California 1000 Adamant Trike Akun uudelleensijoitus ja uusi tavaratila

 

Painopiste alemmas
Nyt jo kohtuullinen mutta pienellä rakentelulla saan aikaan sekä paremman painonjakautuman että lisää tavaratilaa kun akku siirtyy alemmas kuin korkeutensa verran ja lisäksi yli mittansa taaemmas. Pitää vain sovitella ja tehdä akkuteline.

Menee aikaa
Ei kannata pidätellä henkeä tämän vuoksi. Pitää tehdä vielä joitakin alustavia töitä entisen ja uuden akkutilan eteen. Lisäksi laitesiirtoja. Se mitä alla on kerrottu ei ole vielä aivan sitä mikä on tavoite. Mutta varsin pitkällä olen jo. Tässä välissä on muita töitä ja asennuksia. Komposiittityöt teen Verstaalla ja siitä tulee käryä jonkin verran. Pitää tilan muiden toimijoiden kanssa sopia milloin voi tehdä käryäviä hommia.

Entinen akkutila
Se on, aikanaan, suunniteltu sen kokoiselle akulle kuin on nyt talouden dieselautossa. Olen puolittanut akunNähtäväksi jää koon. Siksi se vei akkutilassa tilaa turhaan. Nyt entiseen akkutilaan tulee ohuesta lasikuitulevystä seinämät ja pohja. Sinne pääsee kun vain irrottaa kuljettajan satulan. Pyrin tekemään tilaan myös kannen. Nyt ne tavarat mitkä ovat hajasijoitettu eri kohteisiin saavat yhtenäisen tilan. Pohjalle tulee harvoin tarvittavat tavarat ja ylempään kerrokseen niitä juttuja joita tarvitaan useimmin. Kuten retkeilytarpeita. Ovat samalla lukon takana ja tyystin ulkopuolisilta näkymättömissä.

Mitä piti tehdä
Kyseisellä alueella kulkee pyörän johtosarja. Molemmin puolin runkoa on useita sähköihin liittyviä komponentteja. Oikealla jännitteensäädin ja sulakkeet. Vasemmalla sytytysjärjestelmän osia. Purin johtosarjoja siten että jonkinlainen logiikka on olemassa uudelleenjohdotellessa. Samalla tapahtui puhdistamista ja liittimien suojausta. Useat komponentit vaihtoivat paikkaa. Eniten töitä teetti sulakerasia. Se oli laitettu satulan alle rungon sisäpuolelle oikealle. Nyt se on vielä enemmän oikealla.

Avoliittimet
Sähköä siirretään johtimia myöden. Toisinaan välissä on liittimiä joilla haaroitetaan ja jaetaan sähkövirtaa. Liittimiä on myös valmistusteknisistä syistä sarjatyössä vaikka, käytännössä, olisi parempi että liittimiä ei olisi. Tässä moottoripyörässä on "hyödynnetty" avoimia liittimiä joihin pääsee vaikuttamaan niin lika kuin kosteus. Mutta ovat halpoja. Vanhemmiten ja likaannuttuaan aiheuttavat sähköhäiriöitä. Varaosia saa. Onneksi.

 

Hapettumat ja lika poistettu liittimestä. Olleet käytössä 80-luvulta asti.

 

Lian ja hapettumien poisto

Sitä varten tarvikeliikkeessä on aineita. Nykyään harvemmin tarvitsee mekaanista puhdistusta sillä markettitason puhdistusaineilla saa sen verran likaa ja hapettumia pois että vanhasta saa käyttökelpoista. Ainakin joksikin aikaa. Paineilmasta on myös apua. Joskus liittimiä joutuu hieman tiukkaamaan. Liitintä pitää puristaa hieman litteämmäksi niin taas sähkö kulkee.

 

Sulakkeita. Neljä käytössä, kaksi varasulaketta. Vasemmalla uusi sulake.

 

Yksi sulakkeista oli kuumennut ja muuttanut muotoaan. Ilmiö voi aiheuttaa tulipalon. Lisäksi melko likainen.

 

Sulake ja sulakejalka

Niihin ei juurikaan kiinnitetä huomiota ennenkuin ilmenee vikaa. Yleensä vika johtuu huonosta kontaktista ja liasta jotka syvöät sekä sulakkeen jalkoja ja myös sulakerasian osia. Huono kontakti voi myös kuumentaa sulakejalan. Siinä suhteessa ennakoiva huolto olisi viisaampaa. Sanonta: älä koske siihen kun se kerran toimii, on mielestäni, typerä fraasi. Toisen kerran ei sitten ehkä toimikaan. Tosin arvelen että kaikki motoristit eivät edes tiedä pyöränsä sulakejalan sijaintia. Nykyään on käytössä myös automaattisulakkeita.

 

Sulakejalan takasivu. Paljon hapettumaa. Näkyy sinivihreänä liittimissä.

 

Sulakerasian sulakkeiden liittimet. Kaksi varasulaketilaa.

Sulakerasia ja johtimet ennen pesua.

 

Uusia sulakerasioita

Niitä saa alan liikkeistä. Jos tulee ongelmaa niin saatan vaihtaa uudet systeemit. Mutta katsellaan...

 

Lataussäädin pestynä. Liittimissä oli paljon likaa.

 

Akku, laturi ja jännitteensäädin

Jos jossain näissä on vikaa niin matka päättyy akun tyhjenemiseen. Yleensä pyörissä on latauksen merkkivalo. Sen pitää sammua kun moottori käynnistyy. Mikäli se syttyy ajossa niin matka voi vielä jatkua joko tutkimalla voiko asian korjata ja jos ei voi niin sähköä muualla säästämällä voi pidentää matkantekoa. Mutta aina se ei ole mahdollista. Vika voi olla muuallakin kuin em. laitteissa. Voi vain akkukaapeli olla löysässä. Mutta kyllä latausvika jättää ajoneuvon usein tien varteen. Akkuvikakin, lyijyakulla, voi olla haastava: toimii, ei toimi, toimii...

 

Miten voi ehkäistä latausvikaa

Komponenttien kunnossapito auttaa. Puhtaus, järjestys ja kuiva säilytyspaikka. Myös akussa voi olla vikaa eikä se ota eikä anna sähkövirtaa sisään eikä ulos. Tässä, italialaisessa, pyörässä on edelleenkin alkuperäiset sähkökomponentit sieltä 80-luvulta. Ajoa on ollut viidellä vuosikymmenellä. Vain akkua on vaihdettu. Pyörästä ei ole huolehdittu kuin alkumatkasta. Myöhemmin se on saanut seistä ulkosalla kesäajat edellisen omistajan toimesta. Se ei ole ollut hyväksi. Piti hieman puuhailla mutta uusia osia ei juuri ole tarvittu. Toki 90.000 km ajettuun koneeseen laitoin uudet männänrenkaat ja tein venttiiliremontin. Ehkä ei olisi vielä tarvinnut mutta olinpa kerrankin ajoissa asialla.

 

Sähkökomponentit siirretty rungon ulkosivulle. Oikean puolen sisäsivu näkyvissä.

 

Muutoksia

Jouduin muuttamaan komponettien kiinnityskohtia sekä asentoa. Lähinnä johtimien mittojen vuoksi. Ei ole aie tehdä lisää liitoksia. Yllä kuvassa näkyy alkuperäisen akkutilan "puskurikumi". Niitä on neljä. Niihin aion tukeutua kunhan teen lasikuidusta runkorakenteen sisään sopivan kotelon. Akku tulee erilliseen koteloon taaemmas ja alemmas. Käytettävää tilaa on runsaasti pyörän "alustassa".

 

Nähtäväksi jää

Kuinka sivukopat sopivat kun osia on siirretty. Silloin väistävät sivukopat. Muoviahan nuo ovat.

 

Vasemman puolen komponentit. Sytytyspuolat, takavalojen liitin ja relepalkki releineen. Osat pesty ja suojattu.

 

Johtimet "oikovat"

Yllä kuvassa ovat sytytyspuolat. Joillekin muillekin komponenteille on erilaisia rautoja ja aukkoja. Poistan tarpeettomat. Otan vielä sytytyspuolat irti että saisin moninapaliittimet sijoitetuksi parempaan paikkaan. Suojaan myös johtimia hieman.

 

Virran ulosotto

On nk. tupakinsytytinliitin. Teen sivukoteloon takasivulle reiän niin saan sen näppärästi ulottuville ja lialta suojaan. Liittimestä on helppo ottaa virtaa tarvittaviin kohteisiin kuten navigaattorille tai vain valaistukseen esimerkiksi telttailessa syksyisin. Saatan laittaa myös usb-liittimen vaikka puhelimen latauksen vuoksi.

 

Oikealla entinen akkutila ja takana tilaa akun asennukselle. Päälle tulee tavaratilaa.

Kaapeleiden vetoa
Jonkin verran pitää tehdä sähkötöitä. Yksi maakaapeli ja yksi virtajohto. Virran jako johonkin sopivaan paikkaan ja hyvin suojattuna. Samalla voisi laittaa pääkytkimen jolla saa "pimennettyä" kaikki laitteet ja toiminnot yhdellä kertaa. Sen voisi asentaa myös satulan alle.

Kolmessa tai neljässä osassa
Akulle tulee oma kotelonsa suurinpiirtein siihen missä yllä olevassa kuvassa akku on. Sen päälle tulee tukirakenne mihin tulee irrotettava levyosa. Vanha akkutelineen pohja saa olla sellaisenaan alla mutta senkin päälle tulee levy. Näin saan suoran pohjarakenteen jonka päälle tulevat ylärunkoputkiin asti yltävät sivuseinät. Näin saan tavaratilaa osalle mukana kulkevista työvälineistä sekä muista kamppeista. Painon siirto alemmaksi keventää pyörän ajettavuutta. Kallistaminen kaarteissa on vakaampaa.

 

Akku tulee mittansa alemmaksi ja taaemmaksi kuin alkuperäinen paikkansa. Akku vuodelta -21.

En käytä ylläpitolatausta

Lataan akut, joita on useita, eli yksi joka pyörään, pari kolme kertaa talvessa. Muutaman tunnin per akku. Muutoin en lataa. Pyörässä ollessaan saavat sitten luovuttaa virtaa ja lataantua. Säästän ne kulutuspulssit ajokauteen. Koen jatkuvan ylläpitolatauksen tarpeettomana ja akkua kuluttavana.

 

Pitänee mitata

Koska akku tulee viisivuotiaaksi ajokauden alkaessa olen miettinyt litiumakun hankintaa. Toisaalta siitä ei tule kuin kolme etua joista yksi ei ole hinta. Parempi purkauskyky eli äreämpi starttaus, nopea latautuminen ja pieni paino.

 

Akku tulee kardaaniakselin viereen. Mahtuisi kaksisikin akkua. Tai yksi iso.

 

Rungon keskilinja

Vasemmalla vanhan akkutelineen kiinnitysruuvin kohdalla. Kuvassa ylhäällä kardaani joka suuntautuu taka-akselille sen keskikohtaan. Takana on seisemänkymmentäluvun auton taka-akseli. Rumpujarrut vaihdoin levyjarruiksi joissa on myös mekaaninen käsijarru. Minulle kerrottiin että prätkän jalkajarrun sylinteri ei tuota riittävää jarrunesteen painetta. Kyllä tuottaa sillä osaanhan minä laskea pinta-aloja ja niiden suhteita. Pieni pinta-ala poljinsylinterissä tuottaa suuren paineen ja iso pinta-ala jarrusatulan sylinterissä muuttaa poljinvoiman jarrutehoksi. Mutta suhteellisuudentajua tarvitaan. Tämä pyörä on käynyt sekä muutoskatsastuksessa katsastusasemalla että ajoneuvon hyväksyntätarkastuksessa Pentanova oy:n toimipisteessä. Jälkimmäisestä sain todistuksen toimivan tekniikan osalta ja katsastusasemalta ajo-oikeuden tälle(kin) ajoneuvolle. California 1400:sen muutostyöt sain hyväksytettyä pelkällä katsastuskäynnillä. 60€ meni siihen ja puoli tuntia eliniästä. Ratsiaan olen joutunut molemmilla. Eräs prätkäkonsta oli hieman yli-innokas etsimään vikoja. Itseäni huvitti konstaapelin harmitus kun kaikki muutokset löytyivät Traficomin tiedostoista. Taustatyöt pitää tehdä. Toki se vaatii aina rahaa. Rahalla saa ja pyörällä pääsee!

 

Ajoneuvon laillisuus

Yleensäkin, jos olen muuttanut pyörääni niin, vähintään, olen käynyt katsastusasemalla hyväksyttämässä tehdyt toimet ja ne ovat samalla kirjattu ajoneuvon julkisiin tietoihin. Ilman sitä saattaisi tienvarsitarkastuksessa käydä huonosti sillä poliisit tietävät kovin vähän ajoneuvotekniikasta. Pari kertaa näin on käynyt. Mutta mustaa valkoisella, kuten sanotaan, on pelastanut matkan jatkumisen. Jostain, minulle käsittämättömästä syystä, sisäkaarteeseen kallisteleva kolmipyöräinen on kovasti "kiinnostanut" tienvarsivalvonnassa. Tarkastusten kustannus oli reilun tuhannen euron tietämissä plus muut fiskaaliset kulut. Maksoin siis ennakkoon ne kulut joita voisi saada muutoskatsastamattoman ajoneuvon ajamisesta yleisellä tiellä sakkoina ja ajokieltoina.

 

 

Oikean sivukotelon alla näyttää nyt tältä. Etuallalla takajarrun poljinsylinteri.

Sulakerasian saavutettavuus

Se jonkin verran heikkeni sillä se oli ennen satulan alla mutta nyt ruuvikiinniteisen sivukotelon takana. Eli meisseli pitää olla reissussa mukana. Saatan keksiä jotain mutta asialla ei ole kiire. Varasulakkeet mukaan. Tosin ei ole vuosiin tarvinnut sulakkeita vaihtaa. Samat akutkin ovat vuodesta toiseen, kolmanteen, neljänteen, viidenteen...

Komponentit siirretty rungon ulkopuolelle. Säätimen paikka on alkuperäinen.

Hieman vielä

Hienosäätöä. Pitää joitakin liittimiä ja muita osia hieman uudelleensijoittaa ja suojata pahalta maailmalta. Kuvassa näkyy kaksi valkoista liitintä. Teen niihin hieman suojausta kunhan taas Kerholle etsiydyn. Verstashommiakin olisi tarjolla...

 

Rakenteita ja komponentteja siirretty

Tänään, 11. helmikuuta -25 sain haluamani tilan aikaiseksi. Sen mitat ovat, edestä taakse ja ylös seuraavat. Etuosan leveys noin 20, takaa 25, pituus 50 ja korkeus 20 senttimetriä. Takaosan alle mahtuu normikokoinen akku. Akkutilaan on pääsy sekä takakautta sekä tilan pohjan saranoitu luukku. Helpottaa huoltamista. Ei tarvitse kuin tyhjentää mainittu kuljetustila. 

 

Mustan, entisen akkutelineen pohjan etupäästä noin puoli metriä taapäin. Akkukaapeli asennettu mutta ei vielä pujotettu reitilleen.

 

Moottoripyöränostin markkeeraa

Sen kohdalle tulee akku tulevan kuljetustilan alle. Tarkoitus on keskittää kaikki painava pyörän keskilinjan tietämille ja mahdollisimman taakse. Parantaa ajettavuutta entisestään. Sekä vapauttaa takalaukuista ja sivukoteloista tavaratilaa.

 

Alkuperäinen akun teline

Se sijaitsi missä ylläolevassa kuvassa on rei'itetty musta levy jossa on monta kiinnitysruuvia. Se on hyvin oleellinen osa. Se kiinnittää rungon moottori-vaihteisto kokonaisuuteen ja siten tekee rungosta huomttavan vääntöjäykän. Monella Guzzistilla on käynyt niin että akkutilan "pohjana" tunnettu levy onkin kiinnityksistää löystynyt. Pyörän rungon kiertojäykkyys heikkenee sen vuoksi. Kannattaa vilkaista huollon yhteydessä kun akku on nostettu pois. Siksi M8-kokoisia ruuveja on peltilevyn kiinnityksessä peräti seitsemän kappaletta. Kannattaa vilkaista joskus ovatko kireällä. Olen nähnyt useamman kyseisen levyn jossa ruuvien reiät ovat olleet jo soikeita. Eivätkö pyörän omistajat ole tietoisia tästä? Huollot eivät asiaan huomiota kiinnitä. Sen olen huomannut. Ruuvien ollessa löysällä rungon jäykkyys kärsii.

 

Kahteen osaan

Koska rungon sisääntulevan tavaratilan alle jää akku, ehkä jotain muutakin, niin takaosan on oltava irrotettavissa helposti. Tai sitten tehdä luukku takaosan pohjaan josta pääsee akkuun käsiksi. Pienosaranaa pitää hankkia pätkä.

Vasemmalla komponentit ja johdotus liittimineen siirretty sivukotelon puolelle. Oikealla akun maajohdin.

 

Komponenttien siirto

Se ei ollut ongemallista vaan niiden johdotuksen riittävyys siirron suhteen. Jonkin verran täytyi osia pyöritellä. Kuvan ottamisen jälkeen siirsin vielä ylempää sytytyspuolaa taaksepäin. Relekiskon johdotus kulkee uutta reittiä. Oikealla näkyy akun maajohdin.

 

Rungon sisäpuoli kun komponentit ovat kaikki sivukotelon puolella. Muutama reikä piti porata.
 

Komponenttien pesua

Puhdistukseen menee aikaa. En purkanut liittimiä osiksi vaan käytin asiaankuuluvia liitinten puhdistusaineita ja paineilmaa sekä korroosiosuoja-ainetta. Joitakin liitoksia piti kiristää lievän syöpymisen vuoksi. Kuivuttuaa suojasin liittimien metalliosat ja liitin sähköjärjestelmään.

 

Runko on kolhiintunut

En maalauta vaan korjaan paljaalle metallille koloontuneet tai kuluneet kohdat pienellä pensselillä ja mustalla paikkausmaalilla. Keväällä tiestä irtoaa, varsinkin sateella, suolapitoista vettä ja kuraa jotka maalaamatonta pintaa rassaavat. Ensin purkamista, sitten pesu, kuivaus, paikkamaalaus ja odottelua että saa taas koota pyörän ajokuntoon. Edustuspyörä on erikseen.

 

Kevät- ja syyskäytössä

Aloitan ajokauden tällä pyörällä. Kesällä ajan, enimmäkseen, California 1400 GTS:llä. Syksyllä jatkuu kilometrien metsästys tällä laitteella. Huhtikuussa voi olla hyviä ajosäitä...

 

Seuraavat reissut tällä trikellä

Jos terveenä olen niin maalis-huhtikuussa pörähtää. Heitän jonkin vakiolenkin. Ensin lyhyen että voin todeta ettei ole talven jäljiltä tekniikassa ihmeempiä vaivoja. Tyypillinen, lyhyt aloituslenkki, on: Ylöjärvi - Viljakkala - Parkano - Aure - Kuru - Ylöjärvi. Matkalta löytyy mukavia lounas- ja kahvittelupaikkoja. Joskus olen ajellut Länsi-Teiskon lenkin Kuruun ja sieltä Aureeseen ja siitä Seitsemisen läpi Kyrönlahteen ja kotitalliin Tampereelle. Auto siirtyy kesäksi kadun varteen. Pyörät talliin. Myös Teiskon, Ruoveden, Oriveden ja Kangasalan käsittävät lenkit pikkuteitä myöden ovat viihdyttäviä. Parkano - Virrat-tie on jossain määrin tylsä. Silti ajan se lähes joka vuosi. Eri suuntiin. Onko se masokismia vai jotain pakoa yhteiskunnasta?

 

Päivät pitenevät, pitää lähteä pilkkiongelle kokeilemaan kantaako Koljonselän jää...

Sukuhauta on, Näsijärven sijaan, Ylöjärvellä.

 

Juttu jatkuu vielä kunhan...