Sivut

sunnuntai 15. syyskuuta 2024

California 1400 GTS Akut talvisäilöön ja pikkupuuhia

 

Osa akuista
Kun on useampi pyörä käytössä niin kaikissa ei tarvitse olla omaa akkua. Tosin, juuri nyt, neljästä pyörästä kolmessa on akku paikoillaan. Osin se johtuu siitä että osassa pyöristä on oma akkukokonsa ja vain kahdessa on sama akkukoko eli ko. akku siirtyy aina siihen kulkimeen joka on ajovuorossa. Yhdessä, California 1400:ssa, on litiumakku joka ei muihin pyöriini sovellu koska latausjärjestelmät niissä eivät tue litiumakkua. Toki 1400:seen käy myös lyijyakku.

Ensimmäisenä talvisäilöön
Todennäköisesti viikon 38:n aikana tuon California 1400:sen Kerholle pesuun ja akku irti pyörän virtapiiristä ja täyteen lataus ylläpitolaturilla. Litiumakku ei juuri muuta kaipaa talven aikana. Sitten pyörän vekslaaminen talvisäilöriviin muiden kohtalotoveriensa jatkoksi. Ehkä pikkuista huoltoa sitä ennen. Kaasuvaijerien vaihto uusiin talven aikana. Vanhat jäänevät varavaijereiksi muovipussissa sivulaukun pohjalle. Alkuperäisillä on ajettu yli 60000 kilometriä. Vaihtotoimenpiteeseen tarvitaan tietokonetta ja GuzziDiagia että pyörän keskusyksikkö hyväksyy uusien vaijerien liikematkat. Tankin joutuu nostamaan pois paikoiltaan vaijerinvaihdossa. Ehtii kyllä keväälläkin.

Litiumakun lataus
Kytkin pyörän virtapiirin miinusnavan irti akusta ja laitoin akun lataukseen. Se täyttyi arvoihin 13,4V ja 100%. Jälkimmäinen tarkoittaa lataustilaa. Eli täynnä. Lataus kesti vähemmän kuin viisi minuuttia. Käyttämässäni akussa on näyttö kannessa joka kertoo valitsevan jännitteen voltteina ja lataustilan prosenteissa.

Sisäinen purkautuminen
Perinteisen lyijyakun vaiva. Vaikka ei olisi ulkoista kulutusta niin sisäinen purkautuminen syö virtaa akusta ihan itsekseen. Siksi ylläpitolataus sillointällöin. Litiumakulla ei ole mainittavaa sisäistä purkautumista. Monissa litiumakuissa on myös sisäinen ohjauspiiri niin että sitä ei saa väärinkäytettyä kovin helposti. Monia asia pelottaa koska akku, itseään suojellakseen, ei toimi ennenkuin se vapautetaan tilastaan eli ladataan.

Käynnistysvirta lyijy vs. litium
Lyijyakut ovat kehittyneet, varsinkin paremman pään mallit, antamaan riittävän tehokkaan käynnistysvirran pyydettäessä jos akun lataus on ookoo. Lisäksi lyijyakku varastoi sähköä runsaasti. Litiumakulla käynnistysvirta on sen paras puoli: antaa suuren virran ja heti. Sen kuulee ja kokee kun käynnistysnappia painaa. Startti pyörähtää heti ja suurella teholla. Heikompi puoli on se, lyijyakkuun verrattuna, että virtaa litiumakussa on varsin vähän. Asialla ei ole merkitystä niin kauan kuin käynnistettävä laite lähtee helposti käyntiin eli on kunnossa.

Akun latautuminen
Käynnistyksen jälkeen akussa on hieman vähemmän tehoa kunnes pyörän laturi sitä pukkaa siihen takaisin. Tällöin tehovajaus otetaan bensiinistä. Lyijyakku latautuu hitaasti mutta varmasti kunnossa ollessaan. Litiumakku latautuu todella nopeasti kunhan latausjärjestelmä on sille sovelias. Mutta bensasta sekin otetaan. Lisäksi varsin huonolla hyötysuhteella. Mutta bensaahan saa mittarista.

Kokemus litiumakusta
Oikeastaan mitään mainittavaa ei ole ilmennyt. Akku on toimittanut tehtäväänsä nyt kaksi ajokautta ilman mainintoja. Ei juurikaan vaadi ylläpitoa. Jos akku kestää vielä kolme - neljä ajokautta niin se tulee halvemmaksi tai ainakin saman hintaiseksi kuin lyijyakku. Litiumakku pärjää talven yli huoneenlämmössä mutta lyijyakulle olisi viileä paikka paras.

Lyijyakuille huoltoa
Ulkopuoli, erityisesti kansi, puhtaaksi ja navoille ohut vaseliinikerros hapettumista estämään. Lataus pari kertaa talven aikana ja yksi ennen käyttöönottoa pidentävät akun ikää. Sen sijaan jatkuva ylläpitolataus ei niin tee. Kävin jälleen Kerholla muissa asioissa ja totesin että en ole, vieläkään, irrottanut litiumakkua 1400:sen virtapiiristä. Kaipa sekin tulee vielä tehdyksi ja saattaa akun talven lepoon ladattuna. Nykypyörät kun syövät akkua vaikka ei ole virta päällä.

1400:sen käynnistinmoottorin huolto
Sen nyppään irti ennen talvisäilöön laittoa. Puran startin, puhdistan, vaihdan kuluvat osat jos ovat kuluneet kuten hiiliharjat, voitelen voitelukohteet ja laitan takaisin. Solenoidin suhteen en taida tehdä muuta kuin katson onko käämin sydän kunnossa, eli se osa joka siirtää haarukkavivun välityksellä startin hammaspyörän vauhtipyörän hammastukseen. Solenoidin kärjet taidan jättää katsomatta sillä silloin pitäsi tinattuja osia aukoa sulattamalla liitokset. Solenoidin kärkien palaminen on tyypillinen vaiva ajan mittaan eli ne hiiltyvät hiljalleen ja kontakti heikkenee. Se taas johtaa starttauskierteeseen eli yritetään uudelleen ja parin yrityksen jälkeen käynnistinmoottori käynnistää. Tämä on selkeä oire startin huoltoa tai vaihtoa suunnitellessa. Myös käynnistinmoottorin hiiliharjat kuluvat ja se heikentää startin tehoa. Tietenkin myös voitelusta pitää pitää huoli. Huonokuntoinen akku pilaa hyvänkin käynnistinmoottorin.

Kuinka monta käynnistystä
Kesän ajot, jos ajatellaan että viikon aikana ajetaan vähintään neljänä päivänä ja neljänä kuukautena vuodessa seuraa siitä monen monta käynnistystä. Tankkauksen yhteydessä sammutetaan, perille päästyä sammutetaan ja monesta muusta syytä. Näiden sammutusten jälkeen taas käynnistetään. Enpä ihmettelisi jos päivässä tulee kymmenkunta käynnistystä. Ei sitä tule reissun päällä ajatelleeksi. Niin nöyrä on käynnistinmoottori.

Polkupyörä Kerholle
Roudaan talouden pakettiautolla Venus Specialin syksyn mittaan Kerholle samalla kun käyn Verstaallani ja talousostoksilla. Siten voin, halutessani, ajella omia aikojani polkupyörällä kotiin kun olen vienyt molemmat käyttöpyöräni Kerholle talvilepoon. Kuntoilu ja matkalla tapahtuvat sosiaalisten tarpeiden tyydyttämistoimet, kuten valitulla reitillä sijaitsevien pubien tarjonnan katsastukset. Samalla saan "loivennusta" ajokauden loppuun jonka koen hieman murheelliseksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti