Satula on saranoitu
Alunperin jo tehtaalla ja satulan pohjassa on senaikainen tuki kuten voi olla auton nokkapeltiäkin kannattelemassa. Tämän tuen olen päästänyt eläkkeelle ja laitoin jo vuosia sitten automaattisemman tuen: se on peräisin asuntovaunun tuuletusikkunasta. Toimii siten että satulan etureunasta nostetaan ja mekanismi lukittuu haluttuun asentoon. Alaslasku tapahtuu nostamalla lisää jolloin mekanismi vapautuu ja satulan voi laskea alas. Kätevä peli.
Selkänoja
Peräisin amerikanpyörän valikoimista. Jämäkkä, vaikkakin kapeahko selkänoja. Matkustajalle kuitenkin parempi kuin ei mitään.
Tavarateline
Omavalmiste alumiinista ja ruostumattomasta teräksestä. Alumiiniosat pintakäsitelty hapettumista vastaan. Pyörässä on muuallakin runsaasti ruostumatonta terästä. Ruuveista ja muttereistakin suurin osa.
Digitaalinen, ohjelmoitava ruiskutusyksikkö satulan alle kiinnitettynä. Kuvassa näkyy myös satulan puoliautomaattinen asentotuki.
Satula yläasennossa mekanisminsä varassa. Alapuolella, runkoputkien välissä, on ruiskutuksen ja sytytyksen releet ja sulakkeet.
Pyörän julkisivu oikealta. Osa komponenteista puuttuu vielä. Moottori on uusi ja käynnistämätön sekä digitalisoitu toimestani.
Tavaratelineen kiinnitys runkoputkeen ja lokasuojaan oikealta. Lokasuojat ovat ruostumatonta terästä. Lokasuojan kiinnitykseen sorvasin alumiiniholkit. Jos laitan sivulaukut niin holkkeja ei tarvita.
Tavarateline ja satulan takarauta vasemmalta puolen. Kestää isommankin kuorman.
Rakenne köykämiiniä
Lentokonelevyseppien termejä. Tarkoittaa yleisesti kaikkea kevyttä metallia kuten titaania ja alumiinia. Tässä tapauksessa tavallista alumiinilevyä ja -tankoa. Alkuperäinen teline on varsin pieni ja kromattua teräsputkea. Ei kovin tehokas kuljetusmielessä. Tähän on myös kiinnike takalaukulle jos haluaa kuljetusta piilotella.
Huohottimen "hätävaraletku"
Kuvassa näkyvä muoviputki lähtee huohotuskammion pohjasta ja tekee ensin mutkan alaspäin ja sitten runkoputkea myöden pyörän taakse. Koska moottori on ahdettu on luonnollista että huohotustakin on enemmän kun vapaastihengittävässä suurentuneiden paine-erojen vuoksi. Jos käy niin hassusti että huohotusjärjestelmä ei kykene erottelemaan huohotusilmasta öljyä pois tarpeeksi tehokkaasti niin mahdollinen purkaus johtuu letkua myöden takalokasuojan taakse ettei öljy joudu vahingossakaan takarenkaalle.
Selkänoja. On helposti irrotettavissa jos sitä ei tarvita.
Pyörä nosturilla vasemmalta puolen. Komponentteja puuttuu tältäkin puolen.
Verstaallani on uusi kahvinkeitin sekä pesupöytä kaappeineen. Varustelu kesken.
Seuraavaksi satulan viimeistelyä
Selkänojaan arvelin maalaavani nahkamaalilla, vastaavan vaikutelman luomiseksi kuin satulassa, sivut valkoisiksi. Satulan etuosan ja runkoputkien väliin liimaan noin 5 millimetriä vahvan kumilevyn ettei metalli hinkkaa metallia vasten.
Sähköissä pientä epäselvyyttä
Kaikki ei ole ihan yhteensopivaa. Merkkivalojen toiminnassa on sanomista, sivutuen asentokytkimen sijaintiin teen muutoksen tai laitan nykyiseen rakenteeseen vaihtoreleen niin että kun virrat kytkee päälle ja sivutuki on alhaalla niin sivutuen varoitusvalo palaa ja samalla estää startin toiminnan. Se olisi kymmenes rele tässä pyörässä.
Mittariston korotus
Aiheuttaa pientä harmia sillä kahdenkymmenen millimetrin korotus on joillekin vaijereille liikaa. Pitää nostaa tankki pois ja reitittää vaijerit uutta kautta. Myös muutama sähköjohto on tiukoilla. Asia on vain tekemisestä kiinni ja aikaa suveen vielä liki kaksi kuukautta. Eiköhän tässä ehdi vielä vaikka Verstaalla en enää käy kuin kaksi tai kolme kertaa viikossa. Kesällä saattaa olla toisin: Keväällä ja syksyllä viikot Mökillä ja kesä-heinäkuussa koko kuukausi. Muutoin Tampereen suunnalla. Ajatuksena on että suvella ajelisin nyt työn alla olevalla pyörällä Mökille ja sieltä käsin pitkin Etelä- ja Pohjois-Karjalaa kun kerran rajan pinnassa ollaan.
Työkalukoteloa ei ole
Tulppahylsy, varatulpat, pari ruuvitalttaa: ristipää ja suora, kuusiokoloavainsarja. Kiintoavaimia 7, 8, 10, 13 ja 17 millimetriä, joitakin kaksi kpl, pyörien akseleiden akselipulttiavain, kaksi lyhyttä rengasrautaa, rengaspaikkasarja, sisärengas varalle, pihdit, pieni yleismittari, ruostumaton puukko, varavaijerit kytkimeen ja kaasuun, eristysnauhaa, ja muita pikkukaluja ja -osia. Taidan ostaa ns. tavararullan jonka kiinnitän matkustajan selkänojan taakse tai tavaratelineen alle takavalon etupuolelle. Riippuu saatavilla olevan tavararullan koosta.
Muuta tarpeellista muualle
Öljyä puoli litraa varalle. Ei ole vielä selvillä kuluttaako tuliterä moottori ja kuinka paljon. Kulutus pienenee kun sisäänajo on tehty. (500 - 1000 km) Silloin myös RVS-käsittely vaihteistoon ja moottoriin. Aineet on hankittuna.
Ensikäynnistyshetki ensi kuussa?
Toivoakseni. Pitää katsoa virrat päälle kytkiessä mistä savu nousee vai nouseeko? Toivottavasti vain pakoputkista. Sitä ennen pitää sytytys ja ruiskutus ohjelmoida. Ensimmäinen ohjelmointi on ns. valistunut arvaus mutta sen jälkeen alkaa lambda ohjata säätöä oikeaan suuntaan. Tosin kapeakaistainen lambda antaa herkästi kyllästymispisteensä läheisyydessä virheellistä tietoa sillä se kertoo hieman liian rikkaan seoksen olevankin laihaa. Mutta kun sen tietää niin osaa varautua. Käytössäni oli laajakaistalambda mutta se on kadonnut lainaajien matkaan. Kukaan ei ole tunnustanut, vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti