Lähtökohta
Aivan vakiokuntoinen digitaaliohjauksella varustettu moottoripyörä jossa polttoainejärjestelmässä on tavanomainen lambda-takaisinkytkentä jolla päästöjä hallitaan.
Etanoli tankissa
Jos ei tiedä mitä materiaaleja on tankin sisällä sijaitsevassa polttoainejärjestelmässä tai on muovinen tankki voi asiasta ottaa selvää. Toisaalta, etanoli tuli jo kauan sitten markkinoille ja sitä sekoitetaan tavallisiin polttoaineisiin joten jos ongelmia on polttoainejärjestelmässä niin se voi olla myös etanolin syytä. Vaan aluksi oli. Joihinkin pyöriin vaihdettiin letkuja takuuseen ja muovitankit muuttivat muotoaan.
Kaasutinpyöriin hankalampaa
Toki kaasarit voi ottaa pois ja laittaa digitaalisen ruiskutuksen kuten olen tehnyt joihinkin pyöriini. Samalla voi oppia moottorinohjauksen ohjelmointia. On myös mahdollista muuttaa kaasuttimet etanolille sopiviksi. Vaatii suuttimien koon vaihtamista ja muitakin säätöjä. Ei edes erityisen hankalaa mutta sitten ei voi ajaa bensiinillä kovin nuukasti sillä sitä kuluisi yli 10 prosenttia enemmän samoilla asetuksilla. Matka kyllä jatkuisi. (Toisaalta, kymmenen prosenttia ei ole kovin iso ero seoksessa. Onneksi ilma on aina samaa. Kai.)
Digitaaliset ruiskutuspyörät
Niitä on ollut yleisesti kaupan jo viidellä vuosikymmenellä. Eli kokemusta on varsin paljon olemassa jo järjestelmän alkuvuosista alkaen. Niitä on useampaa päätyyppiä mutta niinkutsuttu takaisinkytkentä tuli vasta ajan mittaan mukaan kuvioon. Lähinnä päästöjen hallintaa varten.
Takaisinkytkentä
Pakokaasun sisältämän happimäärän mittausjärjestelmä. Se kertoo moottoriohjaukselle millainen on tilanne kulloinkin on ja säätää sen myötä automaattisesti moottorin saamaa polttoaine-ilma-seosta. Tarkemmin ilman suhdetta polttoainemäärään.
Lambdat eli jäännöshappianturit
Niiden sijainnit ovat menneet eteenpäin sananmukaisesti. Aikanaan niitä löytyi, sekä "kylmä" että "kuuma" lambda tai lambdoja kohdassa jossa pakoputkisto yhdistyy keskipönttöön. Mitä uudempi malli niin sitä edempänä lambda-anturit sijaitsevat ja sitä nopeammaksi on toiminta kehittynyt. Nyt ne ovat lähes kiinni sylinterikansissa eli edistystä on tapahtunut metrin verran.
Toiminta käytännössä
Kun virta kytketään päälle ovat lambdat alkaneet lämmetä sähkövastuksien avulla tai on/ovat, nykyisin, sijoitettu varsin kuumaan paikkaan. Vanhemmissa pyörissä, lämmetessään. haukkaavat varsin runsaasti energiaa. Kun lambda on saavuttanut toimintalämpötilansa, joko sähkövastuksellaan tai pakokaasun energian avulla, niin se kykenee antamaan tarkkaa analogista tietoa pyörän keskusyksikölle joka muokkaa käytöstään sen myötä eli ei salli eikä tuota liian laihaa tai liian rikasta polttoaineseosta. Vain käynnistysvaiheessa ja hieman sen jälkeen järjestelmä ei asiaa huomioi mutta muuten kyllä. Eri malleissa ja eri ikäluokissa asiassa on aikaeroja lambdan lämpenemisen suhteen. Saastenormit säätelevät asiaa melkoisesti.
Happianturi, lambda, havaitsee
Se pitää huolen siitä että jos seos on rikas, eli polttoainetta liikaa, niin keskusyksikkö osaa laihentaa seosta tai, päinvastoin rikastaa, todella nopeasti. Se tietää oikeanlaista ja hallittua palotapahtumaa sylinterikannessa, tasaista voimantuottoa, taloudellisuutta ja nykimätöntä kyytiä. (Toisaalta on ollut joissakin kohdissa parantamista.)
Etanoli käyttövoimana
En voi suositella ilmajäähdytteiseen moottoriin kuin lämpimillä säillä. Toimii kyllä kylmälläkin kelillä ja sitä voi lambda-ohjattuun moottoriin syöttää millä perusbensan ja etanolin suhteella tahansa. Onhan tavallisessa bensassa etanoliosuus ja etanolipolttoaineessa on mukana tilkka bensiiniä varmistamassa kylmäkäynnistyksen. Olen tehnyt useammalla moottorilla testejä aiheen tiimoilta sekä pelkällä RE85:lla sekä sekoitettuna eri bensiinilaatuihin. Mainittakoon että pyöräni eivät ole kärsineet, ainakaan vielä, aiheen tiimoilta.
Palamislämpötila ja taloudellisuus
Kylmällä säällä etanolin kulutus kasvaa ilmajäähdytteisessä moottorissa melko jyrkästi joten ei kannata sillä ajaa koska kustannus on silloin kokolailla sama kuin bensiinillä ja tankki tyhjenee nopeammin eli suoritusmatka lyhenee. Sitävastoin helteellä kulutus on alhaisempi. Ei se silti kovasti paranna taloutta, vaikka hintaa vähemmän onkin, sillä etanolin energiatiheys on alhainen eli sitä kuluu samalla matkalla enemmän kuin perusbensaa.
Etanolin hyödyt
Melko vähäiset taloudellisesti mutta on yksi varsin merkittävä asia: se "pesee" moottoria sillä sen palotapahtuma on puhdas noen suhteen ja lisäksi sen vesipitoisuus puhdistaa palotilan rakenteita eli karsta lähtee männistä kansista ja venttiileistä ja vähän pakoputkestakin. Vaikka ei sitä haluaisikaan normiajoissa käyttää mutta sytytystulpan väriä katsottaessa, jos se on nokinen tai karstainen, saa etenolilla pestyä moottoria sisältä ilman vahinkoja. Etanoli tuottaa myös enemmän tehoa ja vääntöä perusbensaan verrattuna. Hieman alle satahevosvoimasesta myllystä tulee hieman yli satahevosvoimainen.
Jokainen ajaa etanolilla
Kun käy tankkaamassa niin bensiksen mittarilta saa aina jatkettua, tähän aikaan tätä kirjoittaessa, bensiiniä vähintään noin 5 - 10% etanoli-osuudella lakisääteisesti. (Olen nähnyt kaksi kertaa elämässäni kun toinen motoristi tankkasi pyöräänsä dieseliä. Eka kerta Tampereella vuosikymmenet sitten. Silloin olikin kyseessä dieselmoottorinen Intiasta tänne hommattu paukutin. Toisen kerran, reissun päällä, eräällä huoltoasemalla jossain, kun itsekin pyörääni tankkasin, niin eräs nuorehko motoristi lasketteli kaasutinmoottorisen sporttipyöränsä tankkiin dieseliä. Kävin kysymässä että miksi siltä mittarilta? On halvempaa, oli vastaus. Kerroin hänelle että ei kannattaisi käynnistää pyörää lainkaan ennen kuin tankki olisi tyhjennetty. Katsoi minua vinoon ja lähti. Pääsi muutaman sata metriä melkoisen savun saattelemana. En voinut olla ajamatta peräänsä ja kysyä että kuinka kulkee. Hiljaisuus oli, niin hiljaista. Jatkoin matkaani. Mitenkähän kävisi nykyaikaisen ruiskutusmoottorin kanssa? Onko asiasta vertaistietoa? Tunnustaisiko joku vahinkonsa?)
Luonnosuojelu
Aiheesta kiinnostuneelle voi olla hyvä se että etanoli ostettuna huoltoasemalta on huomattavasti ympäristöystävällisempi kuin moottoribensiini.
Ajaminen kylmällä säällä
Etanolin ja bensiinin välillä on iso ero kulutuksessa, jopa 30% kun ajetaan lähempänä nolla-astetta Celsiusta ilmajäähdytteisellä moottoripyörällä. Hinnanero etanolin hyväksi ei siis olekaan silloin merkittävä. Lisäksi tulee taajempi tankkausväli.
Vesijäähdytteisessä
Siinä on puolensa. Sekä moottorin kestossa siksi että palotapahtuman lämpötila on vakiomaisempi verrattuna ilmajäähdytteiseen ja järjestelmä säätää itse itseänsä siten että seos on vakaampi eli ei tarvita lisärikastusta polttoainemäärään siinä suhteessa kuin on ilmajäähdytteisessä. Mutta molemmilla voi ajaa.
Saatan jatkaa...
Muistelma vuosikymmenten takaa
Olin menossa Veteraaniralliin mutta vanha pyöräni ei ollut aivan vielä käyttökunnossa joten otin alleni modernin digitaalisella moottorinohjauksella olevan pyöräni. Matka meni hyvin mutta ralliportilla kyseltiin että olenkohan erehtynyt kohteesta. Sanoin tulevani Veteraaniralliin mukaan mutta vanha pyöräni ei. Siinä järjestävä porukka ryhtyi mietiskelemään että olisiko mahdollista käännyttää pois. Kerroin ja todistin olevani VMPK:n jäsen ja pääsin sisään mutta pyörä piti jättää alueen ulkopuolelle lähistölle. Näin toimin. Sitä kävi, kuitenkin, moni töllistelmässä ja kun noudin kamppeitani niin yksi kysyi että onko tämä ruiskutuskoneinen. Sanoin sen olevan ja digitaalisesti ohjattu. Siitä saivat vanhat herrat puheenaiheen ja totesivat että jos tulee vikaa niin sitä ei kukaan kykene korjaamaan. Paska vehje. Tosin ei ole tarvinnut korjata. Toisaalta, olen opetellut ohjelmointihomman sekä vianhaun. Tallissani oli vanha tietokone putkinäytöllä ja sinne tallennetulla ohjelmistolla ja erilaisten kytkentäkaapelien avulla ohjelmoin uudelleen eri merkkisten moottoriohjauslaitteiden toimintaa ja vikalogeissa ilmenneitä ilmoituksia. Sen jälkeen oli läppäri, töistä saatu käytetty, joka kulki mukana. Monasti ihan tien laidassa saatoin joitain parametrejä muokata sytytyksessä ja ruiskutuksessa.
Loppukaneetti
Nyt sen aikaiset digitaalisella moottorinohjauksella varustetut ruiskutuspyörät ovat veteraani-iässä. Eikä kukaan ihmettele. Oletan että moni alan harrastaja osaa ohjelmoida oman pyöränsä moottorinohjausyksikön omien halujensa mukaan sillä ei se ole sen vaikeampaa kuin tietokoneen käyttö yleensäkään. Pitää vain tietää miten polttomoottori toimii ja mihin se kykenee. Moni tulee jutulle että et viittis laittaa mun pyörän koneeseen parikymmentä heppaa lisää. Sanoin sen onnistuvan kunhan hän ensin hankkii paremman ilmanoton ja asiaankuuluvan pakoputkiston ja laittaa sylinterikanteen isommat venttiilit. Useimmilla into loppuu siihen koska eivät tunne pyöränsä tekniikan sisäistä toimintaa. Sen sijaan taloudellisuutta voi monesti parantaa ilman rakennemuutoksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti