Ei kovin pitkä reissu
Lähdin Tampereelta California Adamantilla 9-tietä, joka on Pirkamaan vaarallisin ja ankein tieosuus, Orivedelle Orituvan ABC:lle. Siellä olivat muutamat herrasmiehet Mämmilän motoristiporukasta. Juttua olisi riittänyt vaikka pidempäänkin mutta auringon laskiessa ja kellon käydessä iltaa kohti lähdin sieltä ja jatkoin taivalta Aitolahteen Viitapohjanraittia. Aluksi on huonoa asfalttia ja yhtä huonoa soratietä jatkossa. Pysähdyin Peräjärvellä ottamaan muutaman kuvan ja jatkoin Aitolahdelle jossa oli muuttolintuja yöpymässä Sorilanlammella. (Aitolahti oli lyhytikäinen kunta: erotettiin Messukylän pitäjästä 1924. Se oli aikoinaan itsenäinen mutta liitettiin Tampereen kaupunkiin 1966. Teiskolle, muinaispitäjälle, kävi vastaava liitos Tampereeseen 1972.) Molemmissa kunnissa oli ja on sukulaisiani ja sukuhaudatkin. Vaikka kotipaikkani (syntymä-) on toisella puolen Näsijärveä. Muinoin vedet olivat tärkeitä liikkumisväyliä. Vielä löytyy sen aikaisia kirkkoveneitä. Vanhat ihmiset puhuivat kun kirkkovene oli kaatunut vuonna kivi ja kirves myrskyssä kirkkomatkalla. Senjasen sukulaisia oli hukkunut. Salaa kuuntelin pikkupoikana. En osannut edes järkyttyä. Jäi kuitenkin muistisolukkoon. Teenpä kuvausmatkan kotikylille kunhan säät antavat myöden ja California Adamantin moottoriöljynlämpö olisi edes kohtuullinen.
Metsissä lunta ja järvissä jäätä
Tiet sentään sulana. Routakuoppia ja "läpiä" tiessä. Rapa lensi paikoitellen. Pyörä toimi odotetun hyvin. Mikäpä juuri huolletulla pyörällä on ajellessa. Tavaratilat pitäisi olla ihan täynnä tai tyhjät sillä niissä olevat tavarat kolisivat kuoppaisilla osuuksilla. Tankkilaukkua en käytä mukavuussyistä. Tavaratilaa trikessä on kaksi luukullista koteloa katteen alla ja takana alhaalla tavanomainen muovinen takalaukku sekä katteen takaosan päällä tavarateline. Sen puulistat pitäisi öljytä. Taitaa onnistua kohtapuoliin kun ei ole oikein ajosäitäkään. "Veneöljyä" pitää huoltohommiin hankkia.
California Adamant 1000 ja Peräjärvenperä.
Peräjärven kallioleikkaus, yksityiskohta.
Peräjärven kallioleikkaus. Kaide lienee liioittelua.
Peräjärven länsipää.
Järviä paljon
Mutta ei tämän tien varressa mutta puroja on. Laakson mitalta ja melko vuolaita tähän aikaan vuodesta. Hieman pohjoisempana on pidempi järvien ja purojen ketju. Samaa vajoamaa kuin Näsijärvestä itään pistävä vuono Matehinen. Suosittua ja melko vaativaa retkeilymaastoa.
Vuonon perällä oli, aikoinaan kyläkauppa ihan rannassa. Sieltä kävin, kavereiden kanssa, moottoriveneillen, hakemassa jäätelöt. Se ei ihan kaikissa senaikaisissa pikkukaupoissa ollut mahdollista kun piti olla kylmäkone. Eikä taatusti oltu saatu kotoa lupaa Koljonselän ylittämiseen. Vain Kyrönlahdella oli lupa melskata. Sen pohjukassa oli kioski josta sai myös jäätelöä. Kauppakin oli mutta ei siellä tarvinnut käydä. Kyrönlahti lienee saanut nimensä siitä että muinainen talvitie vei sen pohjukasta kohti Hämeen Hälläpyörää eli nykyistä Kyröskoskea jossa oli myllypalveluja viljan jauhoiksi saamiseksi.
Joutsenia Sorilanlammella. Ylempänä nuori ja levoton yksilö.
Kokonaismatka
Hiukan alle 100 km. Reitti oli tuttu jo menneiltä vuosilta eikä Pirkanmaalla montaa tietä olekaan joita en olisi ajanut. Joitakin paikallis- ja metsäautoteitä, ehkä. Aikanaan katuenduroillani (65TT, 750NTX, Quota1000. ym.) niitä kävin pöristelemässä että sain vauhdinhimon kuriin.
Omat tyypilliset ajelureitit alueella
Kyrösjärven pohjoispuoli, kuten Inkulan vanha ja uusi silta sekä koko reitti Parkanon kulmille asti on varsin viihdyttävää kallistella.
Ylöjärveltä Hämeenkyrön kautta Siuroon useita risteäviä reittejä, Tampereelta Nokian kautta Siuro - Jumesniemi - Kyröskoski (Toisinaan koskinäytöksiä.) - Viljakkala (Hyvä Bistro kylänraitilla kahvitteluun päiväseltään. Viikonloppuisin pidempään on pystybaari auki. Paikallisen bensiksen kahvio on auki, arkisin, myöhempään.) - Karhe - Mutala tai vaihtoehtoisesti Kyrönlahden kautta. Pääosin asfalttia mutta on myös mukavia sorapätkiä. Mutalassa, Kuruntien varrella, on ravintola. Ja sitten nämä Teiskon puolella olevat baanat. Myös Kangasalla on mukavia reittejä muumuassa suoraan Päijänteen rantaan asti tai Kangasalta vanhaa tietä Orivedelle. Jälkimmäisestä taas aukeaa useita eri pätkiä eri suuntiin. Isoja ja pieniä teitä. Esimerkiksi tie 3413 on maisemiltaan varsin näyttävä ja vie Juupajoelle. Sieltä pääsee mutkatietä kantatie 66:lle. Ruoveden satamassa on laadukas ravintola tai kyytiläiselle oluet laivaravintolassa. Likeisessä saaressa on majoitusta.
Etelä-Pohjanmaalle päin
Kurusta Kihniöön on huono päällyste. (Alkumatka hyvää Parkanontietä) Ei haittaa endurokuskia mutta matkapyörällä keskinopeus laskee. Kyliä ja palveluita tosi harvassa. Kihniöltä Etelä-Pohjanmaalle päin tiet ovat varsin laadukkaita. Jopa upeita mutta niin tasaisia.
Satakunnan suunta
Jos on Satakuntaan asiaa niin sinnekin päin pääsee. Ikaalisista mutkatie Jämijärvelle maisemia katselemaan hieman korkeammalta. Myös näkötorni löytyy. Samalla voi seurata paikallisten lentokenttien toimintaa. Lähistöllä on myös varuskunta Niinisalon puolella. Kankaanpäässä on palveluja ja kuuluisa Kuninkaanlähde hieman syrjempänä. Tiedän myös ne lähteet joista matkakirjat eivät kerro. Myös Kylpylä löytyy Kankaanpäästä. Ravintola on kohtuullinen.
Päijänteen takana
Toki pitää oikoa. Se tarkoittaa pitkää harjujonoa joka jakaa Päijänteen etelään ja pohjoiseen. Pulkkilanharjulla ei ajeta kovaa jos on nätti sää. Joitan palveluja löytyy kuten ravintola ja hieman enemmän koilliseen on kioski. Näitä reittejä riittää Saimaalle saakka ettei tarvitse vahingossakaan etukumia tuupata yksi- tai kaksinumeroisille teille.
Meikäläisen reitti Karjalaan
Pohjoinen Salpausselkä eli pikkuversio Salpausselästä. Helppo löytää sillä se "kulkee" samalla tavalla muutaman kilometrin pohjoisemmassa. Lähtee Vääksystä ja päättyy Savitaipaleen jälkeen Lappeenrannan keskustaan. Saa ajaa erinomaista harjupohjaista ja sileää asfalttia lähes ilman muuta liikennettä. Matkalla on runsaasti palveluita.
Säitä odotellessa
Pitkäaikainen ennustus tarjoaa loppukuuhun jopa kahtakymmentä +astetta, näillä ajoin, mutta sateita voi olla. Voi tulla mukava Vappu. Rairai. Tampereellahan Työväen Vappu on suuri tapahtuma. Edelleen siellä kulkee vanhalle viinalle tuoksuva vappumarssi puolenpäivän tietämillä punalippuineen. Katsoa sekin pitää. Lapsena meidät veljekset lähetettiin, toisinaan, katsomaan Ylöjärven vappumarssia keitä siellä oli marssimassa ja ketkä eivät. Vanhemmat eivät käyneet koskaan katsomassa. Enkä minäkään sittemmin, saati marssimassa. Juhlahan on varsinaisesti aattona ylimmillään. Pitäneeköhän mennä Vanhan Montun terassille etkoille? Maassamme lienee tämä etuottoinen juhlinta varsin tyypillistä. Kaupungille pitää lähteä jos ovat säät kohdillaan.
Näkyy huonosti mutta digimittarissa on tämän kevään ennätyslukema, 70C.
Ajokamppeet
Keskimääräistä enemmän toppavaatetta yllä. En palellut paitsi sormenpäät soratieosuudella vaikuttivat viileiltä kun piti kahvoja puristaa. Pysähdyin valokuvaamaan niin siinä taas lämpenivät. Lähtiessä, iltapäivällä Tampereelta Orituvalle, oli lämpötila ylellinen 10 astetta mutta paluumatkalla kyseistä rotkolaakson pohjaa ajellessa lämpötila putosi alle viiden asteen. Viima alkoi hieman tuntumaan. Pysähtelin kuvaamaan eri kohteita joista yllä muutama. Nyt, iltasella, vaikuttaa siltä että saattaa olla kuumetta. Rouva sairasti menneen viikon. Kai se on nyt vuoroni.
Liian viileänä
Moottoriöljy kävi, rajoitusten mukaan ajettaessa 35 - 55 asteen välillä. Ei tee hyvää moottorille. Vasta moottoritiellä asuinpaikkaa lähestyessä lämpötila nousi yli kuudenkymmenen mutta ylinopeutta oli silloin. Naapurisopua heikentävästi kaasuttelin tallin edessä sen verran että öljyn lämpötila nousi hiukan yli 70 asteen. Taidan pitää tauon ja ajaa vasta sitten kun ilman lämpötila ryhtyy pysymään 15 asteen yläpuolella. Ei viitsisi "uutta" moottoria kiusata. Uutta ovat männänrenkaat, kevyemmät venttiilit ja venttiilinohjureihin asennettu "linerit" eli voitelukanavilla varustetut holkit. Sisäänajon tein osille jo viime vuonna. Muut osat ovat varsin kelvollisia. Käynti nättiä helinää.
Lisäaineistus
Perävaihteessa Molykote A-dispersio, vaihteistossa vaihteisto-RVS ja moottorissa moottori-RVS. Ei jokaisessa öljynvaihdossa mutta silloin tällöin noin joka kolmas kerta. Pitää toiminnan liukkaana ja melun vähäisenä. RVS kannattaa laittaa kohteeseen silloin kun on oikein lämmin sää ja voi ajaa suurella kuormituksella joka vaihteella pitkähkö reissu. Köröttelemällä aineesta ei ole isompaa apua.
Kylmänä käynnin haittoja
Ei erityisessä järjestyksessä:
Moottorin ja voimansiirron sisäinen kitka korkea.
Kitka nostaa polttoaineen kulutusta.
Kaasutinmoottori ei osaa säätyä lämpötilan mukaan.
Öljyyn, erityisesti sadesäällä, kertyy helposti vettä.
Vesi ei erity (haihdu) pois öljystä kunnolla alle sadan asteen.
Vesi öljyn seassa muodostaa emulsiota joka voi tukkia huohotusjärjestelmän.
Vesi-öljyemulsio ruostuttaa metalliosia.
Tapahtuu kulumista, erityisesti ilmajäähdytteisessä, koska kylmässä koneessa välykset ovat isoja tai liian pieniä.
Em. syistä polttoainetta kuluu tarpeettoman paljon.
Öljynvaihtoväli lyhenee.
Kevyt kansiremontti
Venttiiliohjureiden välys aiheutti ennen korjausta karkeaa ja kolistavaa käyntiä. Suosittelen muillekin paljon ajetun Guzzin sylinterikansien remonttia. Ei ole erityisen työläs. Kansien huollon toimitti Tammer Diesel kohtuuhintaan. Vein kannet irto-osina kunnostettaviksi uusein venttiileiden kera. Uudet, kevyemmät venttiilit ostin Jussilta kun häneltä ne olivat jääneet yli. Väljät venttiiliohjurit päästävät moottoriöljyä lävitseen joka karstoittaa venttiilinvarren ja -lautasen. Tilanne vain pahenee. Huolletuilla kansilla menee taas seuraavat 100000 kilometriä. Ehkä enemmänkin. Tässä jutussa esiintyy syy kansiremontin tekoon hieman myöhemmin. Talvi on hyvää aikaa huoltaa ja korjauttaa ajoneuvojaan. Moottoriin, perävaihteeseen ja vaihteistoon olen tehnyt RVS-käsittelyt.
Moottoriöljy
Lienee hieman liian hyvää koska lämpötila ei nouse tuon korkeammalle kun ulkolämpötila on alle 5 astetta ja ajaminen köröttelyä. Kylmä öljy aiheuttaa kulutusta kasvattamalla vastusta. Taitavat olla enemmän kesäöljyjä nämä Valvoline-tuotteet. Muutoin olen ollut tuotteisiinsa tyytyväinen jo vuosikymmeniä. Uudemmissa pyörissäni olen käyttänyt niihin suositeltuja synteettisiä esteriöljyjä kuten Motul-merkkistä moniasteöljyä moottoripyöräkäyttöön tarkoitettua. Näissä vanhoissa vanhan liiton mineraalia kuten mainittua Valvolinea. Molemmista löytyy muutamia eri viskositeettejä.
Yksi havainto
Takavalojen toiminta ei ole normaalia: kun laittaa vikun päälle niin parkkivalot vilkkuvat, molemmin puolin, samaan tahtiin. Eivät toki sammu mutta kirkkaus vaihtelee. Taitaa olla maadoitusvika. Pitää katsella liittimet ja maadoitusjohtimien liitokset runkoon kuntoon.
Loppuviikon ajot
Tuskin tapahtuu. Olin aikeissa matkustaa viikonlopuksi C. Adamantilla Espooseen tapaamaan tuttavia mutta taidan perua. On hieman flunssainen ja kuumottava olo vai olisiko vain kylmässä kevätsäässä ajaminen aiheuttanut elimistössäni vastareaktion? Odotellaan, parissa viikossa säät lämpenevät, todennäköisesti.
Ei ollut ihmeempää tautia
Mutta ajokelejä ei ollut senkään vertaa. Kyllä se suvisää sieltä tulee. Säästyypä bensarahat myöhempiin rientoihin. Ainakin Keski-Suomeen pitää ajella vilkunlasin ostoon. Myös samoilla seuduilla tekee eräs tuttavani muuttoa. Jos vaikka jeesaamaan. Kokemuksesta tiedän että muuttohommissa ei ole liikaa väkeä.
Mielenkiintoista
Tein California 1400 GTS:ään Ison Huollon syystalvella. Siinä olikin tekemistä. Kerholla epäilivät tuleeko valmista lainkaan. Vikoja en löytänyt mutta puhdistamista, voitelemista sekä käyttöaikansa suorittaneiden osien vaihtoja kuten laturin hihna. Voitelukohteet voitelin ja niitä olikin runsaasti. Huolto-ohje on hyvin perusteellinen. Rengaskauppaan tulee asiaa. Eturengas on jo lähellä kulumamerkkejä. Takarengas on vielä kelvollinen.
Mökillekin pitää mennä pyörällä
Sattui niin että kevään mökkillemenomatka sattui samalle päivälle kuin Guzzikerhon molemmat ajelutkin. Koska Mökki on idässä niin pyrin osallistumaan Etelän Guzziporukan ajeluun joka, osin, siihen suuntaan viittaa. Pohjoisen ryhmä vierailee Pietarsaaressa. Kahteen ei repeä. Puheen sorinaa ja pullakahveja...
Pohjoisen porukkaa näkenen Taivalkoskella myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti