California T3 1000 Blower Kaasuläppäakseli, äänimerkit, karkeasuodatin ja pientä sähköasennusta

  

Kaasukahvan kääntelyvaiva
Kaasun, tässä tapauksessa ilma -nimisen kaasun, pystyi kahvasta kääntämään täysille tuntien nyintää ja kun kahvasta päästi irti niin kaasuläppä palautui tyhjäkäyntiasetusten suhteen vain pätkän matkaa. Hioin akselin päähän uran josta voi ruuvitaltalla käännellä akselia ja todeta asiaa helpommin ja tarkemmin. Näin teinkin mutta liike pysyi nykivänä. Irroitin myös kaasuläpän asentoanturin toisesta päästä akselia. Toimenpiteellä ei ollut vaikutusta. Kiinnitin osat takaisin mutta löysäsin palautinjousta joka on kierrejousi kaasuläppäakselin ympärillä. Vaiva katosi. Jäi epäselväksi mikä nyintää aiheutti. Nyt sekä kaasuläppä, asentoanturi että kaasukahva kiertyvät helposti alkuasentoonsa eli joutokäyntiasentoon. Jäi edelleen mysteeriksi mutta selvitän asian vielä. Olisi epämiellyttävää jos ajossa kaasuläppä jumittaisi. Kaasukahva on hyvin kevyttoiminen ja vaijereita on vain yksi.

Akselin toisessa päässä
On analoginen kiertovastus. Se kertoo ECU:lle kaasuläpän asennon jonka kuljettaja on kaasukahvaa kääntämällä määritellyt. Myös toinen tieto, alfakulma, joka kertoo kahvan kiertonopeuden. Erilliseen taulukkoon on siten määritelty kaasuläpän kiertonopeuden ja asennon suhde. Näin ECU tietää miten kovaa pitää kiihdyttää vai ajetaanko tasakaasulla. Siis eräänlainen "kiihdytyspumppu".

Vaihtoehtona kaksi vaijeria
Kaasukahvan vaihto modernimmaksi jossa on kaksi vaijeria. Toinen on palautusvaijeri. Siitä on se haitta ettei voisi käyttää alkuperäisiä kahvakytkimiä. Pyrin sinnittelemään yhdellä vaijerilla ja miedolla jousipalautuksella. Rannekin kestää paremmin.

 

Kaasuläppäakselin vaijerikehä ja tyhjäkäynnin säätöruuvi oikealla.

Akselin päässä hiomalla tehty ura.

Kaasuläppärunko läpäisee puhdasta ilmaa

Kuten monet muutkin komponentit, ovat omaa suunnittelua ja valmistetta. Millimetripaperia en ole tarvinnut mutta joitain laskutikkulaskelmia on pitänyt tehdä. Läpän mitoitus verrattuna ahtimen suorituskykyyn on harkittu. Toki jotkin lähtöarvot ovat arvioita. Aika näyttää menikö hyvin vai huonosti.

Kaksi äänimerkkiä
Torvi-tyyppisiä siten että torvi on kiertyneenä liki ympyräksi sähkömagneetin ympärille. Melko isokokoisia. Soivat eri äänilajeissa. Niiden sijoitus saattaa olla hankala ongelma mikäli ne pitäisi laittaa niille sijoille johon ne on alunpitäen tarkoitettu laittaa. Niillä kohdin kun on ahtimen käyttöhihnan kotelo ja bensapumppu. Taidan jatkaa johtimia ja sijoittaa äänimerkit kaatumarautoihin. 

Vasen torvi on lakattu joskus kirkaslakalla. Ei ole kirkas enää.

Lakanpoisto ja puhdistus
Lakka lähtenee muovilastalla ja loput kuvassa näkyvällä tahnalla. Viimeksi kiillotus ja vahaus. Oikeanpuoleista ei ole vahattu. Riittänee pelkkä puhdistus. Kuvassa ei näy joustavia kiinnitysrautoja. Ne pitää maalata. Yhteensä neljä samanlaista. Kaksi per torvi.

Viikko myöhemmin jousiteräksiset kiinnitysraudat on hiottu ja maalattu sekä äänitorvet puhdistettu ja kunnostettu. Onhan ne naarmuiset ja koloutuneet. Toisen torven torven jouduin maalaamaan sisältä ja ulkoa sillä oli ruostuminen jo aika pitkällä. Mutta koska pitävät asianmukaisia ääniä ja metrin päästä näyttää hyvältä niin kelpaavat minulle. Kiinnityspaikat ovat vielä löytämättä. 

 

Kiinnitysrautojen puolet. Oikealla oleva myös maalattu torven osalta sisältä ja päältä. Edellytti pientä purkamista.

Vasemman puolen torven ulkosivu. 

Kunnostetut äänimerkit

Kokeilin tööttien laittoa ajovalon läheisyyteen mutta ei näytä oikein hyvältä. Mikäli laittaa pleksin niin jäävät sen taa. Kaatumarautoihin pitänee tehdä teline ja liittää äänimerkit siihen ja niin että vesi ei kerry niiden sisään. Eli ritilät hieman alaviistoon. Viimeksi johdotus. Eivät tarvitse kuin + johdon koska maatto tulee rungon kautta.

Turhan lennokas asennus.

 

Johtimien reitittämistä
Joitakin rakenteita piti löysätä ja siirtää johtimia siististi, järjestyksessä ja niin etteivät hiertyisi rakenteisiin. Lisäksi lisäsin suojasukkia sekä kangasteippiä vaaranpaikkoihin. Alkuperäiseen johdotukseen nähden johtimia on noin kolme kertaa enemmän. Lisäksi releitä on yli 100% enemmän. Osalla releistä saavutetaan komponenteille kestoa mutta myös tarkempaa tiedonhankintaa moottorin toiminnoista. Esimerkiksi lämpötila: imuilman lämpötila, moottoriöljyn lämpötila ja sylinterinpään lämpötila. Näistä signaaleista laskemalla saadaan seossuhde määriteltyä huomattavasti tarkemmin kuin kaasuttimia käyttämällä.

Kierroslukumittarin vaijeri

Sen asennus onnistui muutoin hyvin mutta lienee liian pitkä koska on kovin mutkilla. Reitti vaijerilla on selkeä mutta saisi olla suorempi eli alakolmion yläpuolelta olisi juoheampi reititys.

Kierroslukuvaijeri liikaa mutkilla.

Vaijerin vaihto

On hieman työlästä irrottaa kierroslukuvaijerin alapäätä sillä sen pyöritin jäi ahtimen hihnakotelon sisäpuolelle jakopään kotelon yläosaan. Edellyttää siis muutaman ruuvin aukaisua eli kotelon etupuolen irrotusta. Siten pystyy kärkipihdellä avaamaan vaijerin alapään kiinnityksen. Ei tekemätön juttu mutta hieman työläs. Aluksi voitelen yllä näkyvän vaijerin öljyllä ja RVS:llä ja katson kuinka kauan se kestää. Toivottavasti ainakin yhden ajokauden. Kotelon etupäässä on kahva josta kotelon saa vedettyä pois. Vanha asentajan sanonta: Yhtä kun muutat niin kolmea jo korjaat!

Polttoainepumppu ja karkeasuodatin

Karkeasuodatin on pumpun imupuolella ja suojelee pumppua mahdollisilta karkeammilta epäpuhtauksilta kyten tankin sisäpuolen mahdolliselat ruosteelta. Sen paikka on tankin vasemman etukulman alla ja selkeästi näkyvissä eli voi seurata silmällä katsoen kertyykö ryönää.

Vasemmalla pumppu, oikealla karkeasuodatin. Suodattimen kiinnitys näkyy myös. Rungon ja korvakkeen välissä on pala sisäkumia.

 

Toimijärjestys

Tankki, sähköinen pa-hana, karkeasuodatin, pumppu, paineensäädin, hienosuodatin ja suuttimet. Ylimäärä kierrossa olevasta polttoaineesta siirtyy paineensäätimeltä takaisin tankkiin.

Suodattimen ja pumpun väli

Kromattu metalliputki sallii hieman lyhennystä pumpun puoleisesta päästä niin suodattimen takapää kääntyy hieman poispäin tankista. Vastaavaa hienosäätöä on saanut tehdä moneen kohtaan ja moneen osakokonaisuuteen. Insinööri Lino Tonti on tehnyt pyörään alunperin ihan asialliset rakenteet mutta kun jotain lisää niin ahdasta tulee. Normaalisti kaikki osat ovat rungon sisäpuolella. Ahtimen lisäys akseleineen söi ensin ilmanpuhdistimen ja akun sijainnit sekä muutaman muunkin kohteen asennuspaikat. Siksi monet osat ovat rungon ala- ja ulkopuolella.

Sijainti runkoon ja moottoriin nähden. Oikealla moottoriöljyn lämpöanturi moottorin kylmimmässä paikassa. Ohjaa kylmäkäyntirikastusta. Minetraaliöljyllä sopiva käyntilämpötila on 100 - 110 astetta C.

Lähinnä pakokäyrää

Pakoputki voi kuumeta ruuhka-ajossa merkittävästi. Lisäksi käyttämäni pakoputkisto on ilman ilmavaippaa eli yksiputkinen. On myös pakokäyriä joissa on sisäkkäiset putket ja sisemmässä röörissä kulkee pakokaasut. Silloin ulkopinta on viileämpi. Koska muovinen suodatin saattaa olla lämmölle herkkä siirsin sen niin kauaksi pakokäyrästä kuin mahdollista mutta niin että näkee helposti sen likaantumisasteen. Osa maksaa muutaman euron. Lisäksi teen vielä lämpökilven. Jossain varastoissani saattaa olla hiilikuitukomposiittiä joka kestää kuumuutta. Suodatin on kiinni letkusiteellä runkoputken kyljessä.

 

Suodattimen takapää on noin sentin päässä tankista. Sijainti on tyydyttävä.

Sähkötoiminen polttoainehana. Samassa virtapiirissä kuin pumppukin. 

 

Sijainteja
Alhaalla oikealla vasen sytytyspuola. Peremmällä näkyy ahtimen etupäätä. Tankki on vielä liian korkealla. Kannatinkumeja pitää säätää tankin etuosan tietämiltä.

 

Tankin etutuet

Sorvilla ja paineilmatoimisella hiomakoneella sovittelin kannakkeiden mitat kohdilleen. Samalla tein niistä hieman joustavammat hiomalla niihin syvennykset. 

 

Hionta tapahtui näin sorvissa käsityönä.

Tankin takapää asettui varsin sopivasti takatukien varaan.

Tankin kiinnitys

Edessä neljä pyöreää kumitukea ja takana, yllä kuvassa, kaksi kannatintukea. Takapäässä on koukku mutta ahtimen asennuksen vuoksi alempi koukku puuttuu. Pitänee runkoputkien alle tehdä jonkinlainen "rauta" johon voi kiinnittää tankin takapään tukevasti. Periaate on että etukiinnikkeet lievästi kannattelevat tankin takapäätä siten että takakiinnikkeellä sen voi kiristää takakumitukien varaan. Näin tankki on joustavasti kiinni rungossa mutta ei heilu kuin hieman. Mitään metallista kosketusta ei ole.

Nelivilkku
Kolme liitintä ja viisi johdinta.
Kytkentäkaaviossa näkyy kytkentä mutta johtimien värit eivät siinä täsmää todellisuuden kanssa. En siis voi olla liitännöistä aivan varma. Pitänee tutkia tämäkin asia perusteellisemmin ja yrittää löytää kirjallisuudesta tai netistä sopivampi kaavio tai sitten selvittää mihin minkäkinvärisen johtimen pitää mennä. Homma jäi vaiheeseen ja lähdin Kerholleni kahvinjuontiin ja syvällisiin kerhoiltakeskusteluihin. Torstaisin nääs klo. 16.30 - 20.00.

 

Neli- eli varoitusvilkkujen releen pohja ja liitokset. Järjestyksestä ei ole varmuutta.

 

Kytkentöjen tarkastaminen

Arvelin käyttäväni ylläpitolaturia akun sijasta virtalähteenä kun testaan kytkentöjä. Akku olisi liian äreä siihen hommaan mikäli kytkennöissä olisi oikosulkupaikkoja. Latauslaite näyttää heti merkkivaloillaan milloin jokin kytkentä on oikosulussa. Toisaalta yleismittarilla voi testata tuleeko sähkövirta perille kulutuskohteeseensa. Aloitan näin. Vielä on muutama mysteeriliitos tutkimatta. Muisti ei kata vuosien takaisiin kytkentöihin vaikka ne itse olen suunnitellut. Piirustuksia en tehnyt. Ajoin vain kun sain nippuun. Välissä liki 10 vuotta. Jokohan nyt saisin piirreltyä edes pääosan kytkennöistä.

Virtalähde testaukseen kaverilta lainassa. Mittari siitä on rikki mutta ei haittaa.

Akun sijaan

18 amppeeritunnin akkuun sisältyy sen verran tehoa että sillä en kytkentöjäni ryhtynyt testaamaan sellaisella voimalla vaan akkulaturin teho ei käräytä vaikka olisi oikosulku. Silti sen verran sähköä että releiden toiminta, merkkivalot, vilkut ym. laitteet saa reagoimaan. Jos tulee oikosulku niin laturin sulake kärähtää.

Eläkeläisen "työpäivät" harrastuksen parissa

Aamulla voi nukuttaa pitkään, toisinaan. Verstaalle on matkaa reilut 20 kilometriä ja aikaa matkaan menee noin 20 minuuttia vaikka suurin osa siirtymästä on moottoritietä. Lounaan nautin kotona arkisin noin klo 13 mennessä ja siitä siirryn Verstaan tai matkalla tehtävän asioinnin suuntaan. Verstaalla viihdyn yleensä 4 - 5 tuntia. Näitä päiviä ovat maanantai, tiistai, torstai ja joskus perjantai. Pääosin siis kolmena päivänä viikossa. Näin sydäntalvella. Keväämmällä ehkä myös viikonloppuisin. 

Keskiviikko eli "pikkulauantai" on kotoilupäivä. Silloin kirjoittelen blogiani ja hoitelen toisinaan kotitöitäkin. Ajokaudella perjantai, kuten usein koko viikonloppu, pyhitetty moottoripyöräilyyn: kokoontumisia, tosin vähemmän nykyään, tapahtumia tai aivan huviajelua jonnekin ja takaisin. Havaintona on että korona-aika kadotti osan kokoontumisista. On niitä silti. Varsinkin merkkikohtaisia tapahtumia kuten Italo-, Moto Guzzi- ja H-D-porukoiden riennot.

Tankin takakiinnitys

On sinänsä kätevää että satula tulee tankin takaosan päälle noin viiden senttimetrin matkan. Toisaalta, jos vaikka kaatuu, niin oletusarvoisesti, pitää tankin pysyä paikoillaan ja mielellään pitää sisältönsä sisällään. Käytännössä takapää nojaa runkoputkien päällä olevien kumitukien varaan ja tankin takapään keskellä on kumihihna jonka tehtävä on pitää tankki sijoillaan. Alkuperäinen hihna on olemassa. Sen pitovoimaa voinen arvostella. Nyt se on sovitettu paikalleen mutta ei oikein vakuuta. Saatan laittaa  vastaavan mittaisen kiristettävän nailonhihnan kumisen sijaan. Pysyvyys on varmempaa.

Satulan ja tankin sovitus: sopii. Satula on korjaamista vailla.

 

Kulmikas muotoilu

Alunperin 850cc moottori oli pyöreämuotoisempi, nyt asennettu on kulmikassylinterinen tonninen, käytännössä noin 950cc moottori. Sopii paremmin ahdettavaksi ja muotoilullisesti istuu muuhun alkuperäiseen ja melko kulmikkaaseen muotoiluun kivasti. Ihmettelisin jos kylillä kuulisin jonkun kommentoivan ettei ole alkuperäinen moottori tuo ollenkaan.

 

Ompeluhommia

Pitää ensin käydä ostamassa uusi nahkaneula, sellainen kaareva, että saan korjattua satulan, enimmäkseen vasemman puolen, kuluneet ompeleet. Oikea puoli, kuvassa yllä, on varsin hyvässä kuosissa. Paksun keinonahan ompelu on hidasta hommaa mutta palkitsee sillä satulasta tullee varsin siisti. Osan ommelvaurioista olen jo korjannut. Toki varasatulakin on hankittu. Vielä tehtaan paketissa. Itse asiassa, tähän pyörään on varsin monet osat tuplana kertyneet vuosien mittaan. Olen ostellut käytettyjä ja uusia varaosia sieltä ja täältä usein sattumaltakin. Aiempaa satulan ompelusta.

Tankin takaosa

Se jää satulan etuosan alle. Satula pyrkii sitä hieman hiertämään niin laitan siihen läpinäkyvää liimakalvoa suojaksi. Myös satulan etuosaan pitää laittaa tukikumit. Vanhat ovat murentuneet maailman tuuliin. Paperikauppaan tulee asiaa suojateipin ostoon.

Uusia ja käytettyjä osia

Monet alkuperäiset kumiosat ovat varsin erinomaisessa kunnossa. Joitakin on tarvinnut uusia kuten tankin kiinnityskumeja osittain mutta alkuperäisvaraosiakin on saanut. Stein Dinse on monta puutetta hoitanut pois päiväjärjestyksestä. Myös TLM on hoitanut osapuutteita ja sieltä tämäkin pyöräaihio on ostettu.

Tankin takakiinnike kokeiluvaiheessa. Kumi on alkuperäinen 80-luvulta. Hyvää laatua.

Ahtimessa kiinni

Sopivasti sattui ahtimen ylimääräiseksi jäänyt kiinnityskorvake sopivalle hollille tankin takakiinnitystä ajatellen. Hieman piti siirtää lattarautavirityksellä kumin alapään sijaintia edemmäs.

Sähköjen viimeistelyä

Sähkökytkennät on tehty mutta testatessa, näin aluksi, oli kaksi varmaa toimintoa: vilkut ja vapaavalo. Päivä ja into loppuivat kesken. Kytkentöjen testaaminen jatkuu...

Digitaalipuoli saa sähkönsä eikä siinä ole isompia erheitä mutta muut releohjatut kytkennät ovat tässä vaiheessa vaiheessa.

Johtimia piti jatkaa sillä johtimet kulkevat nyt hieman eri reittiä kuin alunperin.

Ajovalon sisäpuolinen johdotus ja liittimien naaraspuoliskot.

Ajovalon kotelon takapinnassa ovat sarjaliittimet.

Johtimet liittimineen ohjausakselin etupuolella. Yllättävä hyvässä kunnossa.

Mittariston merkkivalojen johdotus.