Nummijärvelle ja takaisin

 

Kauhajoen Nummijärvi
Sinne suunta perjantaina iltapäivällä. Pakkailen aamulla Tampereella. Teemana kokoontumiskaudenaloitus luonnonkauniissa paikassa. Kavereita tulee jokunen muutamasta eri mc-porukasta. Arvon vielä että kummalla pyörällä lähden: California Adamant-trike on autotallissa muutaman kymmenen metrin päässä. Sen sijaan täysin talven aikana huollettu California 1400 GTS on Kerholla. Saatavilla kyllä. Nyt, perjantain vastaisena yönä, tutkin sadekarttoja. Vaikuttaisi siltä että lähden Adamantilla. Sadetta luvassa, tämän hetken tiedon mukaan, on iltapäivällä sekä lähtöpäässä että perillä. Taidan vain nukkua pitkään ja toimia helpoimman kautta vaikka 1400 GTS houkuttaisi nimenomaan ajettavuutensa osalta. Onhan se myös varsin edustavan näköinen. Mutta ei herätä, läheskään, sellaista huomiota kuin Trike. Nytkin jouduin heti kokoontumisen ilmoittautumisessa pitämään pitkän esitelmän sisäkaarteeseen kallistelevan trikeratkaisun ominaisuuksista.

Hankaluus
Lähdin pilvisäällä matkaan. Liki koko matkan Ylöjärvelle Triken sytytys pätki ajoittain. Ikävän nykivää oli kyyti. Kurvailin Verstaalleni. Paikallinen Kerho, jossa olen vuokralla, piti ottaa kohteeksi että voisin syynätä mikä mättää. Siellä oli menossa Kerhon edesmenneen jäsenen hautajaiset. Lakki pois. Otin virranjakajan kannen auki, käynnistin moottorin ja havaisin että ylempi kärkipari kipinöi kovasti. Heräsi epäilys että kondensaattori voisi olla rikki. Mutta kärkiparia tutkiessani havaitsin että siinä on jo kulumaa. Välys ookoo muutoin. Hioin kärkiä hieman ja totesin että kipinöinti oli hiilettänyt kärkien pinnat. Viittaa edelleen kondensaattorivaivaan. (Joskus, em. ongelman takia, olen laittanut erään japsipyörän käyntikuntoon korvaamalla kondensaattorin perunalla. Läsnäolevat puhuivat ihmeestä. Tekniikkaa se vain on.) Hionnan jälkeen moottori alkoi käydä kahdella sylinterillä. Lähdin matkaan. Tuli todistetuksi että kondensaattori on melkein vainaa. Mutta niin vain tein Etelä-Pohjanmaanmatkan. Harvakseltaan pätki mutta ei ihmeenpää ongelmaa. Konkka on muutaman euron arvoinen komponentti.

Reitti
Suunnittelin jo aiemmin reittiä länsipuolen lähestymisellä mutta jos sataa niin sorateillä roiskuu kura. Se sulkee 1400:n pois. Talven aikana sen huolsin ja siivosin perusteellisesti. Mutta en sateella aja myöskään kuratiellä Adamantillakaan jos ei ole välttämätön tarve tai oikaisu. Normireitti olisi niin yksinkertainen kuin: Tampere - Ylöjärvi - Parkano - Karvia - Metsämaa - Nummijärvi. Karvialta voisi ajaa soratietä, ehkä hieman suorenpaan, Ämmälän ja Nummikosken kautta. Tai Karvialta Latikantietä, myöskin hieman lännenpää lenkkia, ikään kuin koukaten. No, aika ja laiskuus kertoo kuinka kävi.

Pikkukamera mukaan
Järjestelmäkameran kuljettamisesta moottoripyörän takalaukussa on huonoja kokemuksia. Voi ruuvit löystyä. Pikku taskukamera toimii sijaisena. Ei ne kuvat ole samaa tasoa mutta informaatiota voi olla silti riittävästi. Kännyköillä moni kuvaa ja ovat tyytyväisiä niihinkin kuviin. Kehitystä sillä saralla on tapahtunut paljon. Valovoimaa vaikuttaa olevan mutta liioittelee värien suhteen toisinaan.

Ei kuvan kuvaa
Ei koko matkalta tullut valokuvailtua yhtään. Mielikuvilla ja muistoilla pitää pärjäillä. Taskukamera oli matkassa vaan ei käytössä.

Toteutunut reitti
Menomatkalla, sateen ansiosta, oikaisin Karvialta, osin soratietä, koska oli satanut eikä pölissyt, suoraan kohteeseen. Trikellä on kiva mutkissa liirailla kylki edellä soratiellä. Asfaltilla en ole rohjennut. Vastaanotto Nummijärvellä oli lämmin ja saunakin hetikohta. Paluu samaa reittiä takaisin Parkanolle josta ajelin kivoja pikkuteitä Poltinkoskelle ja siitä Viljakkalan cityyn paikalliselle bensikselle kahville ja pitsalle. Upeita, kumpuilevia, maalaismaisemia kukkivine omena- ja kirsikkapuiden täplittäminä. Jokia, pieniä koskia ja pitkulaisia järviä. Ihan parasta ja avointa, kumpuilevaa maaseutua. Hiljalleen pöristelin ja nautin kaikesta vehreydestä ja sinisistä järvistä. Isoa tietä kulkien ei kykene kokea samaa.

Kerholle pyörän vaihtoon
Tuuppasin 1400 California pihalle ja California 1000 Adamantin sisätilaan Kerholle. Saanee, näillä näkymin, olla levossa syyskuuhun asti jos muuta ei ilmene. Kaksipyöräisellä, jos kunto ja pörssi suo, ajelen Isolla Guzzilla sydänkesän. Nyt vain parikymmentä kilometriä moottoritietä kotitalliin nautinnokseni. Iso Guzzi, painostaan huolimatta, on hyvin ketterä ajaa. Kuivattelen tässä, hiljokseen, em. riennosta ylijääneen valkoviinipöntön pohjaa.

1400 vasta sisäänajettu
Laiskasti olen ajellut: vasta 50000 km takana. Tänä suvena pyrin parempaan. Jää nähtäväksi.

Loppukaneetti suven ajoista
California Adamantille tuli hieman yli 2000 kilometriä mittariin menneeltä suvelta ja California 1400:lle hieman yli kymmenentuhatta eli mittarilukema yli 60000 km. Molemmat pyörät tekivät kaiken mukisematta pois lukien tuo jutun alkupään kondensaattoriepäily. En sitä sitten muistanut vaihtaa ja syysajot sujuivat ilman häiriöitä. Hieman pienemmät pääsuuttimet pitäisi laittaa. Huoltohommiin pitää ryhtyä.