Mökki talviasentoon

 

Rahtausta
Mökkikamat, jotka eivät kestä kylmää ja kosteutta on vietävä lämpimämpiin paikkoihin talvisäilöön. Muunmuassa useimmat maalit ja liimat eivät siedä pakkasta astiassaan ja materiaalit joissa kosteus voi pilata aineen kuten erilaiset laastit sekä herkästi ruostuvat tuotteet ja laitteet.
Lisäksi ne tavarat joilla on käyttöä vakituisasunnossa tai Verstaallani talvikaudella. Pakettiauton perä kulkee matalalla myös kotimatkalla.

Muu talvisäilöntä
Tontilta ja sen lähiympäristöstä löytyy omenia, monenlaisia marjoja sekä sieniä. Pitää olla Rouvan kanssa väleissä ettei tarvitse seitikkisoppaa syödä viimeisenä illallisena. Näihin hankkeisiin en ole isommin puuttunut ja olenkin vedonnut säännöllisesti huonoon selkääni. Kaloja sentään hankin käskemättä vaikkakin ei aina voi kehua saaliin laatua tai edes määrää.

Norminäkymiä tähän aikaan vuodesta. "Ufojakin" näkyy.

Sieniä kypsymässä. Näitä vaikuttaisi riittävän metsässä vaikka kuinka.

Kala söi harvakseltaan mutta saalista tuli sen verran että kahdelle syntyi lounas.

Isommista kaloista ei ole kuvia
Heittouistimen viskominen vesistöön on sen verran mukavaa että aika kuluu rattoisasti ja hyvällä säkällä tulee kalaa ihan syötäväksi asti. Kuvassa ensimmäinen ahven. Toista ahventa ei tullut mutta tulikin hauki.

Saunan hormin alapää.

Tuhkaimurilla
Sillä lähtee kätevästi töryt, noet ja hormista irronneet laastinkappaleet tuhkaluukusta käsin. Hormin pohja on näköjään muutamalle perhoselle ja toukalle ollut viimeinen määränpää.

Ulkotyöt
Tavarat mitkä eivät lähde matkaan jäävät Mökille kuten suurin osa työkaluista koska olen kerännyt, perittyjen tavaroiden oheen, kohtuullisen pätevän työkaluarsenaalin. Mutta sellaiset koneet kuten hitsauskone tai kompressori on kuljetettava pakettiautolla paikalle mikäli tarve on.
Juuri nyt eivät ulkotyöt kiinnosta sillä siellä myrskyää. Aamulla satoi vettä oikein kunnolla ja sähkötkin olivat lyhyesti poikki pariin otteeseen. Kala, ehkä, söisi mutta pitäisi heittää uistinta vastatuuleen joten homma ei sujuisi kovin hyvin ja tuuli tarttuisi siimaan. Tänä suvena vetivät paikallisen sähkölaitoksen maakaapelin noin sadan metrin päähän. Siitä loppumatka ilmajohtona. Saattaa olla että sillä välillä tapahtuivat myös sähkökatkokset. Toinen vaihtoehto voi olla että jossain muualla tapahtui maadoittuminen ja verkon automatiikka katkaisi virrat varoiksi isommalta alueelta. 

Myrsky
Kaunista katseltavaa vaan ei osunut lahdenpohjukkaan kunnolla. Puista irtosi miljoonamäärin neulasia, käpyjä ja lehtiä. Niistä selvisi katuharjan voimalla. Varpu-myrsky oli joustava näillä seuduin eikä ihmeempiä vaurioita ilmennyt.

Päätoimet
Vesipumppu lähtee lämpimään säilöön ja vesijohto vedetään maalle ja tyhjennetään. Loputkin ulkokalusteet laitetaan suojaan ja peitellään ne jotka jäävät ulos. Maaleista ja muista pakkasaroista laitteista tai materiaaleista jo mainitsinkin. Sähköt katkaistaan lähtiessä. Viimeinen lukitsee ovet. Mökille ei jää, käytännössä, mitään sellaista joka kiinnostaisi ketään ansiomielessä. Vanhoja kamoja on mutta ei niin vanhoja että olisivat arvokkaita kuin käyttäjämielessä.

Linnunpöntöt
Kahta mallia: pikkulinnuille ja hieman isommalle eli sorsalinnulle joka on pönttöpesijä. Ainut lintupariskunta, toistaiseksi, joka ei ole pönttöä hyväksikäyttänyt. Toisaalta, ei tällä järvellä, paikallistiedon mukaan, ole telkkä ilmiantanut itseään. Muut pöntöt ovat olleet tarpeellisia. Jotkin harvemmin mutta kaksi on ollut jokavuotisen toimen alla. Yksi pönttö on jo ollut kauan mutta on asennettu niin korkealle että sen puhdistaminen ei ole mahdollista. Pitäisi olla pitkät tikkaat.

Muuttolinnunpönttö: sen sijainti oli tiheässä kuusikossa eikä siinä ole vuosiin ollut kuin yksi pesintä. Nyt se siirrettiin avoimenpaan maastoon. Keväällä näemme onko suosiota.

Toiseksi ahkerin pesintäpönttö. Ei ihan joka vuosi mutta usein kuitenkin.

Kauan sitten laitettu edesmenneen tahon toimesta on pönttö oik. ylhäällä. Sen siivoamista ei ole suunniteltu vaan jätetty linturaukkojen riesaksi kaikkine syöpäläisineen jotka pöntöissä mielellään asuvat ja rassaavat isäntäeläimiään.

Mökkitontin suosikkipönttö. Jokavuotinen pesintä toistaiseksi. Pöntöt, useimmat, ovat laitettu miljoona linnunpönttöä kampanjan innostamina. Mukavaa kun linnutkin sen tietävät.

Telkänpöntön lentoaukosta erinomainen vesistönäkymä. Helppo on kalareissulle lähteä.

Telkänpönttö puussa. Myös sisustus on uusittu. Olen saanut ymmärtää että pitää olla pöntössä hieman pesämateriaalia valmiina. Pönttö kestänee vielä pitkään vaikka odotusaikaa kestäneekin. Naapurin ukko kotitaloyhtiöstä tämänkin pöntön veisteli.

Jos pöntössä on pesitty

Se pitää ihmistoimin siivota eli poistaa pesärakenne syksyllä jonka lintupari on raatanut. Tällä vältetään saivareiden säilyminen ja lisääntyminen. Linnut ovat terveempiä. Onko se sitten luonnonmukaista, sitä en tiedä. Kyllä loisillakin on tarkoituksensa. Pitänevät muiden eläinten populaatioita kurissa. Elämän karu realiteetti

Makkaranpaistosää näytti tältä myrskyn jälkeen.

Sytytys oli jossain määrin pielessä. Nuotion pohjalla oli vettä.

Kun aikansa kohentelin niin kuivat koivuklapit sain palamaan ja

makkaraillallisen sittemmin valmiiksi. Minäkin siis puutun talouden ruuanlaittoon.

21.09 ja tähdetön yö ja +18 klo 21.30, Hanhijärvi, Enonkoski

Kuuskytviissynttäripäivääni juhlittiin anopin ja Rouvan isosiskon kanssa kahvipöydän ääressä. Sitten saunottiin ja hiukan juhlittiin. Tosin vain Rouvan kanssa kahden. Pidot paranee kun väki vähenee. Istuskeltiin pitkään terassilla ja katseltiin kuin tervavalkeat voittivat auringonvalon. Puoli pulloa Torresia tuhoutui siinä. Aiheesta tulee kuvia mutta vasta päivän, parin päästä...

Sitä ennen muuta.

 

Lähtötohinan yhteydessä nostimme Tyynelän portaat kuivumaan talveksi.

Tuskin enää ennen talvea

Matka on sen verran pitkähkö Mökille että ei tule ihan päiväseltään käytyä. Mieluimmin viikko, vähintään. Joskus, ajanpuutteen vuoksi, vain viikonloppu. Se sitten meneekin puuhasteluun kokonaan. Oli sitten kevät tahi syksy. Siksi toimenpiteitä on tehtäväksi vielä lähtöpäivän aamunakin kuten juurikin laiturin eli Tyynelän järveen laskevien portaitten nostaminen. Vielä olemme jaksaneet ne nostaa mutta olen suunnitellut myös kätevän nostolaitteen jos nostajien voimat eivät riitä. Siitä myöhemmin.

Tavarat ja kalusteet siirretty sisätiloihin ja muut peitelty sääsuojiin. Vasemmalla näkyvä näre muuttuu polttoipuiksi lähivuosina.

Tontti on mustikkatyyppiä

Toki puolukkakin jaksaa kasvaa lähempänä rantaa. Mutta varsin vehreä. Auringonvalon ja varjon suhde lienee hyvä sillä muuiden maanpeittokasvien ohella paljasta maanpintaa ei näy juuri missään lukuun ottamatta vakiintuneita reittejä. Tontti on myös, nykyään, osin esteetön. Vain lyhyemmät reitit kulkevat portaita hyödyntäen. Portaita on sekä mökin ylä- ja alapuolella. Varustettu kaitein. Tasamaata ei ole.

Metsän karsintaa

Jotkin näreet kasvavat varsin nopeasti ja lisääntyvät muutoinkin jos ei perkaa, kaada ja karsi vuosittain muutamia puita pois. Tontin metsittyminen on uhka sen kunnolle. Metsä kun ottaa omansa jos ei hoida asiaa. Yllä olevan kuvan kuusennäre saanee lähdön lähivuosina. Joka vuosi pieniä kuusenalkuja pitää repiä kuntasta irti. Tontti olisi viimeisen 15 vuoden aikana kasvanut umpeen. Toisaalta, viisaasti kasvattaen ja karsien, tontilta saa melkoisen määrän polttopuuta per vuosi. Pätkiksi, halki ja pinoon kuivumaan. Toki, pääosa, polttopuusta tulee muualta sillä tontilla ei kasva koivua riittävästi että sauna- ja takkapuiden tarve tulisi tyydytetyksi.

Jatkuu...