Syyskauden -23 henk.koht. päättäjäisajelu, kai

 

Otin alle 1400 Californian
Mitään suunnitelmaa ei ollut. Ajelin kestopäällysteteitä Ylöjärven kautta Viljakkalaan, paikalliseen bistroon (A-oikeudet ja muutenkin mukava välipalapaikka.) ja sieltä Luhalahden kautta Sisättöön. Siinä alkaa hyväkuntoinen soratie joka on jo vuosikymmenten takaa tuttu ja sitä on vain noin parikymmentä kilometriä. Naatiskelin Guzzin hyvästä väännöstä mutta silloin tällöin luistonesto aiheutti tyypillistä nyintäänsä. Se siis on herkempi luistatukselle kuin minä.

Aika vähän kuvia
Ajaminen houkutti ja pikkutiet "pakottivat". California käyttäytyy erittäin nätisti irtosorallakin. Ei tarvitse pelätä että renkaiden pito sorallakaan pettäisi sillä otin luistoneston pois ja kaasulla ohjuttelin menemään mutkissa. Suuri paino ei helposti irtoa tiestä. Varsin harvassa paikassa vauhti ylitti 100 km/h sillä kyseisen tien muodot eivät olleet muistissa kun viimeksi teini-ikäisenä ajoin moottoripyörällä ko. tien osittain ja käännyin silloin jostain risteyksestä Seitsemisen suuntaan. Ajokkina silloin 125cc 2.syl. RD-Yamaha. Pikkuveli kyydissä. Alue on sisällä lohkossa Viljakkala, Ikaalinen, Parkano, Ylöjärvi ja sisältää harvakseltaan teitä. Silti varsin monia niistä on tullut ajeltua mutta enimmäkseen autoilla. Se vaikuttaa siten ettei muista missä kaikkialla on tullut ajettua. Mutta jos ajaa tai on ajanut moottoripyörällä niin muistaa paremmin. On ikäänkuin tuntuma maisemaan.

 

Paikka on tunnettu city. Polttoaineen jakelu, yleiskorjaamo ja kahvio. Täällä tehdään kaikki. Paikalliset kerääntyivät joukolla ihailemaan Italian Ihmettä...

Yllä kuvattu paikka

Löytyy Parkanon ja Viljakkalan väliltä. Jos on aikaa niin voi lännestä eli Etelä-Pohjanmaalta päin tullessa kääntyä muutama kilometri Parkanon jälkeen vasemmalle ja jatkaa tätä reittiä josta saapuu Viljakkalaan ja voi jatkaa Ylöjärvelle tai Hämeenkyröön. Voi poiketa myös Kyröskoskella. Kyröskoskikin vaikuttaa pitkästä aikaa vilkkaammalta kuin aikoihin. Siellä oli yksi nuoruuteni talviaikainen menomesta ja toinen heti kun kesäkausi alkoi Hämeenkyrössä. Suurlava oli nimenä. Nyt ei ole enää kuin hiekkainen parkkipaikka. Paloi. Syyllistä epäillään vieläkin.

 

Vanhan tien kivinen kaarisilta häämöttää. Paikalliskäytössä edelleen.

 

Ammattityötä jota ei enää ole

Kaarisiltoja, kivestä tehtyjä, on alueella useita. Tässä kohtaa kaksi peräkkäin koska joki/puro on kaksivirtainen tällä kohtaa. Osaa silloista on vaikea tavoittaa sillä ovat jääneet pääteistä sivuun tai, jopa, sortuneet. Inkulan silta sentään, tunnetuimpana, on olemassa. Nykyisen sillan sivussa. Korkeuseroa on merkittävästi. Sunnuntaiajelulla voi käydä vilkaisemassa jos kuva ei riitä. Maisemia riittää kyllä. (Saa nähdä kauanko kuvalinkki on voimassa.)

Tiedottomuutta, toistaiseksi

Yllä ja alla näkyvät kuvat ovat lähellä Petäjärveä, yläjuoksulla, Poikeluksentien varressa Sisätön ja Juhtimäen välillä. Lieneekö tämä vesistö Liesijoki? Lähtökohtansa on Liesijärvi lähellä Luodetta. Olisi pitänyt kysyä lähistön maatalosta. Oli liikaa intoa ajaa...

Pienen kosken suvanto. Tämän seudun vesistöt, pääosin, päätyvät Kyröskoskelle.

Siinä kuvat

Muita kuvatuksia en ajoinnossani tullut ottaneeksi. Palailin Uutta Kuruntietä Ylöjärvelle ja sieltä pikkuteitä Siuroon. Siellä oli kavereita kahdesta Kerhosta: H-D Tampere chapterista ja paikallinen Guzziharrastajien ryhmä sekä kaksi Guzzistia omasta kerhostani LCRmc:stä. Kahvittelua ja jaskanpauhantaa monista ajankohtaisista asioista kuten mitä vaivaa kelläkin on ollut milloinkin ja nyt ja miksi joku ei ole tullut: onko jotain tullut? Pyöristäkin puhuttiin, vähän. Parikymmentä vuotta sitten jopa kinattiin pyörien suhteellisesta parhaudesta.

Jos juttua ja bensaa piisaa...

Lisää paikallismatkailua tulossa. Ajoneuvona on silloin California 1000 Adamant. Siinä ei tarvitse edes sivutukea kun pysäköi. Riippuu säistä ja fiiliksistä. Nyt, kirjoittaessa tätä, on vielä into päällä. Saa nähdä koska unijukka heittää soraa silmiin.

Ilmoja pitelee...

Tätä lisäystä kirjoitellessa vielä syyskuun loppupäiviksin on ennustettu ajosäätä. Hyödynnän sitä ja rahtaan yhden polkupyöristäni Triken kyydissä Kerholle parinkymmenen kilometrin päähän. Silloin kun ajan viimeisen ajokauden ajon niin ajan jalkovälikoneella takaisin kotiappäin. Matkalle osuu sopivasti neljä pubia. (Tai kuusikin mutta pitäisi hieman tehdä lisämutkia.)

Hyvää säätä tänäänkin

Eli 26 syyskuuta. Lähdin California Adamantilla Verstaalle ja matkalla tankkasin sillä loppuviikolla on bensa kalliimpaa. Ennen lähtöä kuormasin tavaratelineelle Jaquar polkupyöräni ja vein sen Kerholle odottamaan sitä päivää kun vien C.A:n Kerholle talvisäilöön. Siihen pitää talven aikana tehdä 200.000 km huolto. Siis hieman laajempi. Öljyt vaihtoon kaikissa kohteissa. Eli viisi eri öljynvaihtoa mutta neljä eri öljyä. Takapään iskunvaimentimet eivät tarvitse vielä uusia öljyjä.

Öljyt ei lämpene

Ajoi hiljaa tai kovaa niin 20W50 Valvoline ei lämminnyt kuin 65 asteeseen asti. Kovin käy kylmän puolella. No, ei tätä riemua riitä kuin pari päivää enää. Toki senkin jälkeen voi ajaa eli alkaa ns. välihousukelit. Jaquar saa ajaa minut sen seitsemän baarin kautta kotiin nukkumaan. Eli perinteinen ajokauden henkilökohtainen päättäjäinen. Pitää laittaa jotain näyttävää ylle murheenkarkoituksen kunniaksi.