Kertymiä
Periaatteella: tuotakin voin vielä tarvita, laitanpa talteen. Voi olla materiaalia jota en koskaan tule käyttämään. Osa voi olla jonkin arvoista mutta se ei hyllyssä tuota kuin pölyä päälleen jos ei ole tarvetta käyttöön.
Pitäisikö laittaa kirpputori
Varsinaiselle, maksulliselle, kirpparille ei useimpia Verstaani tavaroita tai aineita sovi viedä. On kemikaaleja, allergisoivia materiaaleja, erilaisia kalvotuotteita joilla on hyvin kapea käyttösegmentti, monenlaisia kuitutuotteita, erilaisia kemikaaleja kuten liimoja, täyteaineita, harvinaisia erikoistyökaluja, huopamateriaaleja, kankaita, kierretuotteita, erilaisia metalleja eri muodoissaan, kuten putkina, palkkeina, tankoina, lankoina, punoksina, levyinä ja mitä lie profiileja. Osa näistä ovat olleet tarpeellisia moniin projekteihin. On helppo vain kurottaa hyllyyn kuin lähteä etsimään jotain erikoista kuten aramidikangasta jostain kun voi vain käden ojentaa, jos on tarve. Hiilikuitua, sentään nykyään, saa jo markettitavarana kuten lasikuituakin. Osa markkinoitavasta hiilikuidusta on kuitenkin, vain, värjättyä lasikuitukangasta. Pitää olla tarkkana jos haluaa oikeaa ainetta. Ulkonäköön väärä materiaali ei juuri vaikuta. Mutta jos painosta tai lujuudesta on kyse...
Hiljalleen
Hyllykössä laatikko ja hylly kerrallaan. Heikompi tai täysin tarpeeton materiaali jakaantuu kierrätys- ja jäteosastolle. Metallit metallinkeräykseen ja muovit siihen tarkoitettuun kohteeseen. Oletan että monenlaista jaetta löytyy. Toivoakseni saan hyllyihin tilaa ja sinne kelpoisista tavaroista kylteillä varustetut laatikot. Kun laatikon korkeus ja hyllyväli täsmäävät niin ei tarvita kansia laatikoihin. Ovat, ikäänkuin, vetolaatikosto.
Saattaa jatkua luetteloinnilla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti