tiistai 13. kesäkuuta 2023

Lähtövalmisteluja ACGR:ään ja paluu

 

Pyörän pesu
Muutama päivä sitten pesin California 1400 GTS:n ja myöhemmin vahasin kevyesti. Muita toimenpiteitä ei ole tarvinnut tehdä sillä edellisestä huollosta ei ole pitkä aika.

Pyörän tankkaus
Sekatankillinen eli puolet RE85:sta ja toinen puoli E95:sta. Reissupäiväksi on luvattu hellettä niin aamupäivä menee tällä ja iltapäivällä tankkaan pelkkää RE85:sta eli moottorietanolia. Etanoli palaa kylmänä niin se ei oikein sovi kylmille säille mutta helteellä oikein hyvä. Eikä siitä tule juurikaan päästöjä. Palamisjäte on pääosin vettä.

Pohjoisessa harvassa
E85 ja RE85-asemia on Oulusta ylöspäin jo melko harvassa. Menoa se ei haittaa. Aina voi tankata saatavissa olevia bensiinilaatuja. Etanolia kuluu enemmän kuin bensiiniä kun taas etanolissa on korkeampi oktaani eli kestää puristusta eikä aiheuta nakutusta. Hintakin on halvempi mutta menee isomman kulutuksen kanssa lähes tasan kustannuspuolella. Korkeaoktaaninen bensiini sisältää eniten energiaa joten sitä kuluu vähemmän. Kaikissa ottomoottorissa käytettävissä polttoainelaaduissa on joukossa eri määriä etanolia. Siitä kertoo lukema tankkauspaikan mittarissa.

Pakkaus
Matkaan pitää ottaa oma majoitus sillä, tapani mukaan, en varaile ennakkoon huoneita. Sellainen lukaali kulkee pyörän takalaukun päällä eikä paina paljoa. Ohessa myös muita mukavuusvälineitä. Telttani on tarkoitettu 5 - 6 henkilölle mutta oikeasti neljä yöpyy siinä mukavasti. Kaksi ylellisesti. Teltassa on seisomakorkeus eikä kulkuaukosta mennessä tarvitse kauheasti kumarrella. Lämpöeristystä eli sisätelttaa siinä ei ole. Jyrkkä harjakulma antaa vedelle kyytiä vaikka kangas selkeästi kastuukin. Sellaista ilmiötä ei ole kuten joissakin kaksikuorisissa teltoissa että hengityksestä johtuva höyrymäärä kostuttaisi teltan sisäpuolelta.

Takalaukun päällä teltta ja telttatuolit. Satulalla makuupussi. Kuva edestäpäin.
 
 
Pakkauksen suositusenergialähde. Tamperelainen perinneruoka ja -herkku.
 
Oikean puolen sivulaukun sisältöä.
 
Oikealla on "huoltolaukku"
Kuvassa vasemmalla näkyy vetoketju jonka takana on varalla tarpeellisia työvälineitä joita voi tarvita jos itsellä tai muilla on teknisiä ongelmia. Oikealla näkyy samanlainen vetskari pienemmässä laukussa. Siellä on hygienitarvikkeita ja muuta tarpeellista pikkutavaraa. Moottorinohjauksen ohjelmointi/vianetsintätietokonetta en ota matkaan. Sitä ei ole kyselty pitkään aikaan. Joskus tietokoneen ohjelmistolla on etsitty vikaa, useimmiten säädetty kulkuominaisuuksia. (Olisi tarvittu tietsikkaa ja Guzzidiagia. Kaksi kysyjää kävi jutulla. Itsellä ei ollut tarvetta. Ilmeisesti oli jotain pikkuhäikkää.)

Asiasta sivuun
Kun tuli mainittua että vikoja on etsitty tietokoneavusteisesti ja löydetty niin sittemmin ei sitä lajia ole juurikaan tarvittu. Ne joilla on 90-luvun ja sen jälkeisiä pyöriä osaavat jo homman. Niitä ei ole enää minulla. 1400 Californiaan on luotto suuri. Ei ongelmia sen jälkeen kuin maahantuoja, tai joku muu, oli tössinyt homman. Siksi sain lähes ajamattoman pyörän hyvin halvalla. Ensin vaikutti haastavalta ja vianhaku tuotti useita vikailmoituksia sarjatöinä. Vika ja ilmoitukset poistuivat poistamalla kaksi nippusidettä. Ajatus ja päätelmä oli ollut oikein mutta tekemisen tulos päinvastainen.
 
Takalaukun sisältöä. Ilmapatjan pakkaus, avaruuspeite ja teltan pöydän alapuoli.
 
Takalaukun kansi takaa. Alimpana teltta. Telttatuolit sen päällä.

Vasen sivulaukku
Käytännössä tyhjä tässä vaiheessa. Sinne tulee kolme vesitiivistä sisälaukkua joissa enimmäkseen on vaatteita ja muuta tarpeellista. Sinne mahtuu tavaraa noin viikon seikkailuun pohjoisessa eli nyt, kun suunniteltu matka kestää vain neljä, viisi vuorokautta, ei tarvita laajaa valikoimaa kamppeita. 
 
Uudelleen pakkausta
Vain hieman muutoksia sekä "lisävarustelua" sillä kaikkea voi tarvita ja tarpeen määrän voi määritellä vasta riennon jälkeen kotiin palattua. Muutamia "tärkeitä" asioita pitää ottaa vielä mukaan. Mukavuustarpeita, sanoisin. Itse asiassa pakkaaminen on kivaa ajanvietettä. Sen voi tehdä hiljokseen muutaman päivän aikana. (Todellisuudessa ei puoliakaan tarvittu. Tanssikengätkin jäivät käyttämättä, tanssiminen kävi ihan yhtä hyvin huopatossuilla.) (Lahtisen Huopaliike, Jämsä)

Etummaisessa pikkukassissa alusvaatteita, keskellä vaatteita yleensä ja takimmaisessa laukussa muuta tarpeelliseksi oletettua.

Oikean puolen sivulaukku pakattuna.
 
Kaikkea tarpeellista
Sisältää hieman työkaluja, sadeasun, telttatarvikkeita ja hygieniatuotteita etummaisessa pikkupussissa. Pussukat ovat jämäkkää tekoa. Keskimmäistä, isoa pussia, ei nyt tarvittu. Päällimmäisenä janojuomia ja paremmat kengät jos vaikka reissussa pääsisi tanssimaan paritansseja. Muistui juuri että sakset puuttuvat valikoimasta. Asia tulee hoidetuksi. Neula ja lankaa on.

Takalaukun sisältö on runsas.
 
Säädettävä tilavuus
Sen kokoa ei tarvinnut kasvattaa. Se kasvaa kolmanneksen lisää tilavuutta kunhan lukitusvivuista kääntelee. Nyt mennään matalimmalla asetuksella. Sininen on makuualusta. Ruskea juttu on saunakamoja ja vaatteita varten, vihreä on tyyny, muovipussissa on puiset telttavaarnat ja punainen on yleiskäyttöinen litium-apuakku ja -käynnistin. Siitä voi ladata kaikenlaisia vermeitä kuten puhelimen, navigaattorin, kamerat joita on kaksi: pikku taskukamera ja ohjaustangossa ns. actionkamera.

"No reservations"
Sillä periaatteella olen tehnyt kaikki mp-matkani. Toki tavoite on ollut kirkas. Joskus on tullut yövyttyä satunnaisessa luksushotellissa, tavallisessa hotellissa, matkailumajassa, tuttavien nurkissa tai, useimmiten, pikku teltassa ja omat eväät. Monissa Euroopan maissa ei saa yöpyä teltassa muualla kuin sille toimelle tarkoitetussa maksullisessa paikassa. Juuri niissä luvattomissa on tullut yövyttyä ilman lupaa. Parhaimmillaan on yöpyminen teltassa ollut upea kokemus. Varsinkin jos on ollut seuraa. Matalia majataloja olen suosinut joissa kanta-asiakkaat kertoivat hurjia tarinoita nuoruudestaan tai kertovat paikoista joita ei löydä turistioppaista. Jalkautuminen kantaväestön joukkoon on aina elämys. Niin pyrin tekemään tämänkin matkan vaikka aika vaatimaton reissuksi. Toisaalta, saman matkan ajaminen Itämeren etelärannalta alaspäin, veisi melko kauas. Isompia kieliongelmia en usko tällä reissulla kohtaavani.
 
Kielitaitoni
Enempi tekniikkaan suuntautuva sillä olen työelämässäni tehnyt työni osin englanniksi sillä ESAn käyttökieli oli se jopa ranskan- ja italiankielisillä alueilla. Nasasta puhumattakaan. Samoin oli osattava englantia kun Horneteja kokoonpantiin. Piirustukset olivat amerikankielellä.
Kielistä taittuu tampereen murre, savo hiljoo ja kovvoo, pohojanmaatakin (Äitee oli sieltäpäin.) ymmärrän vaan en puhu, saami ei suju kuin kirosanoissa, italiaa ja espanjaa niin ettei nälkiinny tai eksy kauheasti, karjalaa ymmärrän jossain määrin ja muualla mennään kirjakielellä. Kuten englanti ja ruotsi joita olen käyttänyt lähinnä politiikka-asioissa tai muunkielisen kumppanin kanssakeskustelun korvaavina kielinä koska keskikoulua käydessä niitäkin piti opiskella. Saksaa ja venäjää osaan vain muutaman fraasin. Nälkiintynyt en kielitaidon puutteen vuoksi ole missään. Espanjan voisi oppia ennen sinne matkaillessa. Monta kertaa on jo käytykin.

Tavoitteita muillakin
Tälle reissulle tulee varsin hyvin väkeä. Oletan. Säät eivät ainakaan isommin haittaa. Uskoisin että muitakin kaltaisiani "satunnaiskäviöitä" saattaa poiketa ihan vain ajamisen vuoksi. Muistanpa erään kokoontumisen Sallan Kelloselän tuolla puolen kesäkuun alussa vuosikymmenet sitten kun lauantaina siellä kävi Guzzeillaan päiväkävijöitä Helsingistä asti. Kuolajoki oli silloin vain osittain vapautunut jäistään. Uimareita kuitenkin riitti. Oluen ja ilman tarjoilulämpötila la. iltapäivällä oli +7 astetta. Poutaa mutta hieman tuulista. Öiksi tuuli laantui ja pakasti. Silloin oli pyöränä entisöimäni 850GT -72 ja kaverini ajoi minun 750 NTX:sääni vuodelta -89. Reissu sujui murheitta paitsi että NTX takaiskareihin lisättiin Kemijärven paloasemalla typpikaasua. Myöhemmin osoittautui että vaimentimen kaasupalje oli vaurioitunut.

ACGR koettu
Väkeä ihan kohtuullisesti. Myös naapurimaista. Ajelin ylhäisessä yksinäisyydessäni neljän Pohjanmaan maakunnan poikki pikkuteitä ja vielä Länsi-Pohjaakin palan matkaa josta käänsin suunnan koilliseen Kemijokivartta. Hienot maisemat ja pikku kylät ihan joen rannan tuntumassa. Tankkaus ja muiden tarpeiden nouto Tervolasta. Tosin poikkesin yöpymässä Oulussa. Eli ensin sinne. Sitten Loma-Vietoseen jossa tapahtuma tapahtui. Kummallekaan päivälle ei tullut rasitusta ajamisesta. 
 
Videotallenteet
Niitä tein ajon aikana. En vain huomannut katsoa suojakotelon linssin siisteyttä. Kuolleita eläimiä oli pilaamassa kuvanlaatua. En ole vielä katsonut kaikkia tallenteita. Joskus syksyisenä sadepäivänä on aikaa siihen ja muisteluun. Äänilevyn eli vinyyli-EP:n ostin juhlapaikalta. Siellä soitti bändi nimeltä De Soto. Kitaristi-laulaja, läskibasso ja rummut. Kuuntelin jo lätyn molemmat puolet: hieno saundi ja kunnon rytke. Sopi oikein hyvin Thorensin levylautaselle ja Ortoperspektan kolmeen kaiuttimeen. Katson saisiko jostain lisää. YT:ssä on video.

Takaisin Tampereelle
Matkaa kotiappäin tuli noin 900 km sillä lähdin majoituksesta koilliseen ja sieltä Ounasjokea myötäillen Rovaniemelle josta kaupungin läpi joen yli ja kohti Ranuaa. Tankkasin ja välipaloittelin. Puolangan kautta Paltamooon ja Kajaanin Shellille tankille ja välipalalle. Juttukavereita on ollut joka kerta kun olen Kajaanin Shellin terassilla istuskellut. Joka paikassa ei oudolle jutella. 
Siitä isoa tietä Iisalmen ohi ja sama tapahtui Kuopiolle ja Suonenjoelle. Ohi vaan. Päätieltä käännytin Californian Rautalammille josta tie vetää hyvin Hirvaskankaalle jossa tankkasin. Nelostien alitse kohti Uuraista js siitä Keuruulle. Tie on hyvässä kunnossa ja sopivan mutkainen. Keuruulta Vilppulan ohi Ruovedelle, pätkä 66:sta itään Jäminkipohjaan, ja siitä oikealle Teiskoon, kotiluolaan Tampereelle. Yhdeksän aikaan lähdin Vietosesta ja iltauutisille ehdin tv:n ääreen. En pitänyt erityistä kiirettä sillä auringonvaloa riitti mitä nyt muutama pieni sadekuuro pesi pyörästä hyönteisten raatoja kahta puolen Rovaniemen. 

Sadekuurot poistivat Lapin vainaat vaan oli noita itikoita etelämmässäkin.

Pakokäyriin palanut muutama hyönteinen ja kaatumarautojen levyihin kertynyt vainautuneita.

Pleksistä näki vielä läpi jotenkin. Toki ajaessa katson sen yli.

Pleksin lippa avusti
Koko matkalla ei tarvinnut kypärän visiiriä pestä tai edes pyyhkiä. Hankkimani ilmanohjain toimitti hyönteiset kypärän yli. Toki öttiäisiä tarttui ilmanohjaimeen ihan riittävästi.

Vahaaja on vahaa levittänyt mutta on jättänyt kiilloittamatta. Nykyään ei saa kunnollista työntekijää edes omaan talliin.

Kotitallin edessä parkissa ajomatkan jälkisessä kunnossa.
 
Matkaa kertyi
Ei ihan kahta tuhatta km edestakaisin mutta puolitoista tonnia meni rikki kirkkaasti. Aina ei ole tarve ajaa suorinta reittiä. On muitakin teitä. Joskus ne muut, pidemmätkin, ovat nopeita koska muuta liikennettä ei pikkuteillä ole riesaksi saakka. Siinä kilometrit vilistää ja näkee maaseutua paremmin kuin valtateillä. Kunhan varoo maatalouskoneita ja hirvieläimiä tiellä.

Kotona lämmintä
Asunto on näillä säillä melko lämmin. Laitoin sähköpropellin tuuppaamaan kuumaa ilmaa ulos lukaalista. Tilalle toivon hieman viieämpää ulkoilmaa. Ero asteissa ei ole suuri. Mutta kyllä se siitä aamuksi viilenee. Onneksi asunnon seinät ovat länsi- ja pohjoispuolella niin päiväaurinko ei kuumenna kovasti seiniä. Onneksi Juhannuksena sataa niin sää viilenee.

En pese pyörää ennen seuraavaa tapahtumaa
Tapahtuu juhannuksen aatonaattona ja päättyy arkeen juhannuksen jälkeen. Sitten pesen jos sää sallii. Sitä varten pitää ensin pari päivää huilailla että jaksaa riekkua Jussina ainakin kolmena päivänä peräkkäin. Prätkäkerhojuttuja porukalla. Nääs.

Kysyjälle tiedoksi
ACGR tarkoittaa Arctic Circle Guzzi Rally. Suomeksi Guzzistien Napapiirikokoontuminen. Vielä tuli yksi kysymys: mikä on Guzzi? Moottoripyörämerkki, vastasin.
 
Vuonna 2024
Sama riento, eri paikassa ja kaakommassa. Tässä suunnitelmia suveksi. Saa nähdä kuinka moni toteutuu...
 
Hankinta muistoksi
Esiintyneeltä bändiltä ostamani ep-levy on hyvälaatuinen ja musiikki menevää vaikka ei liittyne Lappiin juuri mitenkään tyylisuunnaltaan. Paljon on lauluissa lähtemisestä että kulkemisesta. Ehkäpä Lappi on kulkemista varten valkoiselle miehellekin.

Bändin levy Thorensin lautasella ja vahvistimena Salora Ortoperspekta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti