Jarrut
California Adamant 1000 -trike saa osakseen lähinnä vain tarkastelua. Edellisenä keväänä kun kävin läpi takajarruja huomasin pikkuvaivoja. Ne ovat autotyyppiset, ranskalaiperäiset, pienikokoiset levyjarrut. Kun ostin jarrusatulat sain kaksi, toisilleen peilikuvaa olevaa, satulaa. Toinen on osoittautunut hyvin toimivaksi mutta toinen olikin, ilmeisesti, halpistuotantoa kumiosiensa osalta. Vaihdoin kumiosat keväällä 2024. Toinen, oikean puolen satula, läpäisi tarkistuksen. Paloissa on pintaa eli ei ole tiedossa siihen suuntaan mitään tarvetta puuhastella. Etujarrut tavanomaiset kaksimäntäiset vastakkaisilla puolilla jarrulevyä. Palojen paksuutta ja levyjen kuntoa vilkaisen. Vähäpä tällä tulee ajettua sillä mittariin ei tullut kuin noin 3000 kilometriä vuonna -24. Pääosa kesän matkoista, noin 10000km, tuli syyhkittyä California 1400:lla.
Kun ryhdyin tekemään Trikeen jarruja tuli asia esille, sekä harrastajien että viranomaisten toimesta, että alkuperäisiä yhdistelmä- eli integraalijarruja ei voi muokata siten kuin olin suunnitellut. Eipäilys johtui siitä että vakiona etujarruista vain toista käsketään kahvajarrusta ja jarrupolkimesta takajarrulevyä että toista etujarrulevyä. Katsastusinsinööriltä asiaa tiedustelin. Pidin, kuitenkin, pääni ja alkuperäinen kahvasylinterin laitoin komentamaan alkuperäisiä kahta etujarrulevyjen kaksimäntäisiä jarrusatuloita sekä kahta takajarrulevyä polkimesta joka käyttää kahta yksimäntäistä liukutyypin jarrusatulaa. Matemaattisesti eli pinta-alasuhteineen takajarru on koooltaan kokolailla alkuperäisen jarrun pinta-alan vastine sillä alkuperäinen takajarru oli kaksimäntäinen eli siinä suhteessa muutosta ei tapahtunut. Siinä siis takajarrun mitoituksen alkuperäisyys on kolailla kohdillaan. Sen sijaan, etujarrukahvasylinterille, tuli käytettäväksi yhden kaksimäntäisen jarrusatulan sijaan neljä mäntää eli pinta-ala kasvoi. Tämä oli insinöörin mielestä toivoton asia.
Omalla päällä ja järjellä
Tein kuitenkin oman pääni mukaan ja haaroitin ns. metallipunosjarruletkut molempiin etujarrusatuloihin kokeeksi. Homma toimi yli odotusten: jarrukahvan liike ei juurikaan pidentynyt mutta jarrun käyttö keveni huomattavasti. Etujarrut ovat varsin tehokkaat puolikelluvilla levyillään ja kahdella kaksimäntäisellä satulalla. Että asia ei vaivaisi minua eikä em. katsastushenkilöä niin käytin pyörän jarrutestissä Testmill Pentanovalla. Siellä jarruista annettiin myönteinen vastaus jarrutestauksien suorittamisen jälkeen. Siihenhän ei sitten katsatushenkilöllä ollut muuta kuin kiukuttelua hänen suunnastaan mutta ei voinut lain voiman saanutta jarrutestitositetta vastaan kapinoida sen enempää. Käytännössä olisi ollut insinöörin sana vastaan diplomi-insinöörin sanaa joka taasen oli allekirjoitetulla ja leimatulla paperilla. Herrallakin on herra kertoo vanha sanonta. Sen tiedän että asiakas ei ole aina oikeassa. Aluksi.
Tekninen ongelma
Kerran oli pyörä, nimen saanut California Adamant, lähes valmis kun osoittautui että on vain päivä aikaa pyörän kunto- ajettavuus- ja hyväksyntätarkastukseen jonka suorituspaikka oli Märkiön Grillin levikkeellä kantatien 25 eli Hangontien varrella. Tarkoitus hakea muutosta kaksipyöräisestä kolmipyöräiseksi. Minulle oli myyty viallinen jarrusatula joka ei toiminut oikein. Onneksi ehdin saamaan korvaavan satulan Startaxista Lempäälästä. Tiukkaa asennusta myöhäiseen iltaan ja aamulla hinasin pyörän autolla em. osoitteeseen. Siellä tehtiin Testmill Pentanovan osaavan henkilökunnan toimesta erilaisia testejä ja kokeita. Testaava henkilökunta näki ensimmäistä kertaa eläissään sisäkaarteeseen kallistelevan triken. Sain hyväksynnän mutta hieman rimaa hipoen. Myöhemmin mainitut pikkupuutteet korjasin viisaampien neuvoja noudattaen. Ja ajoa! Sitä onkin tullut vuosien mittaan toistakymmentätuhatta km. Moottorille ja pääosalle runkoa on kohta 100000km täynnä. Venttiilit hiottu, venttiilinohjurit holkitettu Tammer Dieselissä ja itse vaihdoin männänrenkaat. Hieman yli kaksisataa euroa meni varoja moottorin laittamiseen.
Taka-akseli ja kardaani
Autosta peräisin oleva tavanomainen jäykkä Datsun 1300 Bluebirdin taka-akseli. Ei tarvitse, tälläkään kertaa, öljynvaihtoa. Päällipuolinen tarkastelu riittänee. Kardaani eli nivelakseli on autokäytöstä takavarikoitu ja Mazda Savanna 1600:sen alkuperäisestä lyhennetty. Sen etummainen ristinivel asettui, halkaisijaltaan, vajaan millin välyksellä Tonti-rungon poikkiputkien välistä vaihteiston voimanulosottoura-akselin päähän.
"Tonninen" Moottori
Kokolailla vakio, uusilla männänrenkailla, voitelu-urilla lisätyillä pitkäikäisillä venttiilinohjureilla ja hiotuilla, tavanomaista keveämmillä venttiileillä, oleva noin 950cc moottori jota Guzzikielellä Mille-nimellä kutsutaan eli tonninen suomeksi. Peräisin California 3-mallista josta myös runko.
Normihommia eli venttiilivälysten tarkistus tai säätö. Se selviää vain katsomalla ja tarjoamalla välysmittaa venttiilikoppien alle. Vuotoja en ole havainnut. RVS-käsittely on tehty jo aiemmin. Öljy on kankeahkoa 20W50 Valvolinen mineraalituotetta. Siksi lämmityskäyttö aina ennen ajamista. Eritoten kylmällä säällä. Olen saanut taloyhtiöltä, josta olen tallin vuokrannut, palautetta että ajoneuvoa ei saa käyttää pihamaalla. Vaihtoehtona siis ajaa ykkösvaihteella hitaasti muutama sata metriä että kone saavuttaa edes kohtuullisen käyttölämpötilan ennenkuin tehoa pyytää. Kokeilin asiaa toisella tapaa: jätin pakettiautoni, diesel, "nokivasara" käymään tallin edessä. Ei kukaan tullut kommentoimaan ainakaan reilun varttitunnin mittaan. Mutta, annapa olla, kun 1400 Guzzin käynnistää samalla paikalla, niin jo on kommentoijia. Hiljaisempi se on kuin talouden dieselauto. Sekä vähäisemmät ovat päästöt modernissa bensiinikoneessa. Lienevät vain kateellisia...
Sähkölaitteet C. Adamantissa
Tulpat pitää vilkaista. Säätää tai vaihtaa. Katkojan toisen kärkiparin kondensaattori kiukutteli keväällä mutta vaiva katosi. Pitänee pitää varakonkkaa matkassa. Kärkien säätö ja sytytysajoituksen säätö stroboskooppia hyödyntäen. Vilkut ym. valolaitteet ovat kunnossa. Starttimoottori on kohtuullisen uusi Valeo jos lasketaan käyttötunneissa. Akun kaapelit ovat olleet hieman heitteillä. Niitä pitää fiksata. Samalla ajattelin siirtää akkua, vaikka pienehkö onkin, taaemmas ja alemmas. Teen kahden akun lasikuituisen akkutelineen lähemmäs taka-akselia. Se on hyväksi painopisteen kannalta sekä voi käyttää alkuperäiskokoista isoa akkua tai yhtä pikkuakkua kuten on ollut jo monet vuodet. Se latautuu täyteen nopeammin Boschin vakiolaturilla joka pyörii kampiakselin nopeudella. Alkuperäiselle akkutelineelle voinen rakennella kuljetus- tai tavaratilaa. Sinne voi pakata tarpeellisia ja painavia tavaroita mitä nyt muuten on matkassa muissa kohteissa. Helposti tavoitettavissa vain satulan etuosan ja työkalukotelon pois nostamisella.
Runko
Rungon rakenteet käsittävät useita kuminiveliä joiden kuntoa pitää tarkastella. Ovat yleisesti saatavia autotarvikkeita. Myös ruuvien kireydet ja mahdolliset rasituskohdat pitää käydä läpi. Myös pidemmät takaiskunvaimentimet pitänee hankkia ettei tule takaiskuja. Nytkin on hyvät mutta perä kulkee hieman alhaalla. Vaihtoehtona on hitsata iskunvaimentimien alakiinnityskorvakkeet ylemmäs. Puuhansa siinäkin. Välineet toki on.
Renkaat
Paineiden tarkistus keväällä -25 lienee ainoa toimenpide. Pintaa on eturenkaassa vielä ja takarenkaissakin hieman enemmän kuin laki vaatii. Taakse on varastossa toinen pari samanlaisia kitkarenkaita varoiksi.
Kaasuttimet
Muunntelemani DellOrto suoravetokaasuttimet muutin vipusysteemin avulla kevyemmiksi käyttää. Kaasuttimien balanssit pitää mittailla ja tarkistaa kaasuvaijereiden, 4 kpl, kuntoisuus. Varavaijerit ovat hankittuna Storm Motorin valikoimista.
Keula
Laakerointi pitää vilkaista hieman purkamalla ja voitelemalla kartiolaakerit. Teleskoopit ovat pitäneet öljyt sisällään eikä vaihtotarvetta, näillä kilometreillä, vielä ole. Etupyörän laakerointi selvinnee tarkastelulla ettei välystä tai ääntelyä ole.
Mittaristo
Vasemmalla on tarvikemittari kun alkuperäinen kierroslukumittari sai käyttötuntinsa täyteen. Toimintoja on enemmän kuin alkuperäisessä. On toiminut. Oikealla alkuperäinen, analoginen, nopeusmittari. Vaijerissa saattaa olla jotain sanomista sillä, menneenä kesänä, viisari alkoi lievästi viipottamaan. Vaijeri ulos kuorestaan, pesu kuoren spiraallille ja vaijerin puhdistus sekä voitelu. Muuta sille ei voine tehdä. (Yksi erikoisuus oli katsastuksessa: katsastushenkilö vaati että mittarin nopeustieto on otettava etupyörästä. Nöyrästi tein työtä käskettyä. Syytä siihen en tiedä muuta kuin että takapyörien koko on vaihtunut läpimitaltaan pienemmäksi. Nyttemmin on nopeustieto vaihteistosta joka, ei niin yllättäen, pitääkin GPS:n kanssa kutinsa lähes jämptilleen. Alunperin kun Guzzien mittarit olivat kymmenkunta prosenttia etuottoisia eli näytti satasta jo kun, todellista nopeutta, oli 90 km/h.
Ulkoasu
Alkanut hieman rispaantumaan sieltä ja täältä. Varsinaisia vikoja ei ole. Vanteet ovat siistit edessä ja takana. Alustan mekanismeissä maalaus on paikoin kärsinyt mutta se hoitunee pesulla, hionnalla ja maalaamalla. Komposittiosat, kuten sivuponttoonit, jotka tavaratiloina toimivat, vaativat pientä fiksaamista sisäpuolelta. Vasemmanpuolinen hieman vuotaa pohjastaan. Laminointi pettänyt. Olisiko osunut johonkin?
Kuvia aiheesta tulee kunhan käyn Kerholla.
California 1400 GTS
Sille olisi tarkoitus tehdä vain perushuolto joka osuu juurikin 60000 kilometrin kohdalle. Pitää Kerholla ottaa puheeksi ettei tule päällekäisyyksiä muiden jäsenten huolto- tai varustelukierteiden kanssa. Ylimääräisenä toimena pyrin korjaamaan vanteiden kiveniskemät. Se edellyttää pyörien irrotuksen ja jarrulevyjen myös. Musta maali on joissain paikoissa paljastanut alla olevan alumiinin. Alumiini on herkkää hapettumaan ja vauriokohta saattaa levitä ja hommaa tulee lisää.
Muut projektit
Ovat olleet "lomalla". Pyöränostimella on keskentekoisena mutta liki valmiina sähköjensä osalta California T3 Blower. Myös Honda CL350 on edelleen sähköjä vailla. Se syö vähäistä verstastilaani koneistusosaston puolella niin lie parasta laittaa se kuntoon ensiksi. Tullee, jollain aikataululla, myyntiin. Hyvä aloittelijan pyörä, ikäisekseen siisti ja mekaniikka erittäin hyvässä kunnossa. Huolto tehty ja uudehkot renkaat. Myös vanha Jupiter-mopedi tarvitsisi huomiota. Varmaankin uusi mäntä ja männänrenkaat parantaisivat kulkua. Ulkonäkö sen mukainen mitä 60-luvun alun mopedi voi olla. Melko täydellinen muutoin. Heinäladossa säilytetty 80-luvun alusta asti, sittemmin veljeni maatilan autotallin perällä.
Puhtiko puuttuu?
Välillä on tehot päällä mutta sitten ei. Lienee, osittain, diabeteksen syytä jota olen jo sairastanut vuosikymmenet. Välillä on haluja duunailla mutta monasti ei. Pakollisista asioista sentään selviydyn mutta sivuhommat ovat viivästyneet jo parilla vuodella. Tekemistä kyllä olisi. Joitain tehopillereitä kaipaisin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti