unohtunut.
Ahtimen akselin laakeroinnin tukilevy vielä kiinnittämättä ja viimeistelemättä.
Useita kiinnityksiä
Levyn alareunaan kolmen ruuvin kiinnitys. Tukilevyn alareunaan kolme 5 mm:n reikää ja laturin hihnasuojaan vastaavasti kolme kierrereikää. Ylimääräinen rakenne leikataan viimeksi pois.
Rungon irrotus
Se vaatii hihnankiristimen osittaista purkua. Lähinnä etulevy pitää irrottaa. Homma ei ole iso ja tuskin runkoa yhtenään tarvitsee irrotella. Paitsi nyt kun tulee paljon uusia rakenteita.
Kokonaisrakenne alkaa hahmottua mutta tekemistä vielä riittää.
Sorvausta tiedossa
Varastostani löytyi 40 mm:ä paksua alumiinitankoa josta tulee kiristimen akseli etu- ja takalevyn väliin. Ensi viikolla on hieman muuta kuten juhlimista sukulaisten kanssa mutta uskoisin saavani sekä ahtimen että laturin voimansiirrot valmiiksi heti uudenvuoden jälkeen. Ainakin ilman viimeistelyä. Viimeistely tarkoittaa että alumiiniosat joko kiillotetaan tai muutoin pintakäsitellään hapettumista vastaan.
Epäkeskosorvausta
Koska päädyin hihnankiristimen säätötavaksi epäkeskeisen akselin oli sellainen sorvattatava. Pyöreää on helppo tehdä sillä akseli on kauttaaltaan pyöreä. Laakerien kohdalta 30 mm läpimitaltaan ja muualta hieman alle neljäkymmentä milliä. Siksi mahdollisimman paksu että sen kiinnitys olisi tukeva.
Epäkeskolle akseli
Aihioksi ostin täyskierteisen 10 mm:n pultin josta sorvasin kierteen pois ja päähän kierteitin M8 vakiokierteen. Sileä pultti lyhyellä kierteellä. Vakiokokoisista M8-pulteista en löytänyt sopivan mittaista.
M10 rosteripultti sorvattuna 8 mm:n akselipultiksi.
Ylhäällä kiristinrulla laakereineen. Epäkeskeinen akseli ja etummainen kiinnityslevy ruuveineen. Osat vielä keskeneräisiä.
Hihnan kiristinpyörä sovituksessa. Sopii tiukahkosti etu- ja takalevyn väliin. Kiristimen akselireiän kohta etu- ja takalevyyn pitää mitoittaa tarkasti.
Kiristimen akseli
Sillä on toinenkin tehtävä. Se tukee samalla ahtimen akselin laakerointia. Hihnan ja akselin sivuttaismomentit ovat hallussa mutta akseliin suuntautuu hieman vääntöä hihnan kireyden ja käyttövoiman ja ahtimen kulloisenkin kuormituksen ansiosta. Kireys on kokolailla vakio mutta käyttövoima vaihtelee tehontuoton mukaan.
Kaavaa pukkasi
Yritin hieman laskeskella kuormituksia mutta tuli niin monimutkainen yhtälö että luovutin toistaiseksi. Sitäpaitsi lähtöoletukset olisivat olleet vain oletuksia. Toki akseliin voisi laittaa vielä yhden laakerin hihnapyörän takapuolelle mutta alkaa olla melko monimutkaista ja tilanpuutekin vaivaa. Etupuolella oleva laakeri on kaksoislaakeri. Se kompensoi hihnakuorman aiheuttamaa rasitusta. Kun teen lopullisen akselin teräksestä niin mahdolliset akselia vääntävät voimat eivät siihen niin kovin vaikuta.
Hihnan vaihto
Sekin asia pitää ottaa huomioon jos sattuu hihna reissussa katkeamaan tai vaurioituu esim. vierasesineestä, öljystä, kulumisesta tai ylikuumentumisesta. Hihna on standardikamaa ja autotarvikeliikkeissä vakiotavaraa. Hinta hiukan yli kympin. Ostan yhden varalle. Se ei vie sivulaukun pohjalla paljonkaan tilaa. Hihnan katkeaminen ei katkaise matkaa mutta hidastaa sillä, kokemuksen mukaan, ahdin pyörii käyvän moottorin imupaineella mutta käynnistäminen on työlästä. Tehoa ei myöskään juuri ole. Viimeksi kun oli hihnarikko niin kahdeksaakymppiä pääsi tasamaalla. Lämmin moottori käynnistyy starttinapista mutta kylmä ei helposti.
Työkalut hihnan vaihtoon
Viiden ja kuuden millin kuusiokoloavaimet, 10, 13 ja 17 mm:n kiintoavaimet ja jäähtynyt moottori. Kuumien pakokäyrien kanssa tulee vain palohaavoja tai rakkuloita nahkaan.
Hihnan vaihdossa irrotettavat osat
Kierroslukumittarin vaijeri irti, hihnankiristimen löysäys, etulevy pois, laturi irti kannatinlevystään, laturin kannatinlevy ja sytytysanturien silta myös. Sytytysajoitus ei pääse muuttumaan kun anturit irrotetaan siltansa kera. Toki anturien ja pyörijän välys pitää tarkastaa (0,4 mm). Jos sitä on niin se riittää. Hihnan mahtuu pujottamaan rungon vaakaputken ja etulaakerin välistä pois. Akselin ahtimen puoleisessa päässä on kumikytkin joka sietää pientä kulmavirhettä eli akselia voi nostaa niin että hihnan pujotus helpottuu.
Epäkeskeinen hihnankiristin
Päädyin tähän ratkaisuun sillä en usko että hihna isommin venyy. Kiristimeen jäi vielä säätövaraa jos niin pääsee käymään. Ostan varahihnan valmiiksi. Pitää ensin "keksiä" hihnalle sopiva kireys. Kiristimen valmistus oli tämän päivän projekti vaikka viimeviikolla jo aloittelin.
Hihnankiristimen akseli. Vasemmalla jakopään kotelo. Hieman ahdasta.
Akselipultin kanta
Sen lisäksi että se on litteä niin isosta kannasta on se hyöty että sain sen lukittua putkisokalla kannan kulman kohdalta. Eli tuonne väliin ei tarvitse yrittää työntää litteää kiintoavainta.
Hihnankiristimen säätövipu ja lukitusmekanismi. Mahdollisimman yksinkertaisesti. On myös kevytkäyttöinen.
Koko systeemi koottu ja hihna kiristetty varsin tiukalle. Lukitusruuvin kaariuran yläosa tarkoittaa löysää ja alas käännettynä, kuten kuvassa, erittäin kireää hihnaa.
Tarvitseeko jäykistyksen?
Ahtimen akselin laakerointi on tuon mutkalle taivutetun levyn varassa. Pitää miettiä pitääkö tehdä sille jäykiste eli jonkinlainen selkäranka. Se ei saisi kauheasti joustaa ja jos joustaa niin alumiini ei ole kovin taivutuksenkestävää. Tässä vaiheessa tuen tekeminen ei ole isokaan homma. Tuolla kohtaa on tilaa tehdä eteenpäin jonkinlainen muotoiltu tukikaari kolmella kiinnityksellä. Sitten ei notku.
Kampiakselin päässä ahtimen hihnapyörä, laturin kiilahihnapyörä ja sytytysanturien signaalipyörä.
Kaikki tarpeelliset osat paikoillaan. Myös koteloinnin laajennus alaoikealla eli pieni levypala kiinni kahdella ruuvilla.
Jäykistin on tehty
Jokunen
tunti siihenkin meni. Paksusta alumiinilevystä noin 15 milliä paksu
suikale johon sama muoto kuin sen kiinnityspaikassa eli levyssä on. Tosin vielä
kesken sillä viimeistelyä en ole edes aloittanut. Kevennyksiä tein. Vielä pitää miettiä muotoa. Toki käytäntö edellä. Ei mitään muotoilua vain muodon vuoksi.
Ahtimen akselin laakeripesän tukilevy vahvistettuna.
Vahvistusosa toiselta puolen.
Vahvistuslevyn vaikutus
Ainakin kaksi vaikutusta: hihnan kireys ei enää väännä akselia loivalle mutakalle kun kaksi laakeria peräkkäin laakeripesässään tukevat akseli. Oli selvästi havaittavissa että pelkkä alumiinilevy antoi periksi ja hihna painoi akselia mutkalle. Hihnankiristintä käyttäessäni havaitsin että hihna kiristyy nyt enemmän. Oikea kireys pitää tulkita silloin kun moottori käy: hihna ei saa lepattaa, ei luistaa eikä kuumeta sopimattomasta kiristämisestä johtuen.
Kierroslukumittarin vaijeri sopii paikoilleen niukasti. Nippusiteen paikka. Hihna on kuvan tilanteessa kiristetty hiukan ylikireäksi. Arviolta.
Kierroslukutiedon vuoksi
Lisäksi vaikutti se että haluan säilyttää alkuperäisen mittariston kokonaisuudessaan. Muutoin olisi pitänyt laittaa sähköinen kierroslukumittari tai jättää se kokonaan pois. Vaijerin sopivuus oli se syy jonka takia hihna kulkee juuri niin kuin nyt. Tilaa ei ollut paljoa alunperinkään.
Osia vielä hankkimatta
Sisäpuoleisia isohkoja lukkorenkaita (Seegereitä) yksi ulkopuoleinen lukkorengas, pitkiä M6 ruostumattomia kuusiokoloruuveja, (Ei täysikierteisiä mitä markettiruuvit pyrkivät olemaan.) Keskikovaa laakerilukitetta ja varmaan jotain muutakin...
Seegerit ostettu ja paikoillaan
Sen verran kävin Verstaalla, puolen tunnin matka suuntaansa, eli melkein kuin töissä kävisi vaan voi valita itse tekeeko aamu- vai iltavuoroa vaiko eikö lainkaan, että sain koottua pari laakerointia. Kaikkea en ole tehnyt lämpösovitteena koska joissain paikoissa voi olla tarpeen purkaa ja koota rakenteita huollon yhteydessä kuten hihnan vaihdon kanssa on.
Matkalla Verstaalle poikkesin Top-Osassa ostamassa ne seegerit ja 50 millilitraa laakerilukitetta. Sillä on hyvä litrahinta sillä kyseinen pikkutuubi maksoi 60 euroa. Lukkorenkaat alle kaksi. Olisi sitä laakerilukitetta ollut ennestäänkin mutta se oli jo yli 15 vuotta vanhaa. Mahtaisiko toimia?
Liimauksesta ei ole kuvia
Eikä liima näy. En siis ottanut kuviakaan. Jätin liimaukset kovettumaan joulunpyhiksi. Ehkä välipäivinä en malta olla poikkeamatta Verstaalle. Pitää kotijoukolle antaa jokin viittellinen tieto vaikka että pitää ulkoilla. Ulkoilu tarkoittaa että lähden kaupungille/baariin tai Verstaalle. Kesällä se tarkoittaa moottoripyörän ulkoilutusta. Toisinaan.
Osien viimeistelyä eli "simpsimistä"
Purin, koneistin lisää ja kokosin koko yhdistelmän missä on sytytysanturointi, laturin hihnapyörä hihna ja teline, ahtimen hihnapyörä, ahtimen akselin hihnapyörä ja tukirakenne sekä hihnanohjaimet että hihnankiristin.
Ahtimen hihnan kiristin, moniurahihna ja ahtimen akselin hihnapyörä ja tukilaakerointi.
Ylimääräistä ainetta pois ja pyöristyksiä
Vieläkin olisi näkyvissä osissa kevennettävää mutta saa toistaiseksi olla. Jos minulle vaikka koittaa vielä kesän jälkeen tulevakin talvi niin on näperrettävää ja paranneltavaa mikäli minulla silloin on vielä Verstas käytössäni.
Kiillotus, hiekkapuhallus ja lasikuulapuhallus
Osat saavat osakseen siistimistä. Pitää kaikki naarmut hioa pois, sitten hiekkapuhaltaa ja lasikuulapuhaltaa. Sen jälkeen onnistuu kiillotus ja osien vahaus. Myös lasikuulapuhalluksen jälkeen alumiini on käytön kestävää tietyin rajoituksin. Käytössäni on puhallushommiin
tehokas kompressori joka tosin piti korjata ensin. Mutta teho riittää varmasti. Myös oma, vanha, kompressori on joltisessakin kunnossa. Sitä käytän pikkujuttuihin kuten puhdistukseen ja koneistushommiin.
Sytytysanturointi, sytytys ajoitettu, vasemman sylinterin sytytyskohta juuri suojalevyn takana. Kuvassa kokonaan näkyvä anturi on oikean sylinterin vastaava.
Alumiiniosien pintakäsittely
Ensin hion naarmut ja lovet, mitä tehdessä saattaa tulla, piiloon ja sen jälkeen hiekkapuhallus josta suoraan lasikuulapuhallukseen ja välittömästi, ennenkuin pinta hapettuu, kastellaan osa etanolilla. Sitten vain "pankkoolle" kuivumaan kuukaudeksi, pariksi. Jos maltan. Alumiiniset rullat saavat kiillotuskäsittelyn. Ehkä jotkin levyosatkin. Kiillotuskone on vänkä laite. Laatu on viitseliäisyydestä kiinni. Liki kromatun näköistä paitsi että kiilto on alumiinissa syvempi. Kiillon pysyvyys vaatii tietynlaisia vahoja ja pesuaineita. Ei saa olla hapokas eikä ainakaan emäksinen.
Suojakotelot hihnoille
Kunhan kaikki osat ovat paikoillaan on aika suunnitella minkä muotoiset kotelot hihnoille ja muille osille tarvitaan. Myös moniurahihnan jäähdytykseen pitää kiinnittää huomiota. Kotelot saattavat olla helpointa rakentaa komposiittirakenteena. Jonkinlaiset muotit pitää tehdä vaikka peltilevystä sekä varmistaa että huolto, kuten hihnojen vaihto, sujuu ongelmitta ja helposti. Moniurahihnaan ei saa joutua kiviä tai kuraa jota etupyörä voi viskoa. Siksi pitää tehdä jämptit kotelorakenteet. Se on varsin aikaavievä vaihe. Kiilahihna ei pienistä säikähdä eli se kestää kyllä kuraa.
Ahtimen akselin lukitus
Akseli on molemmista päistä kiinni akselin suuntaisilla pulteilla mutta se ei takaa etteikö akseli pyörähtäisi tyhjää kiinnityksessään. Siksi säteettäinen lukitus. Kiilalukitus on hieman työläs joten tyydyin helpompaan eli lukkoruuviin. Sen asentaminen on helpohkoa sillä porasin vain 4,2 mm:n reiän käsiporakoneella (Paineilmakäyttöisellä.) ja reikään M5 kierteen 0,8 mm:n standardinousulla.
Hihnapyörän lukitus ei näy ulospäin koska se on hihnapyörän sisäosassa.
Akselin ahtimen puoleisessa päässä lukitus on näkyvissä.
Suojakotelojen ja ilmanohjainten valmistuksesta kirjoittelen joskus myöhemmin. Tapahtunee ulkosalla kunhan on keväisemmät säät. Hartsin käytöstä kun pyrkii syntymään voimakas käry.
Koko Joulunajan olemme matkoilla vaikka ei ihan Loppiaiseen asti.
Jatkuu viimeistään viikolla 1 tai 2.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti