.
Kun tonkii niin löytää. Sellaistakin mitä ei haluaisi löytää. Viidellä vuosikymmenellä ajettu pyörä, ei voi olla ihan uuden väärti. Toisaalta, oli ihan oletusarvoista että vaivaa ilmenisi. Mutta asialle voi tehdä jotain. En aio jäädä tien varteen sähkövian vuoksi.
Liitinpuolisko, uros, on hapettunut. Vihreä väri kertoo sen. Maantiepölyä varsin runsaasti. Näyttää pahemmalta mitä on.
Hapettuma ei tule yksin
Siihen tarvitaan kosteutta sekä suoloja, joita tulee maantielian mukana, erityisesti keväisin pölynä, joka taas säilöö kosteutta eli homma vain pahenee ajan kanssa. Jos liittimen yhdessä puoliskossa on "hometta" on sitä toisellakin puolella.
Hapettuma voi olla piilossa
Liitinpinnien takana, muovin toisella puolella, on puristettavat johdinliitokset. Myös ne voivat olla hapettuneet kuten johtimien paljaat liitoskohdatkin. Eli suojakumin taaksekin on hyvä vilkaista. Pinnin voi irrottaa liittimestä ja kiristää erityisillä johdinpihdeillä liittimet johtimiin lujemmin. Yllä kuvassa näkyy kuinka pinni "paksunee" liittimen kantaa kohden. Kärkipihdeillä, varovaisesti, voi lukituksen löysätä ja irrottaa pinnin johtimineen. Takaisinlaitossa nuo liittimen "siivekkeet" käännetään takaisin hieman "harottaviksi" että liitin asettuu takaisin paikoilleen eikä painu liitinrungon sisään liitettäessä naaraspuoliskoon. Hapettuman poistoon on oma aineensa kauppiaalla hyllyssä mutta myös mekaaninen puhdistus on paikallaan. Kova hammasharja ja tarkoitukseen sopiva liitinpuhdistusaine ovat usein riittävät teholtaan.
Johtimien kiinnitys pinneihin
Sen voi selvittää purkamatta liitintä. Lisäksi purkaminen altistaa virhekytkennöille. Kun liitin on ao. kemikaaleilla puhdistettu niin riittää kun nykäisee jokaisesta johtimesta. Jos liitos on löysä johdin liikkuu liittimessään tai, jopa, irtoaa. Tässä tapauksessa en löytänyt sellaista. Kokeilu on tehtävä vasta puhdistuksen jälkeen sillä hapettuma on voinut "liimata" liitoksen liikkumattomaksi.
Laturin säädin
Se löytyy oikean puolen sivukopan alta. Liittimensä oli hyvin likainen. Pesin sen ja käytin myös kemikaalia joka poistaa hapettumia. Kuvia asiasta myöhemmin.
Johtosarjan pääliittimet yhtä vaille. Ennen puhdistusta.
Sama kohta ja kokoonpano jo etenemässä. Pätkimätöntä kesää odotellessa.
Miksi on paljon liittimiä
Se ei ole paras muulloin kuin silloin kun pyörää kootaan tehtaalla: homma käy ja valmista tulee. Keula kootaan yhtäällä ja runko-osuus toisaalla sarjatuotantolinjoilla niin valmistusteknisesti on edullisempaa käyttää liittimiä ja loppukokoonpano käy nopeasti.
Johtosarjan pääliittimet
Ovat oikealla yhtä lukuun ottamatta eturungossa tankin etuosan alla. Lisäksi isoja moninapaliittimiä löytyy satulan alta oikealta missä on myös sulakerasia. Kaikki likaisia sekä sisältä että myös päältä. Kura ja pöly pääsee niihinkin. Joitakin suojia liittimien ympärillä on. Tarkoitus on tehdä muutama rakentava muutos puhdituksen ohella.
Yksittäiset johtimet
Olen lisännyt johtimia pyörään siksi että kaksipyöräisestä tein kolmipyöräisen sekä lisäsin muitakin toimintoja jota tarvitsivat sähköä kuten sähkömoottorilla toimivan peruutusvaihteen.
Liittimen ylimenovastus
Hapettuma tuottaa sitä kuten myös löysä liitin. Pahimmillaan se aiheuttaa palovaaraa mutta yleensä vain toimivuusongelmia. Jokin laite ei vain toimi vaikka sulakkeet ja itse laite ovat ehyet.
Hapettunut lattaliitinpari. Silti on sähkö kulkenut sillä ylemmässä kuvassa liittimissä on selkeä kohta, kaksi viivaa per liitin, missä liitos on ollut vielä kunnossa.
Hieman näkyy vihreää
Vihreä kertoo että hapettuminen on mennyt jo pinnoitteen läpi. Tapahtuu syöpymistä. Syöpyessä syntyy ainetta joka estää virran kulun samalla kun liitin löystyy. Kuparin syöpyessä syntyy vihreää kuparioksidia joka ei sähköä läpäise. (Aivan puhdasta kuparia pinnit eivät ole vaan kuparilejeerinkiä.) Vaihtoehtoja on: uudet liittimet ja niille suojaus tai vain puhdistaa, kiristää, ja suojata vanhat liittimet. Tulee hieman helpommaksi ja halvemmaksi mutta huolto pitää olla säännöllistä. Naarasliittimiä voi hieman kiristää jos urrosliitin menee naarasliittimen sisään liian helposti tai irtoaa helposti. Naarasliittimessä on vika ylärivissä keskellä. Liitin on taipunut toiselta puolen eli kosketus urospinniin ei ole ollut hyvä. Korjattavissa.
Liitinpinnin irrotus
Tarvitaan työväline jolla pinnin lukitus avataan. Samalla kun työnnetään kyseisen pinnin johdinta liittimen sisään päin niin työvälineellä taivutetaan lukituskieli pinnin suuntaiseksi ja johtimesta vedettäessä pinni liukuu ulos ilman voimankäyttöä.
Eturungon oikean puolen liittimiä. Isoimmat ulkoiset liat on jo pyyhitty.
Puhdistus ja vahaus
Pyyhin, mahdollisuuksien mukaan, liittimien, johtimien ja lähialueen pinnat puhtaiksi ja vahaan ne osat jotka on mahdollista vahata. Vahattu pinta hylkii kosteutta.
Vetokoukun johdinsukassa vaurio. Korjaan. (Vetokoukku ei ole nyt paikoillaan.)
Kuvan liittimet
Ovat alkuperäisiä SuperSeal-liittimiä. Niiden oheen olen laittanut kumiset suojasukat. Vaikka alkuperäinen SuperSeal on vesitiivis ilmankin niin suojasukka estää johtimien liikettä mikäli liitin on liikkuvassa kohteessa. Alkuperäisiä SuperSealeja on hankala löytää koska huonot kopiot ovat vallanneet markkinat.
Puhdistus- ja suoja-aineita.
Hommaa ei tehdä hetkessä
Onneksi talvella on aikaa puuhailla. Ensin pesu, kuivaus ja vasta päivän, parin, päästä, suoja-aineen suihkutus liitinpinnoille. Suoja aine on jonkinlaista vahaa joka ehkäisee korroosiota. Pyörä on Kerholla lämpimässä joten se pärjää kyllä. Torstai on varma Kerho & Verstaspäivä. Ensin Verstaalleni ja sitten Kerhoiltaan siinä viiden pintaan tai aikaisemminkin. Riippuu siitä mitä on kulloinkin puuhaamassa ja missä.
Yleiskuvaa tankin ja satulan etuosan tietämiltä. Samalla pesaisen näkyviä osia.
Johdotuksen linjaukset edistymässä.
Akkutilaan tulee muutos
Pyrin siirtämään johtimet siten että akkutila on mahdollisimman iso. Sen pohjalevyä ei voi poistaa sillä se on osa rungon jäykisterakennetta. Toki sen voi korvata vaikka alumiinilevyllä. Akkutilaan teen seinämät ja sinne tulee matkatavaratila. Asiasta lisää myöhemmin.
Puhdistamani liitinpari odottaa liittämistään. Osa johtimista menevät sulakerasiaan.
Sulakerasia
Siinä on tavanomaiset lattaliittimet jotka pesin ja suojaan asiaan tarkoitetulla suojavahalla. Olen kuullut että jotkut käyttävät rasvaa suojaamaan hapettumiselta. Toimii se niinkin mutta rasva kerää pölyä ja sitä myöden kosteutta eli on vain väliaikaisapu.
Suojauksesta
Kun pestyt ja kuivaneet liittimet ovat auki suihkutetaan niihin suojavaha ja liitintä sulkiessa työnnetään osat yhteen sen kummemmin heiluttelematta niitä keskenään sillä liittimien ydistyessä suojavahaa saa irrota vain niiltä kohdin missä liitos eli kytkentä tapahtuu.
Etupään vasemman puolen moninapaliitin. Kosteus on peräisin puhdistusaineesta. Haihtuu pois aikanaan.
Kuten kuvasta näkee
Johtimet menevät liittimiin jotka eivät ole ilman tai edes vedenpitäviä. Siksi liitinpinnit hapettuvat ja sähkönkulku häiriintyy sekä likaa kertyy liitinten sisään.
Johtimien uudelleen linjaus
Osan liittimistä ja johtimista saisi parempaan suojaan kosteudelta. Katson onko se mahdollista ja riittääkö alkuperäisissä johtimissa mittaa siihen toimeen.
Nippusiteitä ja teippiä
Pitää käydä kaupassa tekemässä hankintoja. Kangasteippi on suhteellisen helppo ja joustava tapa niputtaa ja suojata kohteita ulkoiselta kulumiselta. Teippauksen alkupää pysyy hyvin kiinni mutta vaativissa kohteissa varmistan loppupään pienellä nippusiteellä ettei teippaus ala purkautumaan omia aikojaan. Homma on jo edennyt.
Muita hankintoja
Suojavahaa sähköosille pitää löytää jostain. Puuilo sattuu matkalle. Siellä lienee ainetta. Samalla lisää Bräkleeniä puhdistuksen jouduttamiseksi. Se kuivaa kohtuullisen nopeasti. Lisäksi jo aiemmin nähtyjä suoja-aineita. Pitää käydä vielä takavalojen toimintaa parantava siistiminen jarruvaloanturista lähtien.
Uudempi osa johdotuksista
Ovat omaa valmistettani ja olen käyttänyt SuperSeal-tyyppisiä liittimiä. Aikanaan ne olivat, juuri tuolla nimellä, hieman arvokkaita mutta luotettavia rakenteeltaan ja vesitiiveydeltään. Patenttiajan päätyttyä markkinoille on tullut paljon huonolaatuisia kopioita. Eivät siis ole vesitiiviitä lainkaan ja pinnien kiinnitysosat hempuloita. Onneksi on vielä joitain alkuperäisiä liitinpakkien pohjilla. Mikäli tarvitsee vaihtaa liitinosia. Kyseiselle liitintyypille on oma pihtityyppinsä liittämistä varten. Kopiomarkkinoilla asiaan ei ole juuri kiinnitetty huomiota ja siksi hommasta on tullut huonoa tulosta. Myös tarvikekumiosat ovat murenevaa laatua.
SuperSealit kunnossa
Kävin pääosan em. liittimistä läpi eli avasin ja tarkastelin. Suljin takaisin. Ei hapettumia, ei vikoja. Tiiveys kunnossa. Vahinko että ko. liitintyypin hyvä maine on mennyt.
Sulakerasian kansi halki
Uutta en hetikään löytänyt niin pikaliimalla laitoin vanhan osat yhteen. Saa nähdä kestääkö. Nyt on maanantai. Ehkä jo torstaina, Kerhoillan jälkeen, myöhään illalla, jatkan juttua. Viikonloppuna voi olla jotain muuta. Ja kyllä: sulakerasian kansi jatkaa toimessaan.
Sulakerasian sulakkeet
Ei palaneita ja kaksi varasulakettakin on matkassa. Puhdistin sekä sulakerasian että sulakkeet. Ei aivan helppo pääsy sulakkeisiin sillä oikean puolen sivukoppa on kiinni kahdella ruuvilla. Voisin kehittää kohteeseen jonkinlaiset sormiruuvit.
Sulakkeen palamisesta
Se kertoo aina jostakin ongelmasta. Sulake ei pala vahingossa jos se on mitoitettu suojauskohteensa mukaan. Jos sulake palaa on helppo tulkita minkä piirin sulake se on. Jos valot eivät toimi niin vika on siellä. Yleensä sulakkeen palamisen syynä on oikosulku. Silloin pitää etsiä oikosulun syy. Muutoin varasulakekin palaa saman tien tai jos toisin käy niin vika jää piilemään ja voi hankaloittaa myöhempää ajonautintoa.
Johdin- johdinsuojavauriot
Niitä löytyy, yleensä, sieltä missä on liikettä eli rungon emäputken eli ohjausakseloinnin tietämillä. Johtimet ja niitä suojaavat johdinsukat joutuvat taipuilemaan ja vanhemmiten myös kovettuvat ja kuluvat. Ne voi korvata kangasteipillä tai uusilla johdinsukilla mutta se vaatii silloin liittimien irrotuksen ja purkamisen. On siis työläs ja kohtalaisen hankala homma jos teippaukseen vertaa. Pitää käydä hankkimassa laadukasta kangasteippiä.
Kangasteippi
Tarttuu hyvin materiaaleihin ja itseensä. Se on tärkeä ilmiö sillä kiertämällä sitä johdinnipun ympärille se pitää nipun suojassa valolta ja kuralta mutta säilyttää taipuisuuden.
Vasemman puolen sivukotelo
Se suojaa kahta sytytyspuolaa. Yhdessä virranjakajan kanssa ne muodostavat moottoripyörän sydämen. Ensimainittu ajoittaa ja jälkimmäinen tuottaa kipinän. Kunhan saan johtosarjan kuntoon niin siirryn sytytyspuolien pariin. Siistiminen, sähköliitoksien puhdistus ja suojaus. Laitteessa on kaksi virtapiiriä: matalajännitepulssi joka tulee virranjakajalta ja puolat nostavat jännitteen tuhansiin voltteihin joka sytytystulppiin johdetaan.
Johtimien uudelleen reitittäminen
Koska akku muuttaa muualle eli reilun mittansa taapäin ja alemmas niin johtimet on vedettävä uudelleen ja uusia reittejä. Osa johtimista kyllä riittää mutta jotkut eivät. Nyt teen niin että miinusnavalta lähtee maajohto jonkin sopivan rungossa olevan ruuvinkannan alle ja positiiviseen napaan tulee vain yksi johdin. Sitä varten pitää tehdä "jakotukki" eli punametallijööti jossa on vierekkäin muutama M6-kierrereikä ja eristeet ympärillä. Siihen kiinnittyvät niiden komponenttien johtimet jotka tarvitsevat virtaa. Jakotukista lähtee vain yksi johdin akun +napaan. Sähköhäiriön sattuessa on kätevä selvittää missä virtapiirissä on ongelma kun johtimia voi käsitellä yksittäin. Kirjain- tai numeromeistillä voi merkitä mikä ruuvi on minkäkin piirin virtalähde.
Takarungon johdotus on pääosin hallussa. Aukon, satulan alla, olisi tarkoitus olla kuljetustilaa.
Painavat tavarat
Olisi tarkoitus siirtää kaikki painavat, mukana kuljetettavat tavarat, kuten tarpeelliset työkalut ja mahdolliset muut raskaat esineet, kuten akku, sijaitsisivat mahdollisimman alhaalla. Se parantaisi ajo-ominaisuuksia ja kaarteenottokykyä. Tämä trike kun kallistelee sisäkaarteeseen ja sitä enemmän mitä alempana ja taaempana massakeskipiste sijaitsee.
Akku siirtyy
Alemmas ja taaksepäin. Painopiste siirtyy haluttuun suuntaan. Saatan tehdä kaksi akkukoteloa. Hyllyssä kun on ylimääräinen akku. Saa mukaan vara-akunkin.
Komposiittihommaa
Teen telttapatjasta, hartsista ja lasikuidusta akkutelineen jonka sijoitan vaihteiston taakse koska siellä on tilaa ja painopiste siirtyy hieman alemmaksi. Se vaikuttaa, osaltaan, ajettavuuteen. Suunnittelemani Trike kallistelee sisäkaarteeseen. Sitä enemmän mitä kovempaa vauhtia ajetaan ja mitä alempana painopiste on. Siis jossain määrin samalla tavalla kuin kaksipyörinen mutta eri syistä. Tässä toimessa painopiste siirtyy merkittävästi taaksepäin ja alemmaksi. Jonnekin kardaaniakselin viereen. Metallista pitää tehdä kannakkeet. Muut materiaalit ovat hankittuina kuten karhennuskangas ja lasikuitumatto. Oheen teen muutakin eli tasolevyä lasikuidusta kuljetustarpeita ajatellen. Paikka on kokolailla näkymättömissä takakatteen ja satulan alla. Pystysuunnassakin on tilaa runsaasti. Valumuotit pitää rakentaa. Sekä sisä- että ulkopuolelle. Toinen vaihtoehto: laminoidaan iso ja suora lasikuitulevy. Kovetuttuaan siitä leikataan sopivia paloja ja niistä kootaan akkukotelo. Molemmilla metodeilla on hyvät ja huonot puolensa. Tosin nyt ei tarvitse miettiä ulkonäköasioita.
Akun siirrosta johtuvaa
Sähköjen johdotus menee uusiksi alkuperäisen akkutelineen osalta, tavaratila laajenee ja muutama muukin asia. Voi olla että tulee kiire...
Oikean puolen sivukotelon osalta ei tullut juurikaan muutoksia.
Eturungon osalta johdotus siistiytyi ja väheni. Johdinnippu vaihtaa oikealta vasemmalle.
Muita johtimia
Yllä kuvassa alhaalla näkyy toinenkin johdinnivaska rungon poikkiputkea ylittämässä. Pyrin saamaan rungon ja moottorin välisen tilan mahdollisimman johtimettomaksi.
Eturungon takapää vasemmalta katsellen. Nelikulmainen reikä oikealla on bensatankin takakiinnikken kohta.
Sulakerasian ja jännitteensäätimen johdinliitin ei, ehkä, ole löytänyt vielä hyvää paikkaa.
Johtimien pääosan uudelleen reitittäminen
En haluaisi jatkaa tai lyhentää johdinsarjaa vaan vain reitittää se niin että saisin tavoitettua kaikki sähkökomponentit niin että keskelle pyörää jäisi avointa tilaa mahdollisimman paljon. Pitää vielä kokeilla toista reititystä. Nippusiteitä pitää ostaa lisää.
Sytytyspuolat ja releet vasemman sivukopan takana.
Näillä tietämin on vielä parantamisen varaa tilankäytön suhteen.
Liittimen takana
Siellä on sulakerasia ja jännitteensäädin. (Harmaa juttu vasemmalla.) Tarve olisi saada valkoinen liitin sen alla näkyvän levyn toiselle puolelle. Siellä olisi vapaata tilaa. Sulakerasialle pitäisi tehdä uusi aukko ko. levyyn vasemmalle niin liittimen ja muun johdotuksen voisi siirtää levyn toiselle puolelle.
Painon jakauma
Etupyörällä eniten massaa kuormanaan koska akseliväli kasvoi ja taka-akselilla on kaksi pyörää. Akun ja tavaratilan valmistaminen taaemmas jakaa painoa taapäin sekä alemmaksi. Molemmat asiat ovat eduksi. Koska pyörä on Kerholla on tehtävä mittauksia ja piirustuksia millaisia rakenteita tarvitaan. Painon lisäyksen pyrin jakamaan pyörän keskilinjalle mutta kardaanin viereen ja osin sen alapuolelle tulee painavien kohteiden keskus.
Muistelma hyväksynnästä
Silloisella Testmill Pentanovalla (Nyk.
Testmill) suoritutin ajoneuvon hyväksyntätestauksen. Se tapahtui Uudellamaalla. Edellispäivänä sain jarrut kuntoon mutta katteita ei silloin ollut. Ajopelin hinasin testipaikalle auton perässä. Kahdeksaakymppiä moottoritiellä körökörö. Poliisitkin olivat kiinnostuneita muttei haitaksi asti.
Muistelma katsastuksesta
Se ei mennyt katsastusaseman suhteen kovin hyvin. Katsuri oli epäluuloinen eikä kiinnostunut ylemmän viraston ajoneuvotestin hyväksynnästä vaikka sen pohjalta olisi ollut toimittava. Asia eteni hitaasti ja ajoneuvon kallistuminen mutkissa sisäkaarteeseen vaikutti olevan ongelma. Katsurin vaihdon jälkeen asia alkoi edetä. Leima ja
rekisteröintitodistus tuli ja tili meni. Siinä vain oli virheitä mutta onneksi kuluttajan eduksi. Olen asian, luonnollisesti, hyödyntänyt. Enpä olisi epäillyt toimenhaltijoita osaamiseltaan noin heikoiksi. Insinöörejä, sentään. Arvosanaksi voisin antaa 6 kouluasteikolla 4 - 10.
Muistelma Liikenneministeriön Ajoneuvohallinnosta
On niitä muitakin toimen- ja viranhaltijoita kuten liikenneministeriön virkamiehet. Eräässä tapaamisessani, joka kuului silloiseen toimeeni, poikkesin silloisessa Liikenneministeriössä. Siellä olikin kaksi yliopiston käynyttä asiantuntijaa. Heille moottoripyörä oli sekä turha että kauhistus. Tuli puhe keväisestä ajasta kun talven hiekat lojuivat risteysalueella. Kerroin että se aiheuttaa motoristeille ongelmia jos sitä ei harjata pois. Toinen herroista kävi kirjahyllyllä ja otti jonkin opuksen josta näytti minulle kohdan jossa kerrottiin hiekan olevan kitkamateriaali.
Jatkuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti