Viihdyttävää lukemistoa
Paksu kirja niin ei yhdessä yössä lopu. M.A. Nummisen omaelämänkerta, osa 1 kyseessä.
Sisältää myös kuvia. Olin vielä pieni poika silloin kun M.A. aloitti toimintansa (kansan)kulttuurin parissa. En tässä kerro sisältöä sillä sen pitää jokainen selvittää itselleen jota kirja ja henkilö kiinnostaa. Tiedän että kaikkia ei kiinnosta. Oletan että se on myös hänen tavoitteensa.
Olen huomannut että joillekin hän on yhdentekevä, eräille inhotus vaan joillekin innoitus. Tuttavapiirissäni on useita faneja. Joillekin hänen poliittinen sunntautumisensa, eritoten nuorempana, oli vastenmielinen. Ei suinkaan kaikille, varsinkin niihin aikoihin. Itse olen seurannut tietyllä huvittuneisuudella hänen juttujaan. En ole varsinainen ihailija mutta mielenkiintoinen elämä hänellä joka tapauksessa on.
Vasta vuodessa -71 ja kirja jo noin puolivälissä
Painottuu, näin tietämättä vielä loppukirjan sisällöstä, ilmeisesti, juuri nuoruuteen. Jo silloin hän löysi oman lauluäänensä muun erikoisuuden ohessa. Kerron tähän lisää kunhan saan edettyä lukemisessa. En lue nopeasti. Mietin kirjoitettua, toisinaan, eri näkökohdista. Toistaiseksi en ole törmännyt yllätyksiin. Johtunee siitä että kakaruudestani asti on häntä näkynyt ja kuulunut julkisuudessa. Koska kirja on numeroitu ekakaksi niin toka lienee tulossa. Mitenkähän pitkäikäisiä nuo Nummiset ovat?
Arvosteluni kuuluu perästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti