Sivut

tiistai 28. toukokuuta 2024

California 1400 GTS Vakionopeussäädin häiriköi


Moottoritiellä
Siellä on hyvä ajaa vakionopeudella. Yleensä se on noin 105 km/h mittarissa Tampereen läntisellä kehätiellä. (Rajoitus sata km/h) Etelään vievällä Kolmostiellä, jossa rajoitus on 120 km/h, pitää laittaa lukemaksi 130 ettei ole jaloissa mutta säästyy ohittelulta. Tänään, ensimmäisen kerran tällä kaudella, kokeilin laittaa vakionopeuden päälle. Toiminnon käynnistys kyllä onnistui eli järjestelmä aktivoitui. Sen jälkeen pitää vielä painaa kerran että sen hetkinen nopeus tallentuisi ajonopeudeksi. Jälkimmäistä ei tapahtunut. Kaikki tämä on yhden ja saman napin takana paitsi lisäksi vaihteen asentokytkin, jarru ja kytkinvivun asentokytkin samassa elektroniikkapiirissä. Noin parikymmentä kilometriä oli moottoritietä ajettavana. Lopetin yrittämisen vakiolle koska liikenne hieman ruuhkaantui. Loppukilometreillä ajettiin taas satasen pintaan. Painoin vakkarin päälle ja se, yllättäin, alkoikin toimia. Loppumatka konetietä meni sillä. Kauden alkukankeutta?

Sähköautot moottoritiellä
Ajelevat, useat, köröttelemällä. Arvaan että tuijotetaan kulutusmittaria ja vauhdin nostaminen yli sadan ei katsetta siedä.

Mietiskelyä
Ryhdyin ajellessa miettimään että mitkä järjestelmän osat saattaisivat tuottaa kyseisellä tavalla toimivan vaivan. Keskusyksikön saattoi pudottaa heti pois arveluista sillä se tuskin on ohjelmoitu estämään vakionopeusajoa kuin niillä nopeuksilla ja vauhdeilla millä se ei, ohjekirjankaan mukaan, pitäisi olla mahdollista ajaa. Ei se ole myöskään vaihteen asentokytkin koska kokeilin pienempää vaihdetta ja tulos sama. Todennäköisesti on kyse kytkinkahvan asentokytkimestä sillä se on hajonnut jo aiemminkin perusteellisesti ja kerralla. Laitoin uuden. Paikallisesta elektroniikkaliikkeestä kytkinkahvan asentokytkin löytyi melkein pikkurahalla verrattuna alkuperäisvaraosan hintaan. (Pyörässä on muitakin asentokytkimiä. Niissä ei ole ilmennyt vikoja ja osan niistä olen, varmuuden vuoksi, korvannut varmemmilla laitteilla.) On suojatumpi tiivistykseltään kuin alkuperäinen hajonnut oli. Olisikohan pitänyt tilata pari varastoon?

Kytkinkahvan asentokytkin lähikuvassa.

Ohjaustangon takaa näkyvä näkymä. Tämä asentoilmaisin on valkoista muovia.

Asentokytkin tai asentoilmaisin
Alkuperäinen, josta en tähän hätään kuvia löytänyt, oli kevytrakenteisempi eikä niin suojattu kuten tämä kytkin on. Koska en laittanut alkuperäisvaraosaa niin tämä on yleistarvike ja johtimien väritys eroaa alkuperäisestä. Mutta toiminnot eivät.

Alumiinivalua
Kytkinkahvan kahvasylinterin alapintaan on koneistettu taso ja kaksi kierrereikää joihin asentokytkin kiinnittyy. Säätömahdollisuutta ei ole.

Asentokytkimen ja kytkinkahvan "liipaisimen" sijainti kun kytkin on vedetty auki.
 
Tarvikeosan laitto
Vanhasta rikkinäisestä napsautin johtimet poikki ja tinasin alkuperäiseen johtosarjaan. Ongelma oli se että johtimet ovat eri väriset kuin alkuperäisessä oli. Täytyi siis tehdä tutkimustyötä asian eteen. Siihen ei kauaa mennyt GuzziDiagin näyttäessä oikeat arvot. Kokeilemalla oppii.
 
Kytkinkahvan käyttö
Silloin kun kytkin- tai jarrukahvasta vedetään tai jarrupolkimesta painetaan tapahtuu pari asiaa: veto katkeaa ja samalla asetettu nopeus loppuu. Silloin kun on vakkari päällä niin kaasukahvaa käännettäessä yli valitun nopeus nousee mutta ei vastakkaiseen suuntaan kuin asetettuun arvoon asti. Muutoin kaasukahva on tyhjäkäyntiasennossa. Se hämmesi kaveria jolla on H-D ajopyöränään. Joissakin niissä kaasukahvaa ohjaa sähkömoottori vastaamaan sen hetkistä nopeutta. Siinäkään ei ranne väsy. Vakionopeusasetus katkeaa aina silloin kun kytkinkahvaa vedetään tai jarrutetaan. Hyvin perusmallinen toiminta. Ei ole mukautuva niin kuin nykyään ovat ja osaavat pitää, esimerkiksi, välimatkaa edellämenijään.

Lähikuva kytkinkahvan ja kahvarungon alapuolelta. Kahvanlämmittimen johdin peittää hieman kuva-alaa.

Miksi toiminto kuitenkin palasi
Kytkinkahvan asentokytkimeen on tullut vika joka ilmeni heti käyttöönoton aluksi. Vaikuttaa siltä että lika tai muu jumittuminen on syynä. Sen useammin en kokeillut vakionopeutta mutta ne kaksi viimeistä kertaa, ainakin kahdella isoimmalla vaihteella, alkoivat toimia. Pitänee vilkaista millaiselta tilanne näyttää. Siitä myöhemmin lisää kunhan olen helteisen ajon jälkeen jäähdytellyt itseäni.

Palaan asiaan
Varsinkin jos on jotain hankaluutta vakionopeuden ylläpitämiseksi. 300km:n ajon jälkeen ei ole ollut ongelmia.

Asiaan paluu
Selvisi että kytkinkahvan säädön voitelussa oli puute. Pisara ohutta öljyä vei pikkuvaivan pois. Nyt toimii niin kuin pitää. Saman hoidon sai jarrukahvan säätömekanismi. Sellainenkin havainto että suuressa nopeudessa jarru- ja kytkinkahvaan osuva ilmanvirtaus painaa kahvoja lievästi. Silloin pitää kahvaa tönäistä hieman eteenpäin niin vakiopeussäätö hoituu. Pitää tutkia millainen säätö on olemassa kahvan "tyhjään liikkeeseen". Tyhjällä tarkoitan sitä että kahvan palautinjousen perusaseman ja toiminnon tuottavan liikkeen välinen tyhjä liike eli liikevälys ennen kuin toiminto alkaa.
 
Muita asentokytkimiä

Muuta huomattua
Pitänee tulevana talvena, 60000km huollon yhteydessä, irrottaa jarru- ja kytkinkahvat sekä mahdollisesti myös kaasukahva. Niiden mekanismit näyttäisivät kaipaavan puhdistusta. (Kahvoissa on etäisyyden pikasäätö ja normaali akselointi kiinnikkeessään. Purku ja uä-pesu sekä hyvin kevyt voitelu. Liika rasva vain kerää likaa ja syntyy hiomatahnaa.

 
Kytkinnestesäiliössä kiinni jäähdytysöljyn lämpömittari ja ylempänä kamera tekemässäni jalustassa.
 
Lämpömittari osineen
Merkkejään Koso. Maksoi muutaman kympin mp-tarvikekaupassa. Anturin jouduin laittamaan laajatoimisemman ja lisähintaan koska perusmalli yltää noin sataan asteeseen eli on vedenlämpöanturi. Anturin asennus oli helppo: koneen pienpaineöljypumpulta tulevaan liitosruuviin tein 10 mm:n hienokierteen ja asensin siihen anturin. Anturi on lievästi kartiomaisella kierteellä varustettu eli kiristyy tiiviisti kohteeseen. Lämpömittari toimii omalla nappiparistollaan. Paristo riittää minulla liki koko suven jos ei unohdu vahingossa päälle ajosta palatessa. Hyvä käytännön öljynlämpö on 100 - 130 astetta kyseisestä kohdasta mitattuna. Silloin voitelu on hyvää ja moottori käy hiljaisesti ja tehokkaasti kun sisäinen vastus on alhainen. Käyttämäni moottoriöljy on esteripohjaista Motul-merkkistä moniasteöljyä.

Lämpömittari toiminnassa
Mittaa jäähdytysöljyn lämpötilaa kun se tulee moottorista jäähdyttimeen. Kertoo moottorin keskilämpötilan. Tänään oli sopivat lämmöt: aamulla riittävä 110 astetta mutta iltapäivällä kiitettävä 130C. Moottori kävi kauniilla äänellä. Jäähdyttimen edessä on melko umpinainen levy ettei ilmavirta pääse jäähdyttämään. Kylmällä säällä virtauksen voi sulkea liki kokonaan. Matkassa on maalarinteippirulla jos tarvitsee täysin sulkea jäähdytysilman virtaus.
 
Vilkaisu takarenkaaseen. Aloittaa toista kesäänsä. Merkitty myös rekisteritietoihin.

Ratsia
Moottoripyöräpoliisi ohjasi minut Kolmostien levikkeelle ja syynäsi pyörääni. Toki, tarkisti myös henkilötietoni. Kertoi että joutuu poistamaan pyöräni liikenteestä laittoman, hänen lausumansa mukaan sekarengastuksen, vuoksi. Ehdotin vilkaisemaan pyörän rekisteröintitietoja. Sieltä asia selvisi hämmästelyn kera. Toivotti hyvää ja turvallista. Käytin pyörän jarrujen testauksessa ja sitten vain katsastusasemalta hyväksyntä. Ei ole vaikeaa. Halvempaa kuin tähän tarkoitettu alkuperäistakarengas. Muutama kymppi meni katsastusaseman kassaan mutta tästä eteenpäin takarenkaani maksavat 40 - 80€ per kerta sen sijaan että olisi noin 300€ jonka vakiotakakumi maksaisi. Auton kumi kestää takarenkaana vähintään 20000 - 30000 kilometriä ajotavasta riippuen. Kokemus alkuperäisrenkaasta jäi alle 10000 kilometriin.

Vaikea löytää
Symmetrisiä autonrenkaita on nykyään varsin vähän. Niitä löytyy indonesialaisilta ja kiinalaisilta valmistajilta. Tämä rengas maksoi alle viisikymppiä. Toistaiseksi olen tyytyväinen. Kolmas autokumi tämän pyörän historiassa eli kestävät pitkän taipaleen. Useamman kymppitonnin per kumi. Pitää ilmaa, on musta ja pyöreä. Ajo-ominaisuuksissa ei isommin eroa alkuperäisrenkaaseen paitsi että auton kumissa on parempi pito.

Kamera
Kamera ohjaustangossa on ajoittain käytössä kun ajan taajamassa tai kun on jokin mukava ja kaunis ajoreitti. Parhaimmillaan kameran kuvasta saa selvyyden jos on jokin onnettomuus itsellä tai toisilla. Akunkesto saisi olla parempi. Taitaa silti olla helpompaa ostaa uusi kamera. Tosin akkuja voi olla siten matkassa useampia ja Paristopiste hoitanee asian.

Kameran kotelo
Varsin tyypillinen läpinäkyvästä muovista tehty kotelo jossa hyvät tiivisteet ja ulkoiset painikkeet. Linssinsuoja on jotain kovaa ainetta kun ei ole naarmuuntunut irtokivistä, kitiinikuorisista hyönteisistä tai pesemisen vuoksi. Laitoin huonoimman resoluution päälle joka sekin on oikein hyvälaatuinen. 

Kameran jalka
Sekasiittoinen eli pallomainen jalkaosa on jokin iankaikkisen vanhan kamerajalustan osa ja siitä ylöspäin kameran mukana tullut kiinnitysosa. Nopea säätää vaakuvasta pystykuvaan ja taaksepäin suuntaus on helppoa ilman yhtäkään ruuvin löysäystä. Kameran jalka on kiinni kytkinnestesäiliön ruuveilla. Kameran on vasemmalla siksi että oikealla on käsikaasu. Vasemmalla kädellä on enemmän vapauksia.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti