California -nimen vuoksi
Sivuseisontatuki on tehty amerikkalaisia tottumuksia vastaavaksi sillä samalla sivutuen mekanismilla varustettuja H-D -malleja on ollut tarjolla runsaasti ja on edelleenkin. Vasta 70-luvun lopulla alkoivat Guzzit yleistyä, vähäisessä määrin, Uudella mantereella. Myös poliisipyörinä. Varsinkin Californiassa. Tämän vuoksi amerikkalaistyyppinen sivutuki on näytellyt sivuosaa sinne toimitetuissa pyörissä kuten mallimerkintään California viitaten.
Pala historiaa
Ensimmäinen California-malli oli muuntoversio GT850-mallista joka tuli markkinoille 60 - 70luvun taitteessa. GT:ssä oli suljettu kehtorunko. Samaa periaatetta oli jatkossakin: eurooppa-mallisesta perusversiosta tuotettiin vastaava malli myös länteen kuten tunnetusta T-malliperusteisesta puoliautomaattivaihteistomallista Convertista jossa oli jo alhaalta purkautuva Tonti-runko. Myöhemmin myös eurooppalainen motoristiväki halusi amerikanversioita käyttöönsä. Sitä perua on tässä käsitelty T3 Californiakin. Mutta nyt ahtimella ja digitaalitekniikalla varustettuna sekä isommalla moottorilla. Guzzilla oli aikanaan myös mekaanisesti ahdettuja malleja yksisylinterisistä kolmisylinterisiin mutta niiden valmistus loppui kun FIM kielsi niiden kilpailukäytön. Minä siis vain jatkan vanhaa perintöä mekaanisesta ahtamisesta mutta en halua radalle vaan ihan siviilikäyttöä ajatellen. Kioskin kulmilla pörräilyyn ja kokoontumisiin, tietenkin. Ratakäyttöisen ahdetun pyöräni taannoin myin pois. Jäi Suomeen.
Sivutuen toiminta
Perustarkoitus on pitää pyörä pystyhkössä asennossa silloin kun sillä ei ajeta. Muutoin sivutuki on osittain piilossa astinlaudan alla ajonaikaisessa asennossaan. Astinlaudan alla sivutuessa on kuminen painin josta ajokengän kärjellä saa sivutuen työnnettyä eteen. Astinlauta on saranoitu eli sen ulkosyrjä kääntyy ylöspäin että kengänkärjen saa sivutuen paininnupin päälle. Kun tuki on etuasennossa, jossa se pysyy pitämättäkin, lasketaan pyörän painoa sen varaan, antaa tuki hieman periksi ja pyörä kallistuu vasemmalle samalla kun tuen alapää kohtaa maanpinnan. Tämä liike aiheuttaa tuen lukittumisen tähän asentoon eikä se pääse taittumaan takaisin yläasentoonsa ennen kuin pyörän paino tuen päältä on kuljettajan toimesta nostettu. Sietää siis liikuttelua eteen ja taakse niin että tuki ei avaudu lukituksestaan.
Säikähdyksiä ja moitteita
Amerikkalaisia harrastaville motoristille tuskin aiheutuu mutta eurooppalais-motoristille saattaa olla säikähdyksen paikka kun pyörä kallistuu vielä lisää vasemmalle vaikka tuen talla jo koskettaa maan pintaa. Tämä on lukittumisen "hinta". Asiaan tottuu. Toinen asia koskee ns. persjalkaisia joiden vasen jalka on niin lyhyt että se ei ylety kääntämään tukea ajo-asentoon samalla kun oikea jalka kannattelee pyörän painoa. Jos, kaikesta huolimatta, sivutuki unohtuu ala-asentoon, se kääntyy ylös kun kaartaa vasemmalle jolloin tuki ottaa tiehen ja liikevoima kääntää tuen ylös. Mutta tähän en luottaisi.
Sivutuki ala-asennossa. Ei ole lukittuneena kuvassa sillä pyörän paino lukitsee tuen.
Sivutuen ylösnostoapu
Olen nähnyt lyhytjalkaisille ratkaisun sekä tässä sivutukimallissa että lyhyemmässä euro-versiossa että sivutuen saa nostettua ylös kädellä: sivutukeen on kiinnitetty vaijeri. Vaijeri on muovipäällystettyä ja se kiertää astinlaudan taa sivukotelon kupeeseen. Vaijerista kun nykäisee vasemmalla kädellä niin sivutuki nousee ylös. Vaijerin voi kierrättää myös muuta kautta kunhan ei päästä sitä hieromaan kromi- ja maalipintoja.
Vasemmalla ruuvin kanta joka osuu oikealla olevaan asentokytkimeen kun sivutuki on yläasennossa.
Sähkökytkentä
Mahdollisimman yksinkertainen ja releohjattu. Silloin kun on virta päällä ja sivutuki alhaalla on rele ei-johtavassa tilassa. Kun sivutuki on ylhäällä rele on johtavassa tilassa ja antaa signaalin rinnan tappokatkaisimen signaalin ohella. Vain silloin moottori käynnistyy. 100% suojaa tämä ei anna sillä niin asentokytkin kuin relekin voivat vikaantua. Vaan laittelen ilokseni kun kerran komponenttejä tarkoitukseen on tullut hankittua. Eivät ne hyllyssä kulu mutta eivät ole hyödyksikään.
Sivutuki yläasennossa ja ruuvin kanta nojaa sivutuen asentoanturiin niukasti. Kupumutterin alla on hopean värinen lukitusosa.
Jatkoa seuraa
Sivutuelle pitää tehdä ylätuki, mihin se nojaa silloin kun on yläasennossa, jonnekin astinlaudan taa. Asentokytkin joutuisi muutoin liian suuren kuormituksen alle eikä sen kiinnityskorvakekaan kestäisi taipumatta. Ylätuen on oltava myös hieman ohjaava eli sivutuki pituutensa vuoksi ei epätasaisessa menossa pääse heilumaan. Myös parempilaatuisia kuvia on tulossa.
Ylätuki asennettu
Arvattavissa oli että sivutuki yläasennossa olisi osunut edes lähelle. Käytönaikaisia välyksiä oli syntynyt liikaa. Niitä piti poistaa parista eri kohdasta. Puoli tuntia metallitöitä niin tilanne parani merkittävästi. Kerrottakoon että sivutuen nivelkohtia ei saa voidella. Voidellut nivelkohdat keräävät maantiepölyä ja siitä seuraa hiomatahnamainen seos. Nämä syntyneet välykset poistin taivuttamalla levymäisiä rakenneosia. Maalaus meni osittain uusiksi.
Käynnistymisen estävä sivutuen asentokytkin ajoasennossa ja säädettynä.
Sivutuen yläasento
Kun nivelistö kuluu niin rakennetta pitää muokata lähemmäs alkuperäistä. Siinä meni jonkin aikaa.
Muokkaus kohdistui nivelosaan. Siitä jäi jälkiä. Maalauksella siitä selviää.
Sivutuki siinä asennossa kuin se oli tehtaalta lähtiessään. Nyt toisen kerran. Välykset ovat poissa. Noin 40 vuoden aikana tapahtunut kuluminen on nyt "nollattu". Pyörällä on ajettu vasta reilut 200.000 km.
Astinlauta yläasennossa
Kun sivutukea lasketaan niin nostetaan vasemmalla jalalla astinlauta yläasentoonsa. Silloin on helppo saappaan kärjellä ylettyä nuppiin josta sivutuki painetaan alas eteen.
"Topparikumi" on astinlaudan takakiinnityksen alla ja tuki nojaa joustensa voimalla sitä vasten. Astinlauta on yläasennossa.
Ruostumatonta terästä
Pyrin käyttämään kyseistä materiaalia eritoten pultteina, aluslaattoina ja muttereina kohteissa joissa ei ole hienokierteitä tai ns. momenttiin vedettäviä ruuveja. Muttereina käytän usein ns. nyloc-tyyppisiä eli pysyvät löystymättä kiinni kunhan eivät ole liian kuumassa. Ei tarvitse tuskailla ruostumisen aiheuttamista ongelmista. Saati raudan ikävältä näyttävää korroosiota. Myös kupukantamutterit ovat käytännöllisiä ja tyylikkäitä. Ruostumattomia ruuvivalikoimia löytyy useista rautakaupoista ja marketeista. Mutta hinta niillä on noussut viime aikoina. Eritoten A4-laatu.
Vasemman puolen astinlauta
Tarkoitus olisi tehdä "kallistustutkat" eli astinlautaan kiinnitettävä osa joka ottaa ensimmäisenä tien pintaan kallistuksen aikana. Niin aikaisin että ei ole pelättävissä renkaiden pidon menetystä. Tämä siis molemmille puolille pyörää.
Yleiskuvaa pyörän vasemmalta sivulta. Vas. laturi, vaihdepoljin ja käynnistinmoottori. Astinlaudan yllä ruostumaton koristepelti.
Ruostumattomuus
Guzzi on käyttänyt monissa malleissaan ruostumatonta terästä. Erityisesti pakoputkiston rakenteena siitä on hyötyä sillä, jos ei kaadu, niin materiaali on liki ikuista. Usein myös lokasuojat ja monet muut komponentit ovat rosteria. Kuten yllä näkyvä suoja pakoputken yläpuolella. Itse olen lisännyt rosteria, A3 tai A4 -laatua, sinne missä ruostuminen on todennäköisintä eli likaisten paikkojen ruuveina tai muina osina.
Samat osat myös jarrun puolella. En muista mistä ostin nämä peltiosat. Tarkoitettu alunpitäen California 3 -malliin joten jouduin hieman leikkaamaan. Muutoin sopii hyvin.
Astinlauta väistää melko korkealle mikäli mutkassa tarvitsee kallistusvaraa.
Astinlauta yläasennossa. Kumitapista saa sivutuen alas eteen.
Kromaukset
Niihinkin on satsattu eli ei vedetä teräspintaan kromia sillä kromi on huokoinen materiaali ja siksi kromin alla oleva teräs ruostuu. Oikea kromaus tehdään kuparoimalla ensin teräspinta, sitten niklaus, sitten kiilloitetaan ja viimeksi kromi pintaan. Ei ruostu helposti ja on hyvin sileää ja kiiltävää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti