Mittarit ja merkkivalot
Jälkimmäisissä ei mitään vikaa mutta mittareiden eli kierrosluku- ja nopeus/matka/trippimittareiden kaulukset olivat kuluneet ja kolhiutuneet. Osan sain oiottua mutta klommojakin jäi. Saa niin tämän ikäisessä olla.
Merkkivalot ja mittariteline. Keskellä virtalukon pidin.
Helppo purkaaNopeus- ja kirroslukumittarien vaijerit irti, kaksi taustavalopolttimoa, neljä sormimutteria ja trippimittarin nuppi pyöritetään irti.
Hieman klommoisia ovat. Valmiina maalaukseen.
Osa muotovirheistä jää näkyviin.
Raikkaan näköinen kokonaisuus.
Virtalukko ja pari yksityiskohtaaMyös virtalukon avaimen pyöreä nuppi tulee olemaan punainen. Lisäksi pitää kiinnittää huomiota hieman taipuneeseen merkkivalopaneeliin. Oikea reuna on hieman raollaan. Pitänee vielä tutkia sisäisiä rakenteita. Valojen symbolit ovat himmenneet mutta erottuvat. Tuskin teen niille mitään.
Muovin oikominen
Hallittu lämmittäminen on vaikea laji. Liika lämmitys joko aiheuttaa muoviin muotomuutoksia tai ainakin muovin pehmentimien haihtumista. Luotan enemmän väsytysmetodiin. Se ottaa aikaa ja vaatii pitkäaikaista valvontaa eikä muotoa sovi kovin nopeasti pakottaa alkuperäiseksi. Siinäkin kohtuullinen lämpö auttaa ja apurakenteella tehtävä hallittu muodonmuutos. Kylmänä vanha muovi on hyvin kovaa ja kankeaa. Eli mittarien purku pois ja hissukseen väsyttämään.
Lämpöä, viilausta, rautalankaa ja pitkiä ruuveja
Meni jokunen tunti mittaristoa muokatessa liki alkuperäistä vastaavaksi. Ajan mittaan oli syntynyt muotovirheitä rakenteissa. Vieläkin olisi varaa hieman parantaa vaan oli pienten rosteristen puuruuvien puutetta. Itse asiassa vain yhden. Sain kuitenkin otsikossa mainittujen menetelmien ja välineiden avulla mittariston ja merkkivalojen koteloinnin varsin siedettäväksi.
Mittari- ja merkkivalotaulu on nyt varsin siistin näköinen. Ei rakoja eikä vinouksia.
Virtalukon avaimen nuppi
Alkuperäinen nuppi on muovia. Se oli rikki. Vara-avain, sen sijaan, on erittäin ehyt ja tallessa kuten vara-avaimen pitääkin. Ihan en tiedä missä. Pitää kysyä Rouvalta.
Rikkinäisen nupin sijalle tein puusta nupin. Se toimii samoin kuin alkuperäinenkin siten että nuppi kääntyy avaimen suuntaiseksi kun sen laittaa taskuun. Ei pönkötä vaan on litteä. Nyt se on myös punainen väriltään.
Virtalukon nuppi matkassa mukana. Toimii myös tankin korkin kannen lukon avaimena. Vielä musta lyhyt viiva asentotiedoksi.
Lujaa muovia
Yleensä on kokemuksena ollut että vanha muovi on haperoa ja murtuu helposti. Se on koskenut, tämän pyörämerkin osalta, uudempia malleja joissa muoviosat ovat rapeita kuin hapankorppu. Omistamissani California III-malleissa on kaikissa ollut muovivaivaa. Siis tähän T-sarjan pyörään nähden yli kymmennen vuotta nuoremmissa. Siinä välissä ehti olla California II-sarjakin. Syy haperoitumiseen on selvillä. Kemikaaliryhmä: pehmentimet, ovat usein vahvoja kemikaaleja. Syanidi on erinomainen mutta sitä ei saa nykyään käyttää kuin militääriosissa. Sitä kiltimmätkin kemikaalit ovat olleet pannassa jo vuosikymmenet. Siksi kumi- ja muoviosissa saattaa olla "rakenteellisia ongelmia". EU:n Kemikaalivirasto on Suomen hallinnassa. Ei voi syyttää muita jos osat "happanee".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti