Sivut

sunnuntai 23. maaliskuuta 2025

Siirtymä litiumiin jatkuu




 
Yhdessä pyörässä
Pari suvea on ollut litiumakku 1400 Californiassa. jossa on autotyyppinen nopeasti pyörivä laturi. Sen tuotto on varmasti riittävä kun ajatellaan että sellainen pitää nykyaikaisen polttomoottoriauton akunkin täynnä.

Toisessa pyörässä
Kunhan valmistuisi. Pyöränosturilla vielä on California T3 1000 Blower eli ahdetulla tonnisellla uudella moottorilla ja hihnavetoisella autotyypin laturilla eli kokolailla samanlaisella kuin on 1400 Californiassa. Kun laitan litiumakun vaihteiston taakse, osittain makuulleen, on sen hyvä olla siellä viileässä. Ei vie tilaa oleellisilta komponenteilta. Korvaa kevydellään, osittain, ahtimien tuoman lisäpainon.

Ei kokemusta vanhoissa
Niissä pyörissäni joissa on laturi kampiakselin etupäässä ja pyörii kampiakselin nopeudella ei herätä isompaa intoa sen yhteyteen laittaa litiumakkua. Toistaiseksi en ole ottanut riskiä siitä että mainitun laturityypin teho ei, ehkä, riitä kalliille litiumakulle. Lähinnä tuotetun jännitteen alhaisuus lienee este. Mutta seuraan katseella sillä litiumakkujen jännitetaso on jo alempi kuin joitakin vuosia sitten. Vanhat jännitteesäätimet eivät antaneet kovin suurta maksimijännitettä. Litiumakkujen hinnat ovat tulleet parin vuoden aikana alaspäin noin 30%. Sikäli alkavat olla lähempänä perinteisien, laadukkaiden lyijyakkujen hintoja. Litiumakun keveys on myös yksi hyvä piirre. Helppo käsitellä eikä tarvitse järeää telinettä.

Odotusarvoisesti
Koska omakohtaista kokemusta ei ole kuin yhdestä litiumakusta kahden kesän ja talven ajalta niin ylistäviin lausuntoihin lie turha ryhtyä vielä. Toki moitteen sijaa ei ole ilmennyt. Odotusarvoisesti on minulle vakuutettu että litiumakku sille sopivassa ympäristössä kestäisi useita ajokausia. Jopa kuudesta kaudesta olen kuullut tarinoita mutta erimerkkisen akun osalta kuin itsellä.

Vielä piempitehoinen
Keskusteluissa on tullut vastaan että lyijyakkuun verrattuna litiumakku voisi olla nimellisteholtaan alle puolet siitä mitä se on ulkoisesti saman kokoisella lyijyakulla. Väite perustuu siihen että litiumakku on purkauskyvyltään erittäin hyvä. Virtaa lähtee heti ja voimalla. Ajoon lähdettyä lataantuu nopeasti. Sekin on etu kun verrataan kampiakselin päässä pyörivän laturin ja hihnavetoisen eroa jolla on kaksinkertainen käyntikierrosluku. Esimerkiksi pyörä käynnistetään ja lähdetään hitaaseen ruuhka-ajoon kaupunkiin niin akku ei lataudu kuin hyvin hitaasti. Itselle on käynyt näin liikenneruuhkassa. Moottori käy koko ajan mutta tyhjäkäyntiä ja ajaminen tapahtuu hyvin alhaisilla kierroksilla. Sitten möhlin liikkeellelähdössä ja moottori sammui. Startti ei jaksanut käynnistää ja kävi ilmi että akku on tyhjä. Sain pyörän työnnettyä käyntiin mutta aina sekään ei ole mahdollista. Vähintäänkin pitäisi olla alamäki. Jotkut digitaalisella moottorinohajuksella varustetut pyörät eivät käynnisty työntämällä lainkaan. Jos, varsin isoruokainen, polttoainepumppu ei saa riittävää virtaa tai sytytysjärjestelmän jännite ei riitä. Käytännössä ensimmäinen syö viimeisen voiman.

Proseduuri
Kun digitaalipyörää käynnistetään niin ensin laitetaan virta päälle. Sitten kun alkuprosessi on käyty läpi voi käynnistää. Tässä vaiheessa on polttoainepaine nostettu riittävän suureksi, digitaalinen järjestelmä on käynyt läpi pyörän prosessit rivakasti, todennut ne toimiviksi ja vain painallus käynnistysnapista niin kone käy. Jos prosessi keskeytyy johonkin kohtaan niin siitä tulee ilmoitus mittaristoon. Käynnistystä ei voi tehdä. Järjestelmä suojelee itseään. Tässä asiassa on ollut, kohdallani, monta keskustelua aiheen piirissä. Olen yllättymyt että että nykynuoriso ei ymmärrä digiä selkeästi. 

Digin oppiminen
Itse olen syntynyt viiskytluvulla mutta jo silloin koulussa kun olin -60 ja -70 -luvuilla käsiteltiin jo kaksilukujärjestelmää ei digitaalia. Minusta se oli mielenkiintoista. Matematiikasta ja numeroista en aluksi ymmärtänyt hittojakaan mutta sillon muotiin tullut joukko-oppi toi minut matematiikan maailmaan varsin syvällisesti. Kiitokset Anna-Liisa Leppälahdelle matematiikan saloista ja varsin älykkäälle opiskelukaverilleni Aimo Rautaselle tuesta. Hän taisi nähdä, jotenkin, potentionaalini. Vaan koin olevani koulukiusattu kun olin se "paksu poika" joka sammahtelee oppitunnilla. Selvästi kiusaamisen kohde. Sekin sitten, amisaikoina, muuttui hoikkuudeksi. Siitä hetkestä kesti kolmekymmentä vuotta että vaiva diagnosoitiin kohdallani diabeteksi. Ajoin kuorma-autoa työkseni, huolsin merimoottoreita, valmistin lentokoneita ja, viimein, avaruusaluksia. Olin, oppinut elämään vaivan kanssa ja hoidin sitä runsaalla alkokoholilla koska se helpotti oloa. Paljon myöhemmin selvisi, kun hain eräästä suuryhtiöstä, insinöörin vakanssia, jonka sain, mutta, juuri silloin, työhöntulotarkastuksessa todettiin diabetes, se oli helpotus, vakanssia en em. syystä saanut mutta elämä helpottui koska aloin saamaan hoitoa. Ja eläkkeen.

Muutoin aikajanalla
Toki muitakin tukijoita on (Kuten tyttöystäviä kuten edesmmenyt ja sittemmin petollinen Kaija O. joka on jo toisessa ulottuvuudessa.) Toinenkin Kaija oli josta en olisi luopunut mutta hänkin on petollinen. Toki lyhytsuhteita on ollut. Osa sellaisia ettei passaa kertoa.

Lähtöä suunnitellessa
Tyypillinen ilmiö on että vaihdetta laitettaessa päälle moottori sammuu ilman havaittavaa syytä. Näennäisesti. Yleensä se on sivutuki jota ei ole nostettu ylös. Muitakin syitä voi olla mutta ne ovat tyyppikohtaisia. Itselle on sattunut vikaantunut jarrukahvan asentokytkin joka esti ajamaan lähtemisen. Proosallisesti otin auki sen liittimen niin matka jatkui. Myöhemmin vaihdoin asentokytkimen laadukkaammaksi jonka ostin pikkurahalla Suomen Elektorista. Hieman tinaa ja kutistesukkaa kului. Paljon muutakin digi- ja sähkökamaa sieltä olen hankkinut. Myös sähkötyökaluvalikoima on hyvä sekä ammattilaiselle että harrastajahintaisia. Monta kojetta olen sieltä Verstaalleni kuljettanut. (Vastaavan asentokytkimen laitoin myös jarrukahvan puolelle.) Jarrupolkimen sähköinen asentokytkin vaati myös huomiota. Se oli hyvin likainen ja jumitti. Puhdistin, toistaiseksi. Myöhemmin vaihdoin sen painekytkimeksi joka toimii samalla jarruletkun liittimenä. Varmatoiminen eikä ulkoisia liikkuvia osia. Mr Mooren hyllyltä Lempäälästä. Eurooppalaisissa jarruissa on, yleensä, hienokierteiset banjoruuvit. Paineanturi toimittaa samalla banjoruuvin tehtävää. Siinä vain oli päivastainen kytkentä kuin olisin tarvinnut. Laitoin sähkölinjaan vaihtoreleen niin muuta ei tarvinnut.

Oletan
Että, viimeistään, tällä vuosituhannella syntyneet, osaavat digitaalijutut kuin vettä vain. Kuten sanonta kuuluu. Kun otan, vaikka pubissa, aiheen jutuksi, tulee hiljaisuus. Miksi? Eikö tämänpäivän jutut ole selviä jo koulun penkiltä. Jos ei niin menetämme paljon älyllisyyttä ja informaatiota. Ovatko ns. sovellukset ottaneet ylivallan?

Valaistuksen muokkausta
1400:ssa ja California 1000 Trikessä on vielä vanhanaikaisia sähkölaitteita. Valaisimista ajattelin aloittaa eli ne valot jotka ovat päällä jatkuvasti tai pidempään tarvittaessa, kuten lisäajovalot, laitan niihin modernimmat polttimot. Kuten "ledlamppuja" joissa on alhainen sähkönkulutus. Myös takavaloja saatan hieman muokata kuten vilkkujen kahdentaminen kaatumarautojen ulkokulmiin taakse. Kunhan pyörän saan pois Kerholta Verstaani pihaan ja on kaunis sää. Vanhan liiton halogeenivalot, vaikka tehokkaita valaisimia ovatkin, kuluttavat ohessa enemmän lämmöntuottoon kuin valaistukseen. Pyrin vaihtamaan ne ledeihin. Lämpöä nekin tuottavat mutta eivät samassa suhteessa. Ei menen niin paljon lämpöä hukkaan. 1400:sen valaisimessa on ulkoiset jäähdytysrivat. Ongelmana on se että valaisimen heijastin on suunniteltu halogeenille niin pitää löytää led-polttimo jossa on tämä asia kokolailla kunnossa ja rakenne sekä liitin kuten on ollut halogeenilla. Tosin en aja juuri lainkaan öisin. Ehkä joskus elokuulla saattaa ilta venähtää hämärän ohi. Triken otan käyttöön joskus huhtikuussa kunhan sää on suotuisa. 1400 California saa odotella toukokuun lämpimiä iltoja. Siuron Koskibaarissa tavattaneen Guzziporukalla jo sitä ennen.

Jatkoa luvassa... 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti